Arkisto

Geostationaariset satelliitit kirkastuvat helmi-maaliskuun vaihteessa

23.2.2010 klo 21.46, kirjoittaja Antti Kuosmanen
Kategoriat: Tekokuut ja raketti-ilmiöt

Geostationaaristen satelliittien mahdollisia kirkastumisia voidaan taas seurata helmi-maaliskuun vaihteessa. Kyseessä on ilmiö, kun aurinko paistaa suoraan kohti geo-satelliitteja tietystä havaintopisteestä katsoen. Etelä-Suomen leveyspiirille 60 paras ajankohta on 1. maaliskuuta. Pohjois-Suomessa paras aika lienee noin päivää aikaisemmin.

Kirkastumisia voi kuitenkin seurata laveammalla aikajanalla, kuin vain parhaimpana yönä. Syksyllä itse bongasin selvästi kirkastuneita satelliitteja jo kolme vuorokautta ennen optimaalista aikaa. Eli satelliitteja voi alkaa käytännössä etsimään vaikka heti, kunhan kelejä vaan löytyy. Itse asiassa kuu haittaa merkittävästi havainnointia, koska täysikuu on 28.2., ja havainnointialue on maan varjon suunnassa, eli juuri täysikuun tienoilla.

Voi olla, että parhaiten satelliitteja bongaa noin 2.-3. maaliskuuta, kun kuu on siirtynyt etäämmälle. Satelliitit saattavat kirkastua jopa paljain silmin näkyviksi hyvissä olosuhteissa (noin mag 4).

Kuun vaihteessa maan varjo sijaitsee Sekstantin ja Maljan tähtikuvioiden välissä. Sekstantin ja Maljan löytää Leijonan alapuolelta. Geostationaariset satelliitit pysyvät nimensä mukaisesti paikallaan havaitsijaan nähden, ja tähtitaivas liikkuu niiden takana. Tästä seuraa se, että satelliittien kirkastuminen tapahtuu suunilleen samassa paikassa tähtitaivasta kaikille satelliiteille. Satelliitit kirkastuvat Sekstantin tähtikuvion alavasemmalla. Satelliitit siirtyvät pois varjosta ja ovat mahdollisesti jälleen kirkkaita Maljan tähtikuvion yläpuolella.

Havainnoinnissa kannattaa käyttää kiikaria, esim 7×50. Tähtikartasta voi katsoa Sekstantin ja Maljan alueet, ja opiskella näkyvät varsinaiset tähdet. Hyvänä apuna voi käyttää Heavensat-ohjelmaa, mahdollisesti Sky2000-tähtikatalogilla varustettuna. Siihen voi ladata geostationaaristen satelliittien tiedot, jolloin voidaan livenä seurata satelliittien etenemistä tähtien suhteen ja tunnistaa yksittäisiä satelliitteja.

Olen ottanut kuvakaappauksen Heavensatista kuvaamaan geostationaaristen havainnointia. Kuvaan on lisätty punaiset ympyrät, jotka osoittavat parhaat havaintopaikat tähtikuvioiden suhteen. Punaisen ympyrän halkaisija vastaa suurin piirtein kiikarin näkökenttää. Kuvassa näkyy vihreällä näkyvät geostationaariset satelliitit, ja sinisellä maan varjossa ovat satelliitit. Ota huomioon, että satelliittien paikat ovat noin klo 22. Eri aikaan satelliitit ovat eri paikassa, mutta sinisten satelliittien kuvaama maan varjo pysyy käytännössä paikallaan koko yön.

Linkki laajempaan kuvakaappaukseen: http://www.ursa.fi/blogit/media/jaostot/tekokuut/Heavensat_geo.jpg

Jos teet geostationaarisista satelliiteista kirkkaushavaintoja, tai varsinkin jos näet satelliitin paljain silmin, olisi mukava kuulla asiasta Tekokuut- ja raketti-ilmiöt jaostoon osoitteeseen tekokuut@ursa.fi.

Laitepäivät 12.-14.3.2010

13.2.2010 klo 20.22, kirjoittaja Veikko Mäkelä
Kategoriat: Havaintovälineet , Matematiikka ja tietotekniikka , Tapahtumat

Ursan havaintovälinejaoston sekä matematiikka- ja tietotekniikkajaoston yhteinen tapahtuma, jo perinteeksi muodostuneet Laitepäivät pidetään maaliskuun puolessavälissä 12.-14.3. Artjärven havaintokeskuksessa.

Luvassa on mielenkiintoisia esitelmiä, laite-esittelyitä ja tähtiharrastuksen teknisemmän puolen harrastajia.

Ohjelma on täydentymässä. Ilmoittautumiset jaostonvetäjäille havaintovalineet [ät] ursa.fi.

Ks. myös

Valtakunnalliset Tähtipäivät 2010 pidetään tänä vuonna Mikkelissä huhtikuun 17.-18.4. Esitelmöitsijöinä ovat mm. Esko Valtaoja, Karri Muinonen ja Harri Haukka sekä harrastuspuolelta Markku Nissinen ja Veli-Pekka Hentunen. Näytelyyn odotetaan harrastajia, jaostoja, yhdistyksiä ja alan kaupallisia toimijoita.

Haasteellinen kuunsirppi 14.2.

