Arkisto


Mahdollisuus ennätyssirppiin

22.2.2009 klo 00.00, kirjoittaja
Kategoriat: Kuu, planeetat ja komeetat

Keskiviikkoiltana 25.2. tarjoutuu iltataivaalle mahdollisuus hyvin kapean kuunsirpin bongaamiseen. Uusikuu on edellisenä yönä klo 3.35. Auringon laskee Helsingissä klo 17.37 ja Kuu vajaata tuntia myöhemmin. Pohjoisempana Suomessa laskuajat ovat vielä aikaisemmat.

Havaintoikkunan aikaan Kuu on siis noin 14 tunnin ikäinen. Nuorin Suomessa havaittu Kuu on Markku Ruonalan Kemissä 6.4.1989 havaitsema 14 tunnin 52 minuutin ikäinen sirppi.

Ennätyssirpin näkeminen vaatii hyvät havainto-olosuhteet ja hyvän läpinäkyvyyden horisonttiin asti. Tietokoneohjatusta kaukoputkesta voi olla hyötyä Kuun etsimisessä ja sirppi todennäköisesti näkyy vain kiikarilla ja kaukoputkella.

Seuraavan kerran lähes yhtä hyvä nuoren kuunsirpin saalistusmahdollisuus tarjoutuu kaksi kuukautta myöhemmin huhtikuun 25. päivän iltana.

Kuvassa Auringon ja Kuun paikat Helsingistä nähtynä 10 minuutin välein auringonlaskusta lähtien.


Ceres kirkkaimmillaan

19.2.2009 klo 18.07, kirjoittaja
Kategoriat: Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot

Kääpiöplaneetta 1 Ceres on helmikuun puolivälistä maaliskuun alkuun huomattavan kirkas. Sen magnitudi on tuolloin 6,9. Sitä voidaan siis havaita vaivattomasti kiikareilla.

Cereksen ja Maan välinen etäisyys on pienimmillään yöllä 25./26. helmikuuta eli 1,583198 tähtitieteellistä yksikköä. Kyseessä on pienin etäisyys vuosien 1857 ja 4164 jälkeen. Kääpiöplaneetta on perihelioppositiossa 25. helmikuuta. Ceres oli lähinnä Aurinkoa kaksi viikkoa ennen oppositiota.

Ceres on nyt havaittavissa illalla kaakkoistaivaalla Leijonan tähdistön Zosma-tähdestä (2,5 mag) länsiluoteeseen hieman pohjoiseen tähtien 64 Leonis ja 54 Leonis välisestä viivasta.

Kääpiöplaneetta 1 Cereksen etsintäkartta ja liikkeen kuvailu helmikuuta varten.

Cerestä voi havaita katselun lisäksi piirtämällä kääpiöplaneetan lähellä olevat tähdet kiikarin näkökenttää vastaavaan ympyrään. Jalustalla oleva digipokkarikin kelpaa havaintovälineeksi, jos sillä voi valottaa vähintään 10 sekuntia. Kameran herkkyys asetetaan suurimpaan arvoonsa ja kuvia otetaan useita peräkkäin kameraa siirtämättä. Kameran sarjakuvaustoiminta helpottaa suuren kuvamäärän ottamista.


Komeetta Lulin näkyy jo

13.2.2009 klo 00.31, kirjoittaja
Kategoriat: Kuu, planeetat ja komeetat

Komeetta Lulin alkaa näkyä Suomessa jo varsin kohtuullisesti. Sitä kannattaa havaita heti, kun täysikuu ja pilvet taivaalta hellittävät.

Ensimmäiset havainnot meillä siitä saatiin jo tammikuun puolivälissä Jorma Mäntylän ja Tapio Lahtisen toimesta. Ihan ensimmäinen jaostoon saatu kirkkaushavainto oli kuitenkin Timo Karhulalta Ruotsista jo 5.1.

Komeetta tuntuu nyt pysyvän korjatussa kirkkausennusteessaan ja ennustettu maksimikirkkaus 25.2. tienoilla on noin 5 mag.

Komeetta ohittaa 23./24.2. Saturnuksen parin asteen päästä.

Ks. myös Kuu, planeetat ja komeetat -jaoston Lulin-sivu

Kuva: Tapio Lahtinen, Bradford Robotic Observatory, 23.1.2009


Laitepäivien ilmoittautuminen alkanut

11.2.2009 klo 00.41, kirjoittaja
Kategoriat: Havaintovälineet

Laitepäivät 2009 lähestyvät pikkuhiljaa ja tapahtuman ohjelma alkaa muotoutua paikalleen. Ohjelmasta on tulossa hyvin mielenkiintoinen ja mukaan on tulossa laite-esittelyjä, esitelmiä ja toivottavasti iso joukko harrastajia.

