Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Aurinkomyrsky toi revontulia
Tammikuun 23. päivä aurinkomyrsky toi Suomenkin taivaalle revontulia 24./25.1. välisenä yönä. Etelä-Suomen pilvisyydestä huolimatta, Taivaanvahti-järjestelmään on kertynyt jo yli 20 havaintoja Keski- ja Pohjois-Suomesta, mukana runsaasti kuvia ja aikasarjavideokin.
Revontulien määrä on Auringon aktiivisuuden kasvun myötä lisääntynyt. Tammikuun aikanakin on jo havaittu revontulia viitenä yönä, eivätkä säät edes ole olleet kovin optimaalisia.
Ks. myös
Tähdet ja avaruus -lehden -uutinen
Havainnot Taivaanvahti-järjestelmässä
Revontulihavainnot viimeisen kolmen kuukauden aikana
Stella Arcti 2012
On taas se aika vuodesta, jolloin ryhdytään etsimään Stella Arcti -palkittavia harrastajia.
Stella Arcti on perinteinen Ursan jaostojen jakama palkinto ansioituneille harrastajille. Palkintoja jaetaan 2–3 kpl vuosittain ja jakotilaisuus on tavallisimmin tähtipäivien yhteydessä. Stella Arctin puitteet määriteltiin Cygnus 88 -tapahtumassa Seilin saarella. Merkittävinä arkkitehteinä palkinnolle toimivat mm. Marko Pekkola ja Aarre Kellomäki. Palkintoja ollaan jaettu Rovaniemen tähtipäivistä vuodesta 1988 lähtien.
Palkittavat valitsee Ursan jaostojen yhteistyöelin lähetettyjen ehdotusten ja oman asiantuntemuksensa perusteella. Ursan hallitus päättää palkittavista harrastajista jaostotoimikunnan ehdotusten pohjalta.
Vuoden 2012 Stella Arcti -palkinto jaetaan ansioituneille tähtitieteen harrastajille 39. Tähtipäivillä Oulussa 23.-25.3.2012. Ohjeellisesti palkinnon jakamisessa pyritään noudattamaan seuraavia kategorioita:
Merkittävä havainto
Harrastaja on tehnyt kuluneen vuoden aikana kansainvälisesti tai kansallisesti merkittävän havainnon. Tässä on usein kyseessä jostain uudesta löydöstä tai tulos on muuten tieteellisesti merkittävä.
Ansiokas havaintotoiminta
Harrastaja on ansioitunut havaintotyössä (myös valokuvaus) kuluneen vuoden aikana. Kyseessä voi olla pitkäjännitteinen, useita vuosia kestänyt havaintotyö tai lyhytkestoinen, mutta muuten merkittävä havaintosarja.
Ansiokas harrastustoiminta
Harrastaja on ansioitunut jollain harrastustoiminnan alueella. Tällaista voi olla esim. yhdistystoiminta, kansanvalistus, laiterakentaminen yms. Tämän kategorian mukaan palkinnon ovat saaneet usein pitkän linjan harrastajat.
Palkintojen jakamisessa on pyritty huomioimaan myös nuoret tähtitieteen harrastajat ja uudet tulokkaat, jotka ovat jo harrastuksensa alkuvaiheessa saavuttaneet merkittäviä tuloksia. Edellämainitut kategoriat ovat viitteellisiä. Palkintoja voidaan jättää jakamatta tai samasta kategoriasta saatetaan poikkeustapauksissa myöntää useampia palkintoja.
Lisää Stella Arcti -palkinnosta ja palkituista löytyy osoitteella
http://www.ursa.fi/tietoa-ursasta/kunnianosoitukset/stella-arcti.html.
Sinulla on mahdollisuus ehdottaa jotain harrastajaa tai harrastajia palkinnon saajiksi. Lähetä ehdotuksesi perusteluineen jaostojen yhteistyöelimelle osoitteella jaostotoimikunta@ursa.fi. Ehdotusten tulee olla perillä 15.2.2012 mennessä.
terveisin,
Ursan jaostojen yhteistyöelin (JTK)
Marja Wallin, Juha Ojanperä, Harri Haukka ja Samuli Vuorinen
Kartoita valosaastetta – GLOBE at Night laajentunut
Vuosittainen valosaasteen kartoitusprojekti käynnistyy jälleen.
Aiemmilta vuosilta hanke on laajentunut. Kun ennen havaittiin Orionin tähdistön näkymistä yhtenä kevätpäiväntasauksen lähistön kuuttomana jaksona, nyt taivasta tarkkaillaan kevään neljänä kuuttomana jaksona:
- 14.–23.1.
- 12.–21.2.
- 13.–22.3.
- 11.–20.4.
Orionin ohella tarkkailukohteiksi on tullut myös Leijonan tähdistö sekä eteläiselle pallonpuoliskolle Etelän risti.
Havainto-ohjelma on yksinkertainen: määrätyillä jaksoilla katsotaan kohdetähdistöjä vähintään tunti auringonlaskun jälkeen ja verrataan näkymää mallikarttoihin. Näistä päätellään havaintopaikan rajasuuruusluokka, joka raportoidaan projektin sivuille.
