Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
CI Cygni purkautui
Joutsenen tähdistön muuttuja CI Cygni on purkautui ensimmäisen kerran sitten vuoden 1975. Englantilainen muuttujahavaitsija Gary Poyner arvioi kohteen kirkkaudeksi 9,8 mag elokuun 31. päivänä.
Kohteen koordinaatit ovat
Rektaskensio: 19 h 50 min 11,8 s
Deklinaatio: +35° 41 min 03 s
Mielenkiintoisia perseidituloksia
Suomessa tehdyt havainnot perseideistä ovat jaoston sivulla:
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/meteorit/uutper08.html
Kansainvälisen meteorijärjestön IMO:n sivuilla alustava on alustava aktiivisuuskäyrä. Tätä kirjoitettaessa on tähän mennessä saapuneiden havaintojen mukaan laskettu perseidien maksimin ZHR = 128. Tämä lukema perustuu 22081 havaittuun perseidiin maailmanlaajuisesti.
Perseideille ennustettiin ZHR = 100 aktiivisuutta ja vuotuisen maksimin ennustettiin olevan 12.8 klo 11.30 – 14.00 UT.
Tämän lisäksi Esko Lyytisen vanamallinnuksen mukaan 12.8 aamulla klo 5.26 UT olisi voinut vuoden 1479 vanasta johtuen olla maksimi, jossa olisi voinut esiintyä kirkkaita tulipalloja. Myös muita ennusteita on julkaistu, mutta tarkkaa tietoa ei niistä minulla ole.
Tarkemmassa maksimin profiilikäyrässä maksimi on ZHR = 128 klo 02:46. Vuotuisen maksimin aikaan aktiivisuus oli n. ZHR = 81 ja Eskon ennustaman maksimin aikaan n. ZHR = 81.
Havaintotulos on mielenkiintoinen, aivan tarkkaa tulkintaa siitä, että mistä vanoista tuo nyt havaittu melko voimakas maksimi on peräisin, ei ole vielä tiedossa. Havainnoista voidaan myös päätellä, että Eskon ennustamaan aikaan oli aktiivisuus perseideillä oli ehkä kohonnut, mikä selvinnee paremmin tarkemmassa analyysissä.
Kaiken kaikkiaan perseideistä voidaan todeta, että ne näyttävät olevan yllätyksellisiä joka vuosi, jonka takia on kiinnostavaa niitä havaita ja myös muulloin kuin ennakoituun maksimin aikaan.
Kehoitan tutustumaan meteorihavaintoihin myös muiden parvien kohdalla, havaintoja tekemällä pääsee mukaan tieteelliseen tutkimukseen helposti ja ilman kallita apuvälineitä.
Kuunpimennys jäi pilviin
Viikonlopun kuunpimennys 16./17.8. peittyi pilviin ja sateeseen suurimmassa osassa maata. Tämän hetken tietojen mukaan pimennys saatettiin seurata Ahvenanmerellä Maarianhamina eteläpuolella sekä pohjoisempana Suomessa Oulun läänin länsiosissa ja Lapissa.
Plejadit peittyvät 23./24.8.2008
Kuu peittää yöllä 23./24.8.2008 useita Plejadien tähtijoukon tähtiä. Tapahtumat alkavat noin klo 23 ja päättyvät noin klo 02. Nimen saaneista tähdistä peittyvät kaikki muut paitsi Atlas, Merope ja Pleione. Pienevä puolikuu on peittymisten aikana itäkoillisen ja idän välissä 13 – 26 asteen korkeudessa. Korkeus ei riipu paikkakunnasta.
Taygeta (4,3 mag) sivuaa Kuun pohjoista reunaa Paimion, Virtojen, Oulun ja Rovaniemen kautta kulkevalla viivalla. Lännempänä tähti ei peity. Sterope II (6,4 mag) sivuaa Kuun pohjoista reunaa idempänä. Sen sivuamisviiva kulkee Helsingin, Hartolan, Kajaanin ja Sallan kautta.
Esiintuloja ja kirkkaimpien tähtien peittymisiä voi havaita jo 10 cm:n läpimittaisella kaukoputkella.
Ennusteita ja havaintolomakkeita:
Peittymisennusteet 15 paikkakuntaa varten
Havaintolomakkeita ja ohjeita
Peittymisiä kuvina
Sivuavien peittymisten tiedot
Plejadit peittyvät Kuun taakse vielä syyskuussa, marraskuussa ja tammikuussa 2009. Tämän jälkeen peittymisissä on tauko vuoteen 2025 saakka.
Osittainen kuunpimennys 16./17.8.
Kuu pimenee osittain lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 16./17.8. Pimennys alkaa puolivarjovaiheella klo 21.23. Varsinainen osittainen vaihe, jolloin Maan täysvarjo peittää osan Kuun kiekosta, tapahtuu klo 22.35–1.44.
Pimennys ehtii alkaa ennen kuin Kuu nousee pohjoisemmassa Suomessa horisontin ylle ja Utsjoella Kuu laskee takaisin horisonttiin ennen kuin puolivarjovaihe päättyy. Kuu on pimennyksen aikana Kuu on melko matalalla. Helsingissä se on syvimmän pimennyksen aikaan noin 14 asteen korkeudella eteläkaakossa.
