Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Meteorijaoston syystapaaminen Artjärvellä
Meteorijaoston syystapaaminen järjestetään Artjärvellä Tähtikalliolla Ursan havaintokeskuksessa perjantain 11.10.2013 ja sunnuntain 13.10.2013 välisenä aikana. Paikalle voi siis tulla jo perjantaina illalla ja pois lähdetään sunnuntaina. Aikataulu on varsin joustava. Varsinainen ohjelma alkaa lauantaina.
Aiheena esitelmissä ainakin:
Taivaanvahdin käyttö meteorihavaintojen raportoinnissa
Komeetta Holmesin räjähdyksen aiheuttamat ainutlaatuiset vanan konvergenssi-ilmiöt ja niiden havaitseminen harrastajalaitteilla Suomessa
Jaostokokous
Suunnitellaan tulevia havaintoja
Ilmoittautuminen tehdään jaostonvetäjälle sähköpostilla meteorit (ät) ursa.fi.
Tilaa on Artjärvellä runsaasti isommallekin joukolle.
Myrskybongareiden syystapaaminen Artjärven havaintokeskuksessa 25-27.10.
Myrskybongareiden syystapaaminen järjestetään perinteiseen tapaan lokakuun viim. viikonloppu (25.-27.10.) Artjärven havaintokeskuksessa. Aihepiireinä ovat mm. MyrskyVahti-palvelu, Ilmatieteen laitoksen avoin data, jaostosivujen uudistaminen, omatekoinen salamatriggeri sekä toivon mukaan nähdään materiaalia Yhdysvaltojen kevään tornadoista. Virallinen ohjelma alkaa la klo 13.
Paikalle voi saapua jo perjantai-iltana. Tämän vuoden alustava ohjelma:
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/myrskybongaus/miitti-info_2013.php
Tapaamiseen tulossa olevat henkilöt ilmoittautuvat ilmoittautumissivun kautta:
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/myrskybongaus/syys2013tapaaminen.php
Avaruusasema ISS näkyy nyt aamulla
Avaruusasema ISS näkyy nyt hyvin aamutaivaalla Etelä-Suomessa. Jos taivas on vain selkeää, ISS-avaruusasema näkyy hyvin kirkkaana eteläisen horisontin poikki vaeltavana valopisteenä, joka kirkkaus yltää usein helposti -2 magnitudiin. Aivan jakson alkupäivinä sen läheisyydessä on mahdollista nähdä myös uusi kokeellinen Cygnus 1 -avaruusrahtialus, joka saapuu avaruusasemalle syyskuun 22. päivänä. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoja jakson alkupuolelle Etelä-Suomen horisontille, jossa se näkyy parhaiten. Lisää näkymistietoja on saatavana Heavens Aboven sivustolla osoitteessa http://www.heavens-above.com.
PVM KELLO SUUNTA KORK KATOAA (KLO) 19.9. 5.32 etelä > kaakko 11 5.34 21.9. 5.30 etelä > kaakko 16 5.34 22.9. 4.43 etelä > kaakko 13 4.45 22.9. 6.17 lounas > kaakko 19 6.22 23.9. 5.29 etelä > kaakko 19 5.33 24.9. 4.43 etelä > kaakko 17 4.44 24.9. 6.16 lounas > kaakko 18 6.20 25.9. 5.29 etelä > kaakko 19 5.32 26.9. 4.42 etelä > kaakko 17 4.43 26.9. 6.15 lounas > etelä 15 6.19 27.9. 5.28 etelä > etelä 17 5.30 28.9. 4.41 etelä > kaakko 14 4.42 28.9. 6.14 lounas > etelä 11 6.16 29.9. 5.27 etelä > etelä 13 5.28
Syvän taivaan havaitsijat kokoontuivat Tähtikalliolle
Ursan 21. Syvä taivas -tapaaminen järjestettiin Tähtikallion havaintokeskuksessa Orimattilassa 6.-8.9.2013. Paikalle saapui yhteensä noin 30 harrastajaa aloittelijoista hyvinkin kokeneeseen kaartiin saakka.
