Arkisto


Täydellinen kuunpimennys 3/4.3.

26.2.2007 klo 22.06, kirjoittaja
Kategoriat: Kuu, planeetat ja komeetat , Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot , Sää ja havainto-olosuhteet

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 3/4.3. on koko Suomessa havaittavissa täydellinen kuunpimennys. Tämä pimennys on hyvin nähtävissä, sillä Kuu on Etelä-Suomessa korkeimmillaan 36° korkeudella ja Utsjoellakin korkeus on 26 °.

Pimennyksen tärkeät ajanhetket:

  • Klo 22.16 puolivarjopimennys alkaa
  • Klo 23.30 osittainen vaihe alkaa
  • Klo 00.44 täydellinen vaihe alkaa
  • Klo 01.21 pimennys syvimmillään
  • Klo 01.58 täydellinen vaihe päättyy
  • Klo 03.12 osittainen vaihe päättyy
  • Klo 04.26 puolivarjopimennys päättyy

Seuraava kuunpimennys nähdään Suomessa 21.2.2008, mutta silloin pimennys loppu jää näkymättä.

Havainnot pimennyksestä

Kuu, planeetat ja komeetat -jaosto kerää havaintoja pimennyksestä. Ainakin pimennyksen tummuutta kannattaa yrittää arvioida Danjonin asteikolla. Pimennyksen edetessä voi myös kiinnittää huomiota varjossa olevan Kuun värisävyihin. Kokeneemmat havaitsivat voivat mitata Kuun magnitudia pimennyksen edetessä. Pimennyksen alussa ja lopussa voi yrittää puolivarjon havaitsemista.

Pimennyksen eri vaiheiden alku- ja loppuhetkiä sekä kraattereiden piettymisiä ja esiintuloa voi yrittää ajoittaa.

Valokuvaajat voivat yrittää kuvata sarjaa pimennyksen etenemisestä. Myös kuvista saa tietoa varjon värisävyistä.

Ks. tarkemmin kuunpimennyksen havaitsemisesta.

Havainnot tähdenpeitoista

Täydellisen pimennyksen aikana on mahdollista havaita luotettavasti saman tähden sekä peittyminen että esiintulo. Kirkkain nyt peittyvä tähti on 56 Leonis (5,9 mag). Varhaisimmat peittymiset ja esiintulot tapahtuvat Pohjois-Suomessa ja myöhäisimmät Lounais-Suomessa. Seuraavaksi kirkkaimman peittyvän tähden magnitudi on 9,9.

56 Leoniksen peittymis- (D) ja esiintuloajat (R):

  • Helsinki: D klo 00.31.57 – R klo 01.16.15
  • Jyväskylä: D klo 00.27.46 – R klo 01.17.14
  • Oulu: D klo 00.23.05 – R klo 01.16.12
  • Rovaniemi: D klo 00.21.02 – R klo 01.15.56
  • Utsjoki: D klo 00.17.30 – R klo 01.15.31

Pikkuplaneetat ja tähdenpeittojaosto kerää tähtien peittymishavaintoja. Havaintokertomuksessa tulisi olla havaitsijan nimen ja osoitteen lisäksi vähintään:

Peittynyt tähti, tapahtuman tyyppi, havaittu peittymisaika, havaintoväline ja käytetty suurennus.

Säätila

Sää ja havainto-olosuhteet -ryhmä kerää tuloksia, miten pimennys on nähtävissä eri puolilla Suomea. Yksinkertaisimmilaan voi merkata, oliko pimennyksen eri vaiheissa selkeää, puolipilvistä vai kokonaan pilvistä. Muitakin sääsuureita voi halutessaan kirjata muistiin.


Raketin räjähdys kiertoradalla

24.2.2007 klo 17.28, kirjoittaja
Kategoriat: Tekokuut ja raketti-ilmiöt

Venäläisen Briz-M -kantoraketin räjähtäminen aiheutti taivaalle mielenkiintoisen valoilmiön helmikuun 19. päivän iltana. Australialainen harrastaja Gordon Garradd onnistui ikuistamaan ilmiön taivaalta, joka osoittautuikin varsin etäiseksi Maata kiertävällä radalla tapahtuneeksi räjähdykseksi.

Helmikuun 28. päivänä vuonna 2006 Briz-M:n mukana avaruuteen laukaistiin Arabsat-tietoliikennesatelliitti. Raketissa tapahtuneen häiriön vuoksi Briz-M jäi ajelehtimaan kiertoradalle polttoaineineen. Nyt jostain syystä polttoaine räjähti, ehkäpä toisen kappaleen törmäyksen ansiosta. Räjähdyksessä raketti on jättänyt jälkeensä yli 500 pienempää kappaletta samalle kiertoradalle.

Ilmiö näkyi taivaalla komeettamaisena valona yli puolen tunnin ajan. Tätä ilmiötä saatetaan olla nähty myös pohjoisella pallonpuoliskolla.

Australialaisen Ray Palmerin nappaama kuva ilmiöstä.

