Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Avaruusasema ISS näkyy illalla
Kansainvälinen avaruusasema ISS näkyy nyt iltataivaalla Etelä-Suomen horisontissa. ISS on taivaan kirkkaimpia satelliitteja ja se näkyy erinomaisesti paljain silminkin. Avaruusasemaa voi kokeilla kuvata myös digikameralla tai videokameralla, jolloin siitä saattaa erottua jopa joitakin yksityiskohtia. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoja etelärannikon horisontin mukaan.
pvm klo suunta kork katoaa 28.8. 22.16 etelä->etelä 14 22.17 29.8. 21.10 etelä->etelä 10 21.10 29.8. 22.43 lounas->etelä 13 22.44 30.8. 23.09 lounas->lounas 11 23.10 31.8. 22.02 lounas->etelä 16 22.04 1.9. 20.54 etelä->kaakko 15 20.58 1.9. 22.29 lounas->etelä 16 22.30 2.9. 21.21 lounas->kaakko 17 21.25 3.9. 21.48 lounas->etelä 15 21.51 4.9. 20.40 lounas->kaakko 16 20.44 4.9. 22.15 lounas->etelä 12 22.16 5.9. 21.07 lounas->etelä 15 21.10 6.9. 21.34 lounas->etelä 11 21.36 7.9. 20.25 lounas->etelä 14 20.29 8.9. 20.53 lounas->etelä 10 20.54
Kaksi uutta FU Orionis muuttujaa Joutsenessa
Kaksi uutta FU Orionis -tyyppistä purkausmuuttujaa on hiljattain löydetty Joutsenen tähdistöstä. Molemmista kohteista pyydetään havaintoja, jotta kohteiden luokitus ja tyyppi voidaan vahvistaa. Sattumalta kohteet sijaitsevat taivaalla suhteellisen lähellä toisiaan. Molemmat ovat Joutsenen Deneb-tähden läheisyydessä.
HBC 722
Tähden HBC 722 purkautumisesta raportoivat 27.8.2010 bulgarialaiset havaitsijat E. Semkov ja S. Peneva Sofian observatoriosta.
Tähti on kirkastunut 3,3 magnitudia R-kaistassa toukokuun 13. ja elokuun 16. välisenä aikana. Spektroskooppiset havainnot viittaisivat kohteen olevat FU Orionis -tyyppinen muuttuja. U. Munari raportoi kohteen olevan 14,04 magnitudia (V-kaista) elokuun 21. päivänä.
Tähden J2000.0 koordinaatit ovat:
rektaskensio 20 h 58 min 17.03 s
deklinaatio +43° 53′ 43.4″
VSX J205126.1+440523
Tämä kohde on uusi ja sen kirkastumisesta raportoi Japanilainen K. Itagaki elokuun 23. päivänä (J.D. 2 455 432). Löytö raportoitiin CBET 2426 -tiedotteessa (D.W.E. Green).
H. Yamaoka ilmoitti kohteen olevan hyvin himmeä (noin 20 magnitudia) DSS-kuvassa, joka on otettu 11.9.1990. Kohde ei ole ollut näkyvissä muissa kuvissa.
Tähti on nyt noin 13,8 magnitudia. Spektroskooppiset havainnot viittaavat kohteen olevan myös FU Orionis -tyypin muuttuja (CBET 2428). U. Munari ilmoitti kohteen olevan 26.8.2010 noin 14,91 magnitudia (V-kaistassa).
Tähden J2000.0 koordinaatit ovat
rektaskensio 20 h 51 min 26.19 s
deklnaatio +44° 05′ 23.6″
Kummallekaan tähdelle ei ole vielä määritetty virallisia vertailutähtiä. Siksi havaitsijoita pyydetään ilmoittamaan tarkasti, mitkä tähdet on valittu vertailutähdiksi, kun mittauksia on tehty.
Teksti: Mika Luostarinen/Semiregular.com
Symbioottinen tähti CI Cygni kirkastumassa
Englantilainen muuttujahavaitsija Gary Poyner Birminghamista raportoi symbioottisen muuttujan CI Cygnin kirkastuneen merkittävästi kuluneen viikon aikana. Poyner ilmoittaa tähden olleen noin 9,8 magnitudia elokuun 23. päivänä (J.D. 2 455 432). CI Cygni on hitaasti kirkastunut viime kuukausien ajan. Kirkastuminen alkoi heti edellisen purkauksen jälkeen.
