Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
P Cygni aktivoitumassa?
P Cyg (AAVSO-koodi 2014+37A) kuuluu muuttuviin tähtiin joille on tyypillistä korkea materian ulosvirtaus. Näille tähdille on tyypillistä sinisiirtymät niiden emissioviivoissa ja punasiirtymät niiden absorptioviivoissa.
P Cygnin koordinaatit (epookki J2000.0) ovat:
rektaskensio 20 h 17 min 47.20 s, deklinaatio +38° 01′ 58.5″
Normaalisti P Cygnin kirkkaus on noin V=4.8, vaikkakin sen tiedetään purkautuneen 3 magnitudiin 1600-luvulla.
P Cygniä ympäröivä ulommainen kaasupilvi on näennäiseltä kooltaan 3 kaariminuuttia ja sisemmän kaasupilven näennäinen koko on 20 kaarisekuntia.
Lamers ja de Groot (1992, A&A 257, 153) ovat todenneet P Cygnin keskikirkkauden hitaasti kirkastuvan noin 0,15 magnitudia viime vuosisatojen aikana. Viime aikoina tehdyt mittaukset osoittavat P Cygnin aktivoituneen H-alfa-aallonpituudella (656,281 nanometriä, H-alfa-viiva, Balmerin sarjan spektriviiva, ks. http://www.astro.utu.fi/zubi/radiat/balmer.htm).
P Cygni soveltuu hyvin CCD-havaitsijoille, joiden instrumentti tarjoaa laajan näkökentän koska soveltuvat vertailutähdet eivät sijaitse kovin lähellä.
Tämä on arvokas kohde myös visuaalihavaitsijoille. Tähden viime aikainen toiminta voi merkitä tulevaa purkausta.
Lämmin ilmamassa aiheutti ukkosia
Suomen eteläpuolelta vyörynyt lämmin ja kostea ilmamassa on aiheuttanut viikonlopusta lähtien ukkosia Suomeen ja sen lähialueille.
Viikonloppuna 26.-27.5. ukkoset pysyttelivät vielä enimmäkseltään Viron ja Ruotsin puolella, mutta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä koettiin pääkaupunkiseudulla ja etelärannikolla runsasta sadetta ja melko kovaa salamointia antanut ukkonen.
Tiistaina ukkonen on koetellut länsirannikkoa ja Pohjanmaata. Keskiviikon vastaisena yönä Kaakkois-Suomea oli lähestymässä vahva kuuronauha ukkosineen. Samoin Viron rannikolta oli lähestymässä voimakkaita ukkossoluja. Jälkimmäinen osui yöllä etelärannikolle.
Ukkoset ovat poikineet runsaasti havaintoja jaoston tietokantaan.
Ks. myrskyhavainnot
Cygnus 2007 -sivut avattu
Cygnus 2007 -tapahtuman verkkosivut on avattu osoitteeseen
Tarjolla on perustietoa tapahtumapaikasta ja palveluista. Ilmoittautuminen tapahtumaan avataan muutaman päivän kuluttua. Tapahtuman ohjelmaa täydennetään verkkoon lähiviikkojen aikana sitä mukaa kun jaostoilta ja muilta ohjelmanjärjestäjiltä saadaan vahvistuksia.
Ursa Minor 3/2007 ilmestyi
Ursa Minorin vuoden kolmas numero ilmestyi. Toukokuun viimeisen viikonlopun tienoilla. Lehti sisältää mm. seuraavia juttuja:
- Cygnus 2007 Artjärvellä 26.-29.7.
- Kevään halohavaintoja
- Havaintoja siitepölykehistä
- Komeetta C/2007 E2 (Lovejoy)
- Asteroidi- ja tähdenpeittohavaintoja
- Kauneimmat avonaiset tähtijouko, osa 3
- 10 vuotta kelihavaintoja, osa 2
- Kesätaivaan satelliitit
Valtakunnallinen aurinkopäivä 10.6.
