Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Osittainen auringonpimennys 1.8.
Auringon pimenee osittain perjantaina 1.8. keskipäivän molemmin puolin
noin klo 11.40 ja 12.50 välillä. Suurimmillaan aAuringosta peittyy 80 % Utsjoella. Maarianhamissa pimennyksen maksimi 54 %.
Täydellisenä pimennys näkyy arktisillä merialueilla, Siperiassa ja Kiinassa. Joukko suomalaisia matkustaa Novosibirskiin sekä Kiinaan pimennystä seuraamaan.
Aurinkojaosto kerää havaintoja ja havaintokertomuksia itse pimennystapahtumasta.
Sää- ja havainto-olosuhde -ryhmä toivoo raportteja pimennyksen aikaisesta säästä tarkkuudella pilvinen/puolipilvinen/selkeä. Muistakaa ilmoittaa myös havaintopaikkakunta.
Mielenkiintoinen projekti voisi olla myös valoisuuden muutoksien seuraaminen kuvaamalla maisemaa kameralla käyttäen vakioasetuksia.
Kerho- ja yhdistystoimintaväki voisi kertoilla kerholistalla, kuinka mahdolliset pimennykseen liittyvät näytöstapahtumat onnistuivat omalla paikkakunnalla.
Ks. myös
Tähdet ja avaruuden verkkouutinen
Ursan lehdistötiedote
Taivaalla tapahtuu – elokuu – pimennykset
Kuvassa pimennyksen kulku Helsingissä. Kuva: Ursa/Veikko Mäkelä.
Lehtinen ja Suhonen jaostotoimikuntaan
Varkaudessa järjestetyssä Cygnus 2008 -tapahtumassa valittiin jaostojen yhteistyöelimeen kaksi uutta jäsentä kaksivuotiskaudelle. Jyri Lehtinen ja Matti Suhonen astuivat JTK:n jäseniksi erovuorossa olleiden Marko Myllyniemen ja Mikko Suomisen tilalle.
Lehtinen toimii Ursan Aurinkojaoston vetäjänä ja Suhonen Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaoston vetäjänä.
Markku Nissinen ja Jani Helander jatkavat jaostotoimikunnassa ensi vuoden Cygnukselle asti. JTK valitsi Nissisen puheenjohtajakseen alkavalle kaudelle.
Kuvassa uusi jaostotoimikunta. Vasemmalta Jyri Lehtinen, Markku Nissinen, Jani Helander ja Matti Suhonen. Kuva: Mikko Suominen
Vahdinvaihto Kuu, planeetat ja komeetat -jaostossa
Cygnuksella tapahtui Kuu-, planeetta- ja komeettajaostossa vahdinvaihto. Matti Salo jätti vetäjän tehtävät ja vetäjäksi siirtyi Veikko Mäkelä, joka on jo pitkään toiminut jaoston apuvetäjänä.
Uutta apuvetäjää ja muitakin avustajia haetaan jaostoon, jotta toiminta pystyttäisiin pitämään normaalilla tasollaan.
Ajankohtia kevään jaostotapaamisille
Cygnuksen yhteydessä sovittiin jo päivämääriä kevään jaostotapaamisille. Ajankohdista pyritään pitämään kiinni, mutta muutokset ovat mahdollisia, sillä ensi vuonna järjestettävä kansainvälinen tähtitieteen vuosi aiheuttaa haasteita aikataulujen suunnittelijoille.
Kerho- ja yhdistystoimintaseminaari järjestetään heti vuoden alussa 16.–18.1.2009. Ajankohta on mitä sopivin tarkastaa tilanne, miten tähtitieteen teemavuosi on lähtenyt käyntiin. Tapahtuman järjestää kerho- ja yhdistystoimintajaosto ja paikkana on Artjärven Tähtikallion havaintokeskus.
Aurinkokuntatapaaminen ajoittuu tänä vuonna tammi-helmikuun vaihteeseen vain pari viikkoa kerhoseminaarin jälkeen 30.1.–1.2.. Ajankohta Kuun vaiheen (ensimmäinen neljännes 3.2.) ja muiden tapahtumien suhteen paras. Myöhemmin helmikuussa on koulujen hiihtolomajaksot. Myös aurinkokuntatapaaminen järjestetään Tähitkalliolla. Tapahtuman järjestelyistä vastaavat aurinkojaosto, Kuu, planeetat ja komeetat -jaosto sekä pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto.