Tapahtuma järjestetään hienoissa puitteissa Ursan Artjärven havaintokeskuksessa Tähtikalliolla. Yöpymistilaa löytyy noin 30 harrastajalle. Ilmoittautuminen osoitteeseen havaintovälinejaoston vetäjille (havaintovalineet ät ursa.fi). Viestiin mukaan mahdollinen yöpyminen ja mahdolliset omat laitedemo-esitykset.

Ohjelmaan saattaa tulla vielä muutoksia, kannattaa seurata tapahtuman sivuja aktiivisesti.

Ks. Laitepäivät 2009
Virallisen ohjelman lisäksi tapaamisessa on mahdollisuus rentoon yhdessäoloon uusien ja vanhojen harrastuskavereiden kanssa. Tähtikalliolla on yöpymispaikat 30:lle hengelle. Omat liinavaatteet/makuupussi mukaan! Tapahtumapaikalla on mahdollisuus myös saunomiseen ja makkaranpaistoon!

Tapaamisen aikaan yöt ovat jo valoisia, mutta tähän aikaan on mahdollista havaita ruskoa ja hämäräilmiöitä sekä tehdä ensimmäisiä yöpilvihavaintoja! Myös kasvava Kuu ja Saturnus ovat havaittavissa matalalla iltataivaalla.

Tapaamiseen voi ilmoittautua lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: ilmakeha (at) ursa piste fi. Laita ilmoittautumiseen mukaan seuraavat tiedot:

Nimi
Minä päivinä olet paikalla
Oletko yötä ? (mitkä yöt)
Kaikki ilmakehän ilmiöistä kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita tapaamiseen!


Kuunpimennys nähtiin Suomessa

11.2.2009 klo 00.36, kirjoittaja
Kategoriat: Kuu, planeetat ja komeetat

Melko haasteelliseksi povattu Kuun puolivarjopimennys maanantaina 9.2. saatiin havaittua ja kuvattua Suomessa. Pimennyksessa Kuu kävi melko lähellä täysvarjoa, mikä mahdollisti puolivarjon näkymisen.

Haasteelliseksi tapahtuman havaitsemisen teki se, että Kuu oli vasta nousemassa pimennyksen jo ollessa syvimmillään. Esimerkiksi etelärannikolla Kuu oli tuossa vaiheessa vielä horisontin alapuolella.

Onnekkaasti monen päivän pilvisyysjakson jälkeen maanantai-ilta oli selkeä laajalla alueella. Pimennys jäi ilmeisesti aika monelta huomaamatta, kun sitä ei suureen ääneen mainostettu verkossa. Mikään yleisötapahtumahan pimennys oli ollutkaan, mutta harrastajille se oli kuitenkin kiinnostava havaintokohde.

Ks. myös Kuun puolivarjopimennys 9.2.

Kuva: Kari Nyman, Tampere


Aurinkokuntatapaaminen pakkaskelissä

1.2.2009 klo 21.36, kirjoittaja
Kategoriat: Aurinko , Kuu, planeetat ja komeetat , Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot , Tapahtumat

Vuoden 2009 aurinkokuntatapaaminen järjestestettiin tammi-helmikuun vaihteessa Artjärven Tähtikalliolla. Kyseessä oli järjestyksessään jo viides aurinkokuntahavaitsijoiden oma kokoontuminen.

Noin 15 aktiivia kokoontui viettämään viikonloppua planeettakunnan kohteiden parissa. Pienehköstä osanotosta huolimatta tapahtuma oli varsin antoisa. Kuulimme kiintoisat esitykset komeettojen kirkkauksista, Auringon suurista minimeistä, komeettojen CCD-kuvaamisesta, auringonpimennyksen valaistuksen mittaamisesta sekä suurten planeettojen kuiden tapahtumista.

Poikkeuksellinen tapaaminen oli siksi, että lähes parikymmentä astetta kolkuttelevassa pakkasessa päästiin havaitsemaan molempina iltoina. Kuuta, Venusta, paria komeettaa sekä tähtitaivasta kuvattiin ja Saturnuksen ohuita renkaita katseltiin Meade-putken läpi.

Tapahtumasta vastasivat Ursan jaostot: Kuu, planeetat ja komeetat; tähdenpeitot ja pikkuplaneetat sekä Aurinko. Tapaamisia päätettiin edelleen jatkaa, ensi vuonna mahdollisesti kuukautta myöhempänä ajankohtana.

Ks. myös
Tapio Lahtisen havaintokuvia
Lauri Kankaan havaintokuvia

Posidonus-kraatteri, kuva: Lauri Kangas