Havaitsemaan Tähtikalliolla päästiin heti tapahtuman ensimmäisenä yönä. Erinomaisissa olosuhteissa erityisesti Linnunrata paljasti komeutensa aina Kilven tähtipilven sekä Kotka- ja Omegasumujen seuduille saakka. Korkeammalla taivaalla Joutsenen tähdistön sumut ja Andromedan galaksi näkyivät komeasti. Eipä ihme, että havaintokeskuksen kaikki kolme kaukoputkea ja suuri joukko harrastajien omaa kalustoa oli ahkerassa käytössä.
Tapaamisen varsinainen ohjelma alkoi katsauksella menneen kauden visuaalihavaintoihin. Sen jälkeen Veikko Mäkelä alusti keskustelua Ursan Messierin kohteet -kirjan päivitetystä painoksesta, joka on luvassa ensi vuoden puolella. Sen jälkeen vuorossa oli jaostonvetäjän antama johdatus eteläisen tähtitaivaan tähdistöihin ja niiden useisiin upeisiin kohteisiin. Juha Ojanperän puheen aiheena olivat Tähtikallion järeälle havaintokalustolle erityisesti sopivat, riittävän haasteelliset kohteet. Perinteikkäässä tietokilpailussa voiton vei toisena kertana peräjälkeen Veikko Mäkelä.
Myös tapahtuman toisena yönä sää pysyi selkeänä. Havaintokelpoista aikaa oli vajaat kuusi tuntia, ja monien mielestä se kului aivan liian nopeasti. Pisimpään kaukoputkien ja kameroiden ääressä viihtyneet menivät nukkumaan aamuhämärän sarastaessa.
Jaosto lausuu kiitoksensa kaikille tapahtuman noin 30 osallistujalle ja erityisesti ohjelmanjärjestäjille. Ensi vuonna sitten Tähtikalliolle taas.
Kuva: © Juha Ojanperä
Kuu peittää Spican sunnuntaina 8.9.2013 kello 17.30
Sunnuntaina 8.9.2013 noin kello 17.30 etelälounaisella taivaalla on nähtävissä harvinainen tapahtuma: Kolmen vuorokauden ikäinen Kuu peittää Neitsyen tähdistön Spican. Kuu on Helsingissä etelälounaisella taivaalla 15 asteen korkeudessa. Havaitsemista haittaa Aurinko, joka on samaan aikaan 38 astetta Kuun länsipuolella 18 asteen korkeudessa. Esiintulon tapahtuessa noin kello 18.18 Kuu on laskeutunut 12 asteen korkeuteen. Aurinkokin on laskeutunut 12 asteen korkeuteen. Spican kirkkaus on 1,0 magnitudia.
Oheiset kuvat esittävät Kuun niin kuin se näkyy kaukoputkessa eli etelä on ylhäällä ja länsi vasemmalla. Nuoli kertoo Spican liikkeen suunnan sekä peittymis- (ylempi kuva) ja esiintulokohdan (alempi kuva). Nuolen pituus vastaa Kuun puolen tunnin aikana liikkumaa matkaa.
Havaitessa on hyödyllistä sijoittaa Aurinko jonkin esteen taakse. Tilapäissuojan voi rakentaa silmälasien sangan varaan. Kuu tulee etsiä kaukoputken näkökenttään hyvissä ajoin ennen peittymisaikaa. Kun Kuu on löytynyt, kaukoputkeen laitetaan okulaari, jolla saadaan runsaan puolen asteen näkökenttä. On syytä varata Spican löytymiseen puoli tuntia. Jos kaukoputki seuraa tähtiä moottorin avulla, suurennusta voidaan kasvattaa vielä hieman.
Millainen kaukoputki?
Jos peittyminen tapahtuisi pimeällä taivaalla, sen havaitsemiseen riittäisi neljän senttimetrin läpimittainen kaukopuki. Aikaisempien havaintojeni mukaan 10 – 15 cm:n läpimittaisen kaukoputken pitäisi riittää, jos taivas on täysin selkeä ja Aurinko on saatu jonkin esteen taakse.