Tähtiyhdistykset viettävät Kansainvälistä heliofysiikan vuotta 2007 järjestämällä tapahtumia 10.6. eripuolilla Suomea. Tapahtuma on valtakunnallinen aurinkopäivä jolloin yleisön lisäksi muutkin jäsenet pääsevät katsomaan auringon saloihin turvallisesti kokeneiden havaitsijoiden opastaessa tarkkailua tai kertoessa auringon fysikaalisesta toiminnasta enemmän.
Parhaillaan on odotteilla auringon aktiivisuuden kääntyminen nousuun arviolta 5 vuoden päässä olevaan huippuun, jolloin tilastollisesti auringon pilkkujen ja protuberanssien aktiivinen toiminta on parhaimmillaan ainakin visuaali havaintojen suhteen. Samoin sen huipunaikaan on odotteilla varsinkin revontuli näytelmien määrän kasvu ja muunkin kiinnostuksen lisääntyminen tätä päivätähteä kohtaan. Aurinko on meitä lähin tähti, joten sen tutkiminen kannattaa ja avartaa täydemmin näkemystä Universumin olemuksesta.
Ks. myös Ursan tiedote
Valtakunnallinen aurinkopäivä 10.6.
KX Aql superpurkauksessa
Kääpiönova KX Aql Kotkassa on purkautunut ns. superoutburstiin. Tähden kirkkaus oli viikonloppuna jo 13,2 magnitudia. Purkaus on tähdellä harvinainen tapahtuma, sillä edellinen superpurkaus tapahtui vuonna 1980.
Valoisa taivas haittaa havaintoja Suomessa, mutta ainakin etelärannikolla havaitsemista kannattaisi yrittää.
Ks. AAVSO:n kartta-aineisto tähdestä
Saturnus peittyy Kuun taakse 22.5.2007
Kasvavan Kuun sirppi peittää illalla 22.5.2007 Saturnuksen. Peittyminen tapahtuu Helsingissä klo 22.12.01, jolloin Saturnuksen keskipiste on Kuun kiekon pimeällä reunalla. Saturnuksen renkaiden peittymiseen kuluu kaikkiaan pari minuuttia. Kuu on tapahtuman alkaessa länsilounaisella taivaalla 33 asteen korkeudessa. Aurinko on laskenut muutamaa minuuttia aikaisemmin.
Peittymiskohta on kuvassa olevan D-kirjaimen lähellä. Esiintulo tapahtuu kuvan R-kirjaimen kohdalta noin klo 23.13. Tapahtuma-aikoja on laskettu 15 paikkakuntaa varten (Hamina, .., Utsjoki).
Stella Arcti -ehdotuksia kysellään
Stella Arcti -palkinnot jaetaan tänä vuonna poikkeuksellisesti Cygnus-kesätapahtuman yhteydessä heinäkuussa Artjärvellä.
Jaostojen yhteistyöelin pyytää harrastajilta ehdotuksia palkittaviksi henkilöiksi. Tällä kertaa kiinnitetään erityisesti huomiota harrastajiin, jotka ovat toiminnallaan tukeneet tai auttaneet harrastajayhteisöä. Palkinnot jaetaan edelleen ohjeellisesti seuraavissa kategorioissa: vuoden havainto, ansiokas havaintotoiminta ja ansiokas harrastustoiminta.
Ehdotukset perusteluineen tulee osoittaa jaostojen yhteistyöelimelle osoitteella jaostotoimikunta (ät) ursa.fi.
Ks.
Tarkemmin ehdotusten lähettämisestä (PDF)
Stella Arcti -palkinnot ja palkitut
Komea pyramidikiteiden näytelmä
Lauantaina 5.5. nähtiin Etelä-Suomessa monin paikoin komea pyramidikiteiden synnyttämien halorenkaiden näytelmä. Nähtävillä oli rengassarja: 9°, 18°, 20°, 22° ja 35°, luultavasti myös 23° ja 24° renkaat.
Havaintoja tehtiin mm. Turussa, pääkaupunkiseudulla ja Riihimäellä. Pyramidihalojen vaihe oli aika lyhyt, jonka jälkeen näytelmä muuttui perinteisemmäksi sisältäen mm. kirkkaita sivuavia kaaria, sivuauringot ja horisonttirengasta.
Ks. Marko Riikosen ja Jukka Ruoskasen kuvat