Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Lokakuun camelopardalidit
Suomessa havaittiin vuonna 2006 muutama lokakuun camelopardalidien parveen (October Camelopardalids, OCA) kuulunut meteori. Sää oli Suomessa melko pilvinen parven maksimin aikaan.
Muualla maailmassa on havaittu myös parveen kuuluvia meteoreja, mm. Espanjan tulipalloverkko on niitä havainnut.
Jarmo Moilasen ensimmäisenä vuonna 2005 havaitsema parvi sai tämänvuotisilla havainnolla vahvistuksen.
Ks. myös Ursan lehdistötiedote
Ennusteita leonideille
Leonidit ovat erittäin nopeita ja ne syttyvät ja sammuvat erittäin korkealla. Radiantti on leijonan tähdistön pään alueella. Radiantti nousee illalla muutama tunti ennen keskiyötä ja jatkaa nousuaan miltei koko yön. Jos haluaa nähdä paljon leonideja, niin kannattaa havainnot tehdä lähinnä keskiyön jälkeen.
Leonideja kannattaa ehdottomasti havaita tänä vuonna. Leonideille on ennustettu ihan kohtuullista aktiivisuutta.
Leonideilla on tänä vuonna 2-kierroksen vanan hyvä kohtaaminen. Kohtaamisen löysivät Asher ja Mc Naught. Meteorimyrskyä ei tästä kuitenkaan tule. Esko Lyytinen on todennut tähän liittyen, että maan kohtaamat meteorit ovat pääosin pieniä ja visuaalinen ZHR aktiivisuus ei nouse korkealle.
Ennustettu aktiivisuusmaksimi on 19.11.2006 klo 04.45 UT (David Asher et al) ja 04.48 UT (Esko Lyytinen et al). Aktiivisuus on ennusteiden mukaan luokkaa ZHR = 100-150. IMO:n meteorikalenterin mukaan leonidien perusmaksimi on 17.11.2006 klo 20.50 UT. IMO:n meteorikalenterissa on leonidien aktiivisuudeksi merkitty tälle vuodelle ZHR = 100+.
Kuu ei haittaa leonidien havaitsemista.
Ks. IMO:n alustavat tulokset parvesta
Mika Aarnio kerhojaoston vetäjäksi
Mika Aarnio Naantalista on kerhojaoston uusi vetäjä. Mika on toiminut yhdistystoiminnassa pitkään ja ollut Turun Ursassa vuosia toimihenkilönä eri tehtävissä, tällä hetkellä tilintarkastajana.
Kerho- ja yhdistystoimintajaosto ehti tätä ennen olla pari vuotta ilman vetäjää.
Kuva: Mikko Suominen
Tulipallo 12.11.2006
Marraskuun 12. päivänä noin klo 18.04 näkyneestä tulipallosta tuli Ursaan n. parikymmentä visuaalihavaintoa. Valitettavasti tulipalloa ei saatu videoitua, kaikki sopivaan suuntaan kuvaavat harrastajien tulipallokamerat Suomessa olivat tuolloin pilvien peitossa.
Yhteenveto perustuu visuaalihavaintoihin. Yhteenvedon on tehnyt Esko Lyytinen.
Tulipallo tuli itäkoillisesta arvioita n. 30 asteen kulmassa vaakatasoon nähden. Todellinen tulonopeus oli noin 20 – 30 km/s. Tulipallo loisti kirkkaasti noin 70 kilometrin korkeudesta asti noin 38 kilometrin korkeudella tapahtuneeseen sammumiseen asti.
Alkuperäiseen nopeuteen ja massaan nähden sammuminen tapahtui melko korkealla, mistä voidaan päätellä, että kappale oli todennäköisesti melko heikkoa ainesta, ilmeisesti komeettaperäistä ainetta. Se luultavasti ”paloi” loppuun. Alas maahan saakka on saattanut tulla pientä ”purua”. Mahdollisesti alas tullut aines on todennäköisesti mennyt Perämereen.
Tämä tulipallo saattoi kuulua aktiivisena olleeseen tauridien meteoriparveen, johon usein liittyy kirkkaita meteoreja. Tätä tukisi myös meteoroidin heikolta vaikuttava luultavasti ”komeettaperäinen” koostumus.
Havaintoja voi lähettää WWW-tulipallolomakkeella, johon on linkki meteorijaoston sivuilta ja myös Ursan kotisivulta.
EQ AQR harvinaisessa purkauksessa
Edellisestä purkauksesta on kulunut 50 vuotta.
Harvoin purkautuva kääpiönova EQ Aqr on purkautumassa ja on nyt noin 12.4 magnitudia. Löydön tekivät Rob Stubbings (Australia) ja havainnon vahvisti Hiroyuki Maehara (Japani).
Tämä on vasta kolmas havaittu purkaus tämän tähden osalta ja siten tapaus on harvinainen. Edellinen purkaus tapahtui loka-marraskuun vaihteessa 1958 jolloin kohteen kirkkaus nousi 14.0 magnitudiin (photometric).
Kohdetta on havaittu eri puolilla maailmaa ja havaitsijoiden toivotaan käyttävän AAVSOn fotometrisiä karttoja (e ja f kartat) jotka löytyvät osoitteesta:
http://www.aavso.org/cgi-bin/searchcharts3.pl?name=eg%20aqr
Tämän hetken havainnot tukevat teoriaa, että EQ Aqr olisi SU Uma tyyppinen kääpiönova.
Kohde soveltuu nyt hyvin sekä visuaali- että CCD havaitsijoille. Kaikkia havaitsijoita kehoitetaan lähettämään mittaukset AAVSO yhdistykselle.
Marraskuun alku toi jääsumuhalot
Marraskuun alun pakkaset toivat taivaalla runsaat jääsumuhalot. Kovia halonäytelmiä nähtiin eri puolilla Suomea. Erityisesti laskettelurinteiden lumitykit toivat havaitsijoiden ulottuville uskomattoman hienoja lähihalonäytelmiä.
Näytelmistä löytyi mm. Parry- ja Lowitz-asennon haloja sekä Auringon vastapuolen muotoja.
Kuva: Jääsumunäytelmä Jämsässä, kuva: Simo Romo
Ks.
ilmakeha-l [ät] ursa.fi -sähköpostilista: marraskuu
Halo Reports: November 2006
Tulipallo 7.11.2006
Meteorijaostoon on tullut havaintoja 7.11.2006 n. kello 21:49 illalla Suomen aikaa näkyneestä kirkkaasta tulipallosta. Lisää havaintoja kaivataan! Havaintoja toivotaan WWW-tulipallolomakkeella, johon on linkki meteorijaoston sivuilta ja myös Ursan kotisivulta.
Aurinkokuntatapaaminen 23.-25.3.2007
Ensi vuoden Aurinkokuntatapaaminen on päätetty järjestää maaliskuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna 23.-25.3. Artjärven Tähtikalliolla.
Viime keväänä järjestetty tapaaminen järjestettiin matalalla profiililla puutteellisten tilojen vuoksi, mutta nyt olisi tarkoitus panostaa enemmän sisältöönkin.
Aurinkokuntapaamisen järjestäjinä toimivat seuraavat jaostot: Aurinko, Kuu, planeetat ja komeetat sekä pikkuplaneetat ja tähdenpeitot.