Katso 4 megatavun videoanimaatio raketin räjähdyksestä.


Jääkidesateen pilareista vääriä revontulihavaintoja

22.2.2007 klo 00.00, kirjoittaja
Kategoriat: Halot , Revontulet

Revontulijaosto saa muutamia kertoja vuodessa raportteja revontulisäteistä, jotka tarkemmalla tarkastelulla osoittautuvatkin keinovalojen aiheuttamiksi haloilmiöiksi, jääkidesateessa näkyviksi pilareiksi. Nämä ”pilarimetsät” ovat melko tyypillisiä kovilla pakkasilla esiintyviksi haloja.

Ongelmalliseksi muodostuu tilanne, jossa jääkidekerros on korkealla ja taivaalla näkyy vain pätkä pilaria, jonka yhteys maanpinnalla olevaan valolähteeseen ei ole ilmeinen.

Muistettakoon, että revontulisäteisiin liittyy aina magneettista aktiivisuutta, jonka voi tarkasta verkossa olevista Nurmijärven ja Sodankylän magnetometreistä. Revontulisäteet ovat myös tyypillisesti vihreitä.

Kuva: Jukka Ruoskanen, Riihimäki 9.2.2007


Plejadit peittyvät 23/24.2.2007

21.2.2007 klo 17.13, kirjoittaja
Kategoriat: Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot

Lukuisat Plejadien tähtijoukon kirkkaat tähdet peittyvät 23/24.2.2007 ensimmäistä neljännestä lähestyvän Kuun pimeän reunan taakse. Tapahtumiin ottavat osaa Celaenon, Electran, taygetan, Maian, Asteropen ja Alcyonen lisäksi neljä tähteä, joilla ei ole yleisesti hyväksyttyä erisnimeä.

Tapahtumat alkavat paikkakunnasta riippuen noin klo 00.20 ja päättyvät klo 02.00. Plejadien kirkkain tähti, Alcyone (2,9 mag) peittyy Kuun eteläreunan taakse Kokkolan, Jyväskylän ja Lappeenrannan kautta kulkevan linjan pohjoispuolella. Kuun eteläinen reuna on varsin rosoinen. Tästä syystä Alcyone voi kadota muutamien minuuttien aikana useaan kertaan Kuun reunan vuorten taakse ennen kuin tapahtuma päättyy lopulliseen esiintuloon.

Alcyone peittyy Oulussa klo 01.41.11, Rovaniemellä klo 01.36.52 ja Utsjoella klo 01.28.14.

Oheinen kuva kertoo Electran (3,7 mag) peittymis- ja esiintulokohdat viidellä paikkakunnalla. Kuvassa oleva teksti kertoo paikkakunnat.

Electra peittyy 23/24.2.2007

Mainio havaitsemisen apuväline on MP3-soitin tai muu laite, jolla voi äänittää havaitsijan oman kertomuksen tapahtumien kulusta.

Lisää tietoja peittymisistä on sivuilla:
Helmikuun 2007 tähdenpeitot
Alcyonen sivuavan peittymisen tietoja
Helmikuussa 2007 peittyviä tähtiä kuvina


Lars Ahlfors

16.2.2007 klo 09.42, kirjoittaja
Kategoriat: Matematiikka ja tietotekniikka

Erään Suomen huomattavimmista tiedemiehistä (matemaatikko), Lars Ahlforsin, syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Lukaisepa Olli Lehdon juttu aiheesta.

Huomioita:

”Ahlfors vietti erään kesälomansa Kangasalla. Lehti-ilmoituksessa hän oli tarjoutunut opettamaan ehtolaisille matematiikkaa, mutta kun tällaisia ei löytynyt, Ahlfors tuona kesänä antoi opetusta saksan kielessä ja sellon soitossa.”

”Huomasin yhtäkkiä siirtyneeni periferiasta Euroopan keskustaan.”

”Tuntemattomasta 21-vuotiaasta maisterista tuli yhdellä iskulla matemaattinen nimi.”

”Menevä mies lähti heti tohtorinhatun saatuaan Pariisiin.”

”Joutui jopa panttaamaan Fieldsin mitalinsa.”

”Kesälukukaudella Ahlforsin piti alkaa luentonsa klo 7 aamulla, mikä ei ollut ollenkaan hänen makuunsa.”

”Arveltiin, että alkoholiton ravintola ’Ilomieli’ on hänestä sietämätön ristiriita.”

Lue Olli Lehdon juttu kokonaisuudessaan!


Halokirja sai kunniamainintoja

15.2.2007 klo 00.42, kirjoittaja
Kategoriat: Halot

Walter Tapen ja Jarmon Moilasen kirjoittama halokirja Atmospheric Halos and the Search for Angle X on saanut pari kunniamainintaa Yhdysvalloissa.

Atmospheric Science Librarians International (ASLI) jakoi tammikuussa San Antoniossa Teksasissa ASLI Award 2006 -palkinnot. Halokirja sai tässä yhteydessä kunniamaininnan kuvituