Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Avaruusasema ISS näkyy aamulla
ISS kulkee Spican ja Saturnuksen läheltä 30.3. aamulla. (Kuva: Stellarium)
Avaruusasema ISS näkyy nyt hienosti aamutaivaalla. Maaliskuun 28./29. päivien välisenä yönä siihen telakoitui Euroopan avaruusjärjestön ATV 3 -avaruusrahtialus, mikä saattaakin tehdä tästä muutenkin kirkkaasta satelliittikohteesta entistä näyttävämmän. Avaruusasemalla työskentelee parhaillaan joukko astronautteja ja kosmonautteja.
Avaruusasema ISS on taivaan kirkkain ja kookkain satelliitti ja sen havaitsemiseen ei tarvita optisia apuvälineitä. Se vaeltaa äänettömänä valopisteenä eteläisen horisontin poikki oheisten näkymistietojen mukaan. Avaruusasemasta voi koettaa ottaa valokuvia digikameralla. Avaruusasema näkyy iltataivaalla huhtikuun puolessa välissä.
pvm kello liikesuunta kork katoaa 30.3. 4.46 etelä->kaakko 18 4.48 31.3. 3.51 kaakko->kaakko 11 3.51 31.3. 5.23 lounas->kaakko 18 5.27 1.4. 4.28 etelä->kaakko 17 4.29 1.4. 6.01 lounas->etelä 14 6.04 2.4. 5.04 etelä->etelä 17 5.07 3.4. 4.09 etelä->kaakko 13 4.10 3.4. 5.42 lounas->etelä 11 5.44 4.4. 4.46 etelä->etelä 14 4.48
Syvä taivas ja Taivaanvahti antoivat Stella Arctit
Vuoden 2012 Stella Arcti -palkinnot jaettiin Oulun tähtipäivien illanvietossa 24.3.
Ansiokkaasta havaintotoiminnasta palkittiin Toni Veikkolainen, joka tehnyt jo pitkän havaintouran syvän taivaan kohteiden parissa. Näiden lisäksi hän on havainnut myös Aurinkoa ja muita aurinkokunnan kohteita. Toni on toiminut myös aktiivisesti syvä taivas -jaostossa ja on nyt tuore jaostonvetäjä. Veikkolainen on ansioitunut myös yhdistystoiminnassa Keski-Uudenmaan Altarissa ja Ursassa.
Ansiokkaasta harrastustoiminnasta myönnettiin palkinto Emma Herraselle, joka on ollut keskeinen ideoija ja kehittäjä Taivaanvahti-havaintojärjestelmälle. Harrrastus- ja havaintotoiminnassa Herranen on ansioitunut myös tähtikuvaajana sekä yhdistystoiminnassa Tampereen seudulla.
Stella Arcti -maininta myönnettiin Marko Pekkolalle joka on vienyt Taivaanvahti-järjestelmän kehittämistä eteenpäin suurelta osin harrastustyönä. Marko on palkittu Stella Arctilla ansiokkaasta harrastustoiminnasta jo vuonna 1996.
Ks. myös
Ursan lehdistötiedote: Ursa palkitsi tähtiharrastajia
Tähdet ja avaruus: Stella Arctit Taivaanvahdille ja syvän taivaan havainnoille
Stella Arcti 2012 palkitut: Marko Pekkola, Toni Veikkolainen ja Emma Herranen. Kuva: Mikko Suominen.
Haloja, muuttujat ja taivastaidetta Oulun tähtipäivllä
Oulun tähtipäivät 23.–25.3.2012 toivat esille niin tiedettä, harrastusta kuin kulttuuriakin.
Harrastustoiminta, tai ainakin havaintokohteet, esittäytyivät tähtipäivillä Marko Riikosen haloista kertovan esitelmän ja Arto Oksasen uusiutuvia novia esittelevän esitelmän muodossa.
Suurta suosiota saavutti Oulun taidemuseossa esillä ollut J.-P. Metsävainion tähtikuvanäytely, jossa oli nähtävillä suurikokoisia vedoksia kuvaajan parhaimmista otoksista.
Tähtipäivät kokosivat aktiivisia harrastajia eri puolilta Suomea joitain kymmeniä. Yleisöä päivät keräsivät reilut 500 henkeä.
Ks. myös Oulun tähtipäivät
Vanhaa ja uutta laitepäivillä
Tähtitieteen tekniikan harrastajien vuotuinen laitepäivät-tapahtuma keräsi yli 30 osallistujaa Ursan havaintokeskukseen Orimattilan Artjärvellä.
Päivillä kuultiin niin laiteharrastuksen historiaa kuin nykypäivääkin. Jaosto oli saanut Heikki Heikinheimon omaisilta lahjoituksen viisi hiottua peiliä. Heikinheimo oli aikanaan harrastajakaukoputkien rakennuksen uranuurtajia ja tunnetaan jokaisen peilihiojan aapisesta ”Teemme peilikaukoputken”. Heikinheimon työhön tutustuttiin Kari Laihian vetämässä esitelmätuokiossa.
Laitepäivillä kuultiin myös mm. Eyes on the Solar System ja Universe Sandbox -ohjelmistoista Mikko Suomisen kertomana sekä kaukoputken lisäoptiikoista Hannu Määttäsen iltayön esitelmässä.
Tapahtumassa päästiin katsomaan tähtiäkin kumpanakin yönä, vaikka pilvisyys viipyilikin Tähtikallion yllä pitkään illan tunteina.