Havaintotapoja
Pelkän katselun asemesta on hyödyllistä taltioida peittymis- ja esiintuloajat digitaalisen ajanottokellon avulla. Kello käynnistetään Radio Suomen kello 16 tai kello 17 aikamerkistä. Väliaikanapin avulla talletetaan ensin peittymisaika ja noin 48 minuuttia myöhemmin esiintuloaika. Tarkistuksen vuoksi talletetaan kello 19 aikamerkki. Jos kello käynnistettiin kello 16, talletetaan kello 17 aikamerkki tarkistuksen vuoksi. Kellon voi pysäyttää kello 20 aikamerkkiin. Ennen havaintopaikalta poistumista saadut ajat (viisi tai kuusi kappaletta) kirjoitetaan muistikirjaan. Samoin talletetaan muistikirjaan havaintopaikka mahdollisten GPS-koordinaattien kera, kaukoputken ominaisuudet (polttoväli, halkaisija, optinen tyyppi, seurantatapa, jalustan tyyppi ja okulaarit), havaitsijat ja säätila (lämpötila, pilvisyys, jne.).
Ennen Spican peittymistä ja esiintulon jälkeen tapahtumasta voi ottaa useita valokuvia kaukoputken okulaarin lävitse. Digipokkari soveltuu oikein hyvin okulaarin lävitse kuvaamiseen. Valotustapa asetetaan automaattiasentoon, jolloin kamera määrittää valotusajan, aukon ja tarkennuksen. Ennen kuvausta pitää tarkistaa, että kameran kalenteri ja kello ovat oikeassa ajassa. Samoin kameran akut tulee vaihtaa juuri ladattuihin. Kuvatessa tulee varoa naarmuttamasta okulaarin ja kameran suojakalvoja.
Jos havaintoja tekemässä on useita henkilöitä, valokuvia tulee ottaa myös ryhmän toiminnasta.
Havaintotulokset
Havaintojen jälkeen tulokset lähetetään Ursan Taivaanvahti-järjestelmään. Myös negatiiviset havainnot ovat tervetulleita. Joko sää ei suosi havaintoja tai kaukoputken halkaisija ei riitä.
Tapahtuma-aikoja eri paikkakunnille
Helsinki, Kaivopuisto: peittyminen kello 17.30.26, esiintulo kello 18.17.58
Joensuu, Jakokoski: peittyminen kello 17.33.55, esiintulo kello 18.16.35
Jyväskylä, Rihlaperä: peittyminen kello 17.29.47, esiintulo kello 18.14.49
Kajaani, Lehtikangas: peittyminen kello 17.30.21, esiintulo kello 18.12.42
Kuopio, Huuhanmäki: peittyminen kello 17.31.21, esiintulo kello 18.14.55
Lahti, Pirttiharju: peittyminen kello 17.30.35, esiintulo kello 18.16.55
Mikkeli, Kiiskinmäki: peittyminen kello 17.31.54, esiintulo kello 18.16.44
Oulu, Puolivälikangas: peittyminen kello 17.27.23, esiintulo kello 18.10.08
Rovaniemi: peittyminen kello 17.26.29, esiintulo kello 18.08.03
Tampere, Kauppi: peittyminen kello 17.28.07, esiintulo kello 18.14.49
Turku, Isoheikkilä: peittyminen kello 17.26.57, esiintulo kello 18.15.34
Ulvila, vesitorni: peittyminen kello 17.26.58, esiintulo kello 18.13.42
Utsjoki, Ailigas: peittyminen kello 17.24.34, esiintulo kello 18.03.56
Vaasa, Sundom: peittyminen kello 17.24.35, esiintulo kello 18.10.56
Tietoa muualla
Spican peittymisestä on lyhyt maininta Ursan vuosikirjassa Tähdet 2013 (sivuilla 63, 137 ja 139). Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaoston sivuilla on peittymisen tietoja vain Helsingin Kaivopuiston tähtitornille.
Päivällä havaittuja tähdenpeittoja
Suomessa on havaittu päivätaivaalla usein Reguluksen peittymisiä. Minä havaitsin sen ensimmäisen kerran 1.11.1980 Ursan Kaivopuiston tähtitornissa 20 cm:n kaukoputkella ja viimeisen kerran 23.5.2007 Helsingin Pirkkolan urheilupuistossa 13,5 cm:n kaukoputkella. Spicaa 0,4 magnitudia himmeämpi Regulus näkyi hyvin sekä ennen peittymistä että useita minuutteja esiintulon jälkeen.