Laitepäivät sijoittu kevätpäiväntasauksen tienoille 20.–22.3. Tapahtuma on sopiva Kuun vaiheen suhteen (viimeinen neljännes 18.3.) ja väliä kansainväliseen teemavuoden 100 tuntia tähtitiedettä -tapahtumaan on pari viikkoa. Laitepäivätkin pidetään Artjärvellä ja järjestäjäjaostoina ovat havaintovälineet-jaosto sekä matematiikka ja tietotekniikka -jaosto.
Kankare ja Tuhkunen havaintovälinejaoston vetäjiksi
Martti Muinonen jätti Cygnuksen yhteydessä kolmen vuoden vetäjäpestinsä jälkeen havaintovälinejaoston Vesa Kankaren ja Marko Tuhkusen vastuulle. Keskinäistä työjakoa kavereiden kesekn ei vielä Cygnuksella päätetty. Kankare ja Tuhkunen ovat Kotkasta ja ansioituneet laiterakentelun ohella tähtikuvauksen ja syvän taivaan havaintojen alueella.
Havaintovälinejaoston valokuvaukseen erikoistuneina apuvetäjinä jatkavat edelleen viime talvikaudella aloittaneet Timo-Pekka Metsälä ja Petri Kehusmaa.
Vesa Kankare ja Marko Tuhkunen esittelevät Cygnuksella tuunattua Dobson-putkea. Kuva: Mikko Suominen.
Cygnus 2008 onnistui yli odotusten
Sunnuntaina 20.7. päättynyt Cygnus-kesätapahtuma onnistui hienosti. Tapahtuma keräsi lopulta Varkauden Puurtilaan lähes 140 osanottajaa. Osallistujien mielestäni käytännön järjestelyt toimivat erittäin hyvin ja paikka oli vallan sopiva Cygnus-tapahtumalle. Myös sää pysyi kelvollisena koko neljän päivän ajan muutamista sadekuuroista huolimatta.
Tapahtuman ohjelmaan oli panostettu ja sisällön kruunasi ulkomainen vierailija, eksoplaneettatutkija Gregory Laughlin. Harrastaja-ammattilais-yhteistyö näkyikin tällä Cygnuksella hiukan laajemmin kuin normaalisti. Jaostokokouksien, työpajojen ja pienesitelmien ohella tarjoutui mahdollisuus moniin vapaamuotoisempiinkin aktiviteetteihin, kuten kirkkovenesoutuun, lentopallon pelaamiseen ja luontopolun kiertämiseen.
Cygnuksen vakiokävijäjoukko kärsi aavistuksenomaista osallistujakatoa, mutta toisaalta tapahtuma keräsi melko runsaan määrän lähiseudun harrastajia. Cygnuksen ikäjakauma on edelleen laaja, pikkulapsista eläkeläisiin. Myös monet perheet ovat löytäneet Cygnuksen tavaksi yhdistää harrastuksen ja lomailun.
Kuva: Jorma Koski
Avaruusasema ISS näkyy yöllä
Kansainvälinen avaruusasema ISS näkyy jälleen yötaivaalla. Tämänkertainen näkymisjakso on hyvin pitkä, sillä se alkaa 11.7. ja päättyy 29.7. etelärannikolla. Avaruusasema näkyy hyvin kirkkaana liikkuvana kohteena eteläisessä horisontissa. Se n näkemiseen ei tarvita optisia apuvälineitä. Näin kesäaikaan ISS on usein normaalia kirkkaampi ja siten erittäin helppo havaintokohde.
Avaruusasemaa voi koettaa tarkkailla myös kiikarin avulla, jolloin sen kellertävä värisävy tulee paremmin esiin. Selkeän yön koittaessa ylityksen voi ikuistaa myös kameralla useiden sekuntien mittaista valotusta käyttäen. Jos kuvaat avaruusaseman kaukoputken tai kookkaan objektiivin läpi, voit erottaa myös avaruusaseman muotoja. Tämä on jo hieman haasteellisempaa.
Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoja Heavens Aboven sivustolta. Taulukossa on ensin mainittu päivämäärä, kohteen ilmestymisaika korkeuden ja suunnan kera. Seuraavaksi on mainittu maksimikorkeuden kellonaika, korkeus ja suunta. Lopuksi on mainittu kohteen katoamisaika. Ennuste on laskettu etelärannikolle, jossa ISS näkyy parhaiten. Pohjoisempana avaruusasema näkyy matalammalla.