Havainto-ohjelmaan voi osallistua myös käyttämällä taivaan taustakirkautta mittaavia SQM-mittareita. SQM on Unihedronin valmistama Sky Quality Meter.
Sää ja havainto-oloryhmä on osallistunut Globe At Night -kampanjoihin useampana aiempana vuonna.
Ks. lisää Globe at Night.
Avaruusasema näkyy aamulla
Kansainvälinen ISS-avaruusasema on nyt hienosti näkyvissä aamutaivaalla. Selkeän aamun koittaessa kannattaakin siis kurkistaa hetkeksi taivaalle, sillä avaruusasema näkyy hyvin kirkkaana ja helpposti paljain silmin havaittavana kohteena. Avaruusasemaa voi koettaa ikuistaa kuviin digikameralla muutamien sekuntien valotuksella, jolloin ISS piirtää kuvaan kauniin viirun. Avaruusasemalla työskentelee parhaillaan kuuden hengen miehistö, joukko kosmonautteja ja astronautteja. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoja Etelä-Suomen horisontille, jossa se näkyy parhaiten.
pvm kello liikesuunta kork katoaa 15.1. 8.23 etelä->kaakko 12 8.26 17.1. 8.05 etelä->kaakko 15 8.09 18.1. 7.09 etelä->kaakko 11 7.11 19.1. 7.46 etelä->kaakko 17 7.51 20.1. 8.24 lounas->kaakko 19 8.29 21.1. 7.27 lounas->kaakko 18 7.32 22.1. 6.31 etelä->kaakko 16 6.34 22.1. 8.05 lounas->kaakko 18 8.10 23.1. 7.08 lounas->kaakko 18 7.13 24.1. 6.12 etelä->kaakko 18 6.15 24.1. 7.46 lounas->etelä 16 7.50 25.1. 6.49 lounas->kaakko 18 6.52 26.1. 5.53 etelä->kaakko 18 5.55 26.1. 7.26 lounas->etelä 14 7.29 27.1. 6.29 etelä->etelä 16 6.32 28.1. 5.33 etelä->kaakko 15 5.34 28.1. 7.06 lounas->etelä 11 7.08 29.1. 6.08 etelä->etelä 14 6.10
Vetäjät vaihtuivat myrskybongausjaostossa
Syksyn myrskybongaritapaamisen päätöksien mukaan jaoston remmiin astui vuodenvaihteessa uutena vetäjänä Matias Takala. Aiempi vetäjä Esa Palmi siirtyi apuvetäjäksi.
Janne Kommonen jatkaa edelleen mediakontaktien hoitamista ja Panu Lahtinen hoitelee jaoston www-sivuja ja havaintokantaa. Toimihenkilökaartin apuna on lisäksi muutamia muitakin myrskybongareita avustamassa kuvablogia ja sähköpostilista ylläpitoa.
Jaoston www-sivutkin saatiin toimimaan Ursan palvelinuudistuksen jälkeen vanhaan malliin.
Myrskyä ja salamointia joulukuussa
Vuosi päättyi myrskybongareiden kannalta mielenkiintoiseen joulukuuhun. Vuoden 2011 viimeinen kuukausi oli vuodenaikaansa nähden varsin poikkeuksellinen, paitsi että joulunpyhien päätteeksi saapui pari voimakasta matalapainemyräkkää, myös salamointia ja rakeita havaittiin useina päivinä kuun aikana.
Salamointia ja rakeita
Jaoston havaintokannan ja Taivaanvahti-järjestelmän kautta saapuneita salamointihavaintoja oli joulukuussa peräti viitenä iltana: 4., 5., 7., 14. ja 26.12. Talviukkonen ei ole toki aivan poikkeuksellinen ilmiö, mutta tuollainen salamointikertojen määrä lienee kuitenkin varsin harvinaista.
Vaikka usein syys- ja talvimyrskyjen yhteydessä nähtäviin välähdyksiin tarjotaan selityksenä sähkölinjoille putoavia oksia, edellä mainittuja havaintoja voitaneen pitää kohtuullisen luotettavina, sillä myös purkauskanavia havaittiin joissakin tapauksissa.
Rakeita ropisi taivaalta myös useina päivinä. Parhaimmat jopa 7-millisiä.
Vuosikymmenluokan myrsky
Tapaninpäivän myrsky nousee Suomen myrskyhistoriassa yhdeksi tuhoisimmista talvimyrskyistä, kertoo Ari-Juhani Punkka Myrskyvaroitus.com-sivustolla.
Tuhojen määrät ylittävät vuoden 2001 Janika- ja Pyry-myrskyt. Tapani-myrsky tehtaili myös tuuliennätyksiä.
Tapania seurasi myös 27.12. heikompi, mutta edelleen myrskytuhoja niittänyt Hannu-myrsky.
Ks. myös
Jaoston havaintokanta
Taivaanvahti-järjestelmän myrskyhavainnot
Kuva: Myrskytuhoja Espoon Niipperissä, Petri Tynkkynen ja Ria Susanna Lintumäki-Kuosmanen.