CI Cygnin jatkuva havaitseminen on tärkeätä seuraavien viikkojen ja kuukausien ajan, jotta tähden luonne ja järjestelmän purkautumisdynamiikka voitaisiin paremmin selvittää.
Tähdestä pyydetään sekä visuaali- että CCD-havaintoja. Kohde on nyt suhteellisen kirkas, joten hyvään signaali-kohinatasoon pääsee lyhyillä valotusajoilla. Signaali-kohinatason pitäisi olla kuvaajilla yli 50. CCD-kuvaajia pyydetään käyttämään fotometriassa standardisuodattimia (BVRI).
Kohteen koordinaatit (J2000.0) ovat
Rektaskensio 19 h 50 min 11.83 s
Deklinaatio +35° 41′ 03.0″
Vertailukartan voi printata AAVSOn karttapalvelusta osoitteesta http://www.aavso.org/vsp
Teksti: Mika Luostarinen/Semiregular.com
Syyskauden ensimmäiset revontulet 23./24.8.
Syyskauden ensimmäiset revontulet havaittiin 23./24.8. aamuyöstä. Kirkkaudeltaan ja aktiivisuudeltaan melko vaatimattomat reposet nähtiin ainakin Tampereella ja Akaalla.
Enimmän aikaa näkyvissä oli himmeä vihertävä revontulikaari, mutta hiukna ennen klo 4 näkyi Tampereen Ursan kelikamerassa säteisiä vöitä ja jonkin verran aktiivisuuttakin.
Ks.
Kelikameran video
Tom Eklundin kuvia
Syvä taivas -jaosto 25 vuotta!
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta syvä taivas -jaoston perustamisesta. Tapauksen kunniaksi jaosto tarjoaa jäsenilleen kakkukahvit syvä taivas- tapaamisessa Artjärvellä. Lisäksi luvassa on tarinointia ja muisteluita vuosien varrelta!
Jaosto perustettiin vuonna 1985 ja sen ensimmäisenä vetäjänä toimi Suomen syvä taivas -harrastuksen pioneeri Risto Heikkilä.
Ks. myös jaoston historiikki.
Ensimmäinen löytö Einstein@Home-projektissa
Hajautetun laskennan Einstain@Home-projekti saavutti ensimmäiset löytönsä, kun käsiteltänä olleesta Arecibo-radioteleskoopin datasta saatiin seulottua esiin ensimmäinen radiopulsari. Kohde sai nimen PSR J2007+2722 ja se sijaitsee 17 000 valovuoden etäisyydellä. Artikkeli löydöstä julkaisiin Science-lehdessä.
Kohde löytyi amerikaklaisten Chris ja Helen Colvinin sekä saksalaisen Daniel Gebhardtin tietokoneiden käsittelemästä informaatiosta.
Einstein@Home on yksi BOINC-alustalle (Berkeley Online Infrastructure on Network Computing) rakennetuista hajautetun laskennan projekteista, joissa tietokoneet ympäri maailmaa käyttävät hukka-aikaansa erilaisten laskentatehtävien suorittamiseen. Tunnetuin BOINC-projekteista lienee SETI@home, mutta tähtitiedettä sivuavia hankkeita pyörii aktiivisesti kymmenkunta puhumattakaan muista tieteenaloista.
Einstein@Home-projektissa etsitään Arecibon pulsaridatan ohella myös gravitaatioaaltoja LIGO-ilmaisimen datasta. Jälkimmäinen on ollut projektin pääkohde vuodesta 2005 alkaen, jolloin hanke käynnistettiin.
Ks. myös
Einstein@Homen sivut
Science-lehden tiivistelmä artikkelista
Alustavia tuloksia perseidimaksimista
Viime yön 12/13.8.2010 perseidimaksimi oli odotetun kaltainen. Kansainvälisen meteorijärjestön sivuilla on nyt aamulla maksimin ZHR = 104 ja maksimin ajankohta oli 2.25 Suomen aikaa aamuyöstä. Nämä ovat vasta alustavia tuloksia, havaintoja ei ole tullut vielä kovin paljon viime yöltä Kansainväliseen meteorijärjestöön. Ennustettu maksimin ZHR oli 100.