=========================================================================== pvm kello kork. suunta max klo kork. suunta kello kork. suunta =========================================================================== 11.7. 3:34:03 10 S 3:35:20 12 SSE 3:36:36 10 SE 13.7. 2:46:23 10 S 2:47:40 12 SSE 2:48:56 10 SE 14.7. 3:09:12 10 SSW 3:10:59 15 S 3:12:45 10 SE 15.7. 1:59:17 12 S 1:59:57 12 SSE 2:01:13 10 SE 15.7. 3:32:28 10 SW 3:34:19 16 S 3:36:09 10 SE 16.7. 2:21:32 10 SSW 2:23:14 15 S 2:25:00 10 SE 17.7. 1:12:19 12 SSE 1:12:19 12 SSE 1:13:26 10 SE 17.7. 2:44:42 10 SW 2:46:32 16 S 2:48:23 10 SE 18.7. 1:34:15 12 SSW 1:35:26 15 S 1:37:12 10 SE 18.7. 3:08:15 10 SW 3:09:49 14 SSW 3:11:23 10 SSE 19.7. 0:23:04 10 S 0:24:20 12 SSE 0:25:36 10 SE 19.7. 1:56:52 10 SW 1:58:42 16 S 2:00:32 10 SE 20.7. 0:45:48 10 SSW 0:47:34 15 S 0:49:20 10 SE 20.7. 2:20:25 10 SW 2:21:57 14 SSW 2:23:30 10 SSE 20.7. 23:35:11 10 S 23:36:27 12 SSE 23:37:43 10 SE 21.7. 1:08:59 10 SW 1:10:49 16 S 1:11:29 15 SSE 21.7. 23:57:54 10 SSW 23:59:40 15 S 0:01:25 10 SE 22.7. 1:32:30 10 SW 1:33:14 12 SSW 1:33:14 12 SSW 22.7. 22:47:15 10 S 22:48:31 12 SSE 22:49:47 10 SE 23.7. 0:21:03 10 SW 0:22:53 16 S 0:23:54 13 SSE 23.7. 23:09:56 10 SSW 23:11:42 15 S 23:13:27 10 SE 24.7. 0:44:33 10 SW 0:46:01 13 SS 0:46:01 13 SSW 24.7. 23:33:04 10 SW 23:34:53 15 S 23:36:42 10 SE 25.7. 23:56:32 10 SW 23:58:03 13 SSW 23:58:56 12 S 26.7. 22:45:01 10 SW 22:46:50 15 S 22:48:38 10 SE 27.7. 23:08:28 10 SW 23:09:58 13 SSW 23:11:29 10 SSE 29.7. 22:20:20 10 SW 22:21:50 13 SSW 22:23:20 10 SSE
Ursa Minor 4/2008 ilmestyi
Vuoden neljäs numero ilmestyi heinäkuun alussa sopivasti toista viikkoa ennen Cygnus-tapahtumaa, tällä kertaa 36-sivuisena. Kannessa ja kannen sisäsivulla komeilee kuvia 5.6. pyramidirenkaiden halonäytelmästä.
Normaalien juttujen lisäksi lehdessä oli 14-sivuinen Cygnus-liite. Muita lehdessä iilmestyneitä artikkeleita olivat mm.
- Kuvia kesäkuun 5. päivän halonäytelmästä
- Tähtipäivät toukokuussa Kirkkonummella
- Perseidejä havaitsemaan elokuussa
- Tähdenpeittohavaintoja 63 vuoden ajalta
- Deep sky -havaintoja La Palmalla
Lehden jakelussa ilmeni jälleen jakeluongelmia. Numeroaan ilman jääneet voivat tilata sen Ursan toimistolta.
Cygnus 2008 lähestyy
Tähtiharrastajien perinteinen kesätapahtuma Cygnus lähestyy.
Aikaa tapahtumaan on enää kymmenkunta päivää.
Ohjelmarunko on jo miltei täydellisenä verkossa. Lauantaina pitää maailmankuulu eksoplaneettatutkija Gregory Laughlin esitelmän harrastajien mahdollisuuksista osallistua eksoplaneettojen tutkimukseen. Pajojen tarjonta on myös runsas. Pienimmille osallistujille mieleinen on varmasti vesirakettipaja ja vesirakettien lennätys.
Ilmoittautumisaikaa on 9.7 asti.
Tämän jälkeenkin voit ilmoittautua, mutta ruokailu- ja majoituspalvelujen saatavuutta ei voida taata. Määräajan jälkeen ei myöskään lähetetä laskuja ilmoittautuneilla vaan maksut tulee sitten maksaa käteisellä tapahtumapaikalla.
Tervetuloa Cygnukselle!