Sunnuntai-iltana 14.2. on länsilounaiselta taivaalta mahdollista yrittää todella kapeaa kuunsirppiä. Uusikuu on aamuyöllä 4.51 ja seuraavana iltana Auringon laskiessa Kuun ikä on noin 12 tuntia 20 minuuttia.

Tämä sirppi on todella haasteellinen, sillä tähän mennessä kapeimmat Suomessa havaitut ja kuvatut sirpit ovat hiukan alle 15 tuntia. Ilmiön havaitseminen ehdottoman hyvät havainto-olosuhteet horisonttiin asti. Etsintää esimerkiksi GOTO-kaukoputkilla helpottaa mahdollisesti näkyviin tulevat planeetat Venus ja Jupiter.

Klo 04.51 Uusikuu
Klo 16.10 Aurinko laskee pohjoisimmassa Suomessa (Kuun ikä: 11 h 9 min)
Klo 16.45 Aurinko laskee Oulun korkeudella (Kuun ikä: 11 h 54 min)
Klo 17.08 Aurinko laskee Etelä-Suomessa (Kuun ikä: 12 h 17 min)
Klo 17.22 Kuu laskee pohjoisimmassa Suomessa (Kuun ikä: 12 h 31 min)
Klo 17.43 Kuu laskee Oulun korkeudella (Kuun ikä: 12 h 52 min)
Klo 17.57 Kuu laskee Etelä-Suomessa (Kuun ikä: 13 h 6 min)

Kuva: Auringon, Kuun, Venuksen ja Jupiterin sijainnit Auringon laskiessa klo 17.08 Helsingissä sekä Kuun laskusuunta (Veikko Mäkelä/Ursa).

Ursa Minor 1/2010 ilmestyi

Ursa Minor -lehden vuoden ensimmäinen numero 1/2010 ilmestyi helmikuun 10. päivän tienoilla.

Kannessa on tämän pakkastalven ehkä luonteenomaisin optinen valoilmiö, jääkidesumun aiheuttamat valopilarit keinovalojen yläpuolella. Kuvan on ottanut Jari Luomanen 21./22.1.2010. Sisäkansissa on lisää pilareita sekä joukko syvän taivaan kohteita. Takakannessa on Jorma Mäntylän kuunpimennys- ja geminidikuvat. Sisäkansi oli harmillisesti painettu kirjapainossa väärinpäin.

Ursa Minorin jakelussa on jälleen ollut pieniä puutteita. Lukijoita pyydetään raportoimaan, jos epäilee lehden jääneen saapumatta.

Ursa Minor vuodeksi 2010

Ursa Minor -lehti on tilattavissa ensi vuodeksi hintaan 15 e (Ursan jäsenet) ja 20 e (muut). Vuosikerta sisältää kuusi joka toinen kuukausi ilmestyvää numeroa. Lehdessä on värikannet ja mustavalkopainetut sisäsivut. Loppuvuoden tilaajat saavat alkuvuoden numerot kerralla. Tilauslomake löytyy osoitteesta http://www.ursa.fi/ursa/umi/tilaa_umi.html.

Myrskybongareiden kevätkoulutus on 10.4.

Tämänvuotisen myrskybongareiden kevätkoulutuksen päivämääräksi on valittu lauantai 10.4. Koulutus kestää koko päivän, klo 9-18. Paikkana on jälleen Ilmatieteen laitos Helsingin Kumpulassa.

Ohjelma on jaettu kahteen eri tasoryhmään ennakkokyselyn vastauksissa esitettyjen toiveiden mukaan. Aihepiirit mukailevat paljon vuoden 2008 tilaisuutta, mutta myös uutta sisältöä on luvassa.

Avaruussukkula ja ISS-avaruusasema aamutaivaalla

Avaruusasema ISS on jälleen tulossa näkyviin horisonttiimme ja tällä kertaa avaruusasema löytyy aamutaivaalta. Tämänkertaisen näkymisjakson alkupuoliskolla avaruusaseman läheisyydessä nähtäneen myös Yhdysvaltain avaruussukkula Endeavour. Jos olosuhteet sallivat avaruussukkulan laukaisun on tarkoitus tapahtua sunnuntaina 7. helmikuuta. Endeavour telakoituu avaruusasemaan tiistaina.

Avaruusasema ISS on taivaan kirkkain satelliitti ja se näkyy vaivatta paljain silmin. ISS näkyy eteläisen horisontin poikki vaeltavana valopisteenä. Avaruussukkula näkyy yleensä hieman heikompana valopisteenä, mutta silti hyvin havaittavissa paljain silminkin. Telakoinnin lähestyessä avaruussukkula kulkee ensin jonkin matkaa ISS:n jäljessä. Viime hetkillä ne näkyvät taivaalla rinnakkain ja silloin niitä kannattaa tarkkailla myös kiikarilla.

Kummatkin kohteet näkyvät taivaalla muutaman minuutin kerrallaan. Ne näkyvät parhaiten Etelä-Suomen horisontissa, jossa kohteet voivat nousta parhaimmillaan noin 16 asteen korkeudelle eteläiseen horisonttiin. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoja Etelä-Suomen horisontille. Tarkempia näkymistietoja avaruussukkulan liikkeistä löytyy Heavens Aboven sivustolta osoitteessa http://www.heavens-above.com.