Tilannetta voi seurata IMO:n sivuilta:
http://www.imo.net/live/perseids2010/
Muutamia havaintoja Suomesta: Varkaudessa oli selkeää maksimiyönä. Markku Nissinen havaitsi ja kuvasi perseidejä Jäppilässä. Mikkelissäkin oli selkeää maksimiyönä. Mikkelin Ursa on jo lähettänyt materiaalia. Lisää kuvia ja havaintoja perseideistä löytyy meteorijaoston havaintotuloksia osoista, kunhan niitä ehditään sinne laittaa ja lisää havaintoja tulee.
Kuva 12.8/13.8 maksimiyöltä: Mikkelin Ursan pohjoinen kamera, Aki Taavitsainen/ Jani Lauanne.
Myrskybongarit seurasivat heinä-elokuun myrskyjä
Heinä-elokuun vaihde on antanut myrskybongareille paljon seurattavaa. Astan (30.7.), Veeran (4.8.), Lahjan (7.8.) ja Sylvin (8.8.) ukkosia ja jälkiä on kuvattu ja havaittu runsaasti.
Erityisesti Astan, mutta muidenkin myrskyjen metsätuhojen kartoituksessa Ilmatieteen laitos on pyytänyt myrskybongareilta tukea, jotta myrskyjen laajuutta ja luonnetta saataisiin selvitettyä. Erityisen Asta-myrskyn mahdollinen luonne yöllisenä derechona eli syöksyvirtausparvena kiinnostaa. Tuhokartoitusten ohella myös normaalit yhteistyöprojektit RaPu/HC, TATSI ja MoSa ovat olleet täydessä käynnissä.
Jaoston havaintokantaan on Asta-myrskystä lähtien kertynyt noin 150 havaintoa.
Parhaimpia myrskykuvia on koottu Myrskykuvat-blogiin.
Kuva: Jarno Friman
Avaruusasema ISS näkyy aamulla
Kansainvälinen avaruusasema ISS näkyy aamutaivaalla seuraavan puolentoista viikon ajan, jolloin sen voi löytää Etelä-Suomen taivaalta oheisten näkymistietojen mukaan. ISS on taivaan kirkkain satelliitti ja sen näkemiseen ei tarvita optisia apuvälineitä. Sen liike muistuttaa kuin etäistä lentokonetta, jonka kirkkaus nousee helposti nollamagnitudin kirkkaammalle puolelle. Avaruusasemaa voi tarkkailla hyvin vain Etelä-Suomessa sen alhaisen horisonttikorkeuden vuoksi. Avaruusasema siirtyy iltataivaalle elo-syyskuun vaihteessa. ISS:llä työskentelee parhaillaan kuusi miehistön jäsentä.
Jupiter ja ISS näkyvät samaan aikaan taivaalla 15.8. aamulla (Kuva: HeavenSat)
pvm klo suunta kork katoaa 12.8. 4.52 S->SE 13 4.55 14.8. 4.10 S->SE 13 4.13 15.8. 4.36 SW->SE 16 4.40 16.8. 3.30 S->SE 14 3.32 16.8. 5.03 SW->SE 16 5.06 17.8. 3.56 S->SE 16 3.58 18.8. 4.21 SW->S 16 4.24 19.8. 4.47 SW->S 13 4.50 20.8. 3.41 S->S 14 3.42 21.8. 4.08 S->S 11 4.09
Kirkas perseidi värikuvassa
Mikkelin Ursan Aki Taavitsainen lähetti meteorijaostoon hienon värikuvan kirkkaasta perseidistä. Se näkyi 7.8.2010 kello 00.43 Suomen aikaa. Esko Lyytinen kommentoi, että ”tämä perseidi näkyi myös kuuden muun tulipallotyöryhmän aseman seitsemässä kamerassa”. Vielä on muutama yö perseidien maksimiin ja näin hienoja perseidejä näkyy jo nyt! Kuva: Mikkelin Ursan pohjoinen kamera, A.Taavitsainen/ J.Lauanne.