Pimennyksen kulku
- Klo 20.58 Kuu nousee Helsingissä
- Klo 21.23 Puolivarjopimennys alkaa
- Klo 21.24 Kuu nousee Oulussa
- Klo 21.56 Kuu nousee Utsjoella
- Klo 22.35 Osittainen vaihe alkaa
- Klo 00.10 Pimennys syvimmillään
- Klo 01.44 Osittainen vaihe päättyy
- Klo 02.34 Kuu laskee Utsjoella
- Klo 02.57 Puolivarjopimennys päättyy
Pimennyksen suuruus on 81% eli maksimivaiheessa Kuun pohjoisesta reunasta osa jää täysvarjon ulkopuolelle.
Kuu, planeetat ja komeetat -jaosto on kiinnostunut pimennyksen varsinaisista hvainnoista. Kuusta kannattaa havaita puolivarjon näkymistä sekä täysvarjo väritys Kuun eri osissa. Koska pimennys on osittainen, varsinaista Danjonin luvun arviointia ei tehdä. Kokeneemmat havaitsijat voivat yrittää Kuun kirkkauden määrityksiä. Ja pimennystä voi toki kuvata.
Sää- ja havainto-olosuhteet-ryhmä kerää havaintoja pimennyksen aikana vallinneesta säästä. Raportit voivat olla tarkkuudella selkeä/puolipilvinen/pilvinen.
Ks. myös
Ursa lehdistötiedote
Ohjeita kuunpimennyshavaintoihin
Kuunpimennys Nasan pimennyssivuilta
Perseidejä näkyy jo!
Perseidejä vilahteli jo viime yönä 9./10.8.2008 aika runsaasti pimentyvällä syksytaivaalla.
Esko Lyytinen havaitsi ja valokuvasi perseidejä Vesannolla.
Tässä Eskon kuvissa kolme perseidiä. Ensimmäisessä kuvassa
näkyvät myös yöpilvet, joita näkyi myös viime yönä
Perseidejä havaitsemaan
Perseidejä näkyy heinäkuun 17. ja elokuun 24. päivän välillä. Perseidien vuotuinen maksimi on elokuun 12. ja 13. päivän välisenä yönä. Vuotuisen maksimin aktiivisuudeksi on ennustettu ZHR = 100.
Perseidien radiantti sijaitsee Perseuksen ja Kassiopeian tähdistöjen rajan alueella. Tunnin havainnon aikana voi nähdä useita kymmeniä meteoreja, jos on tarpeeksi pimeässä paikassa. Kirkkaimmat meteorit näkyvät myös kirkkaammalta kaupunkitaivaalta.
Esko Lyytisen vanamallinnuksen mukaan tälle vuodelle voisi olla tulossa kirkkaita perseiditulipalloja tavallista enemmän, mutta niitä ei voi havaita Suomesta. Neljännen kierroksen vana vuodelta 1479 voi tuottaa 12.8. klo 5.26 UT maksimin, jossa ZHR voisi olla luokkaa 200–300. Tässä maksimissa voisi olla kirkkaitakin tulipalloja mukana. Kannattaa siis havaita myös 11./12.8. yönä, vaikka itse tämä Lyytisen ennustama maksimi ei näy Suomessa, koska täällä on jo valoisaa. Maksimi olisi esimerkiksi USA:ssa sen sijaan hyvin havaittavissa. Maksimi on lyhytaikainen, kestoltaan alle tunnin, jos se esiintyy.
Vuotuisen maksimin on ennustettu esiintyvän 12.8. välillä klo 11.30–14.00 UT , eli meidän kannaltamme 12.8. iltapäivällä. Suomesta ei siis vuotuista maksimia voi suoraan havaita aivan huipun kohdalla, mutta yön pimetessä perseidejä alkaa näkyä, mukana on myös todennäköisesti kirkkaita perseiditulipalloja. Myös edellisenä yönä perseidien aktiivisuus on melko hyvällä tasolla, joten ainakin 10./11.8., 11./12.8., 12./13.8. ja 13./14.8. öinä kannattaa katsella ja tehdä havaintoja.
Auringonpimennys näkyi monin paikoin
Osittainen auringonpimennys näkyi melko hyvin eteläisessä Suomessa, vaikka monin paikoin puolipilvinen sää haittasikin havaintoja. Linjalla Pori-Tampere-Mikkeli ja sen pohjoispuolella pilvisyys oli runsaampaa ja Aurinko vilahteli vain muutamaan otteeseen pimennyksen aikana pilvien takaa.
Etelä-Suomessa pimennystä seurattiin runsaasti. Muutamat havaitsijat tarkkailivat pimennyksen aiheuttamaan valaistuksen muutosta, joka oli nähtävissä ainakin kameralla otetuissa maisemakuvasarjoissa. Joitain viitteitä nähtiin myös visiuaalisesti.
Täydellistä pimennystä oli seuraamassa suomalaisia ainakin Venäjällä Novosibirskissä sekä Pohjois-Kiinassa. Kummallakin alueella pimennys nähtiin pilvien häiritsemättä.
Ks. myös aurinkojaoston pimennysgalleria
Kuva: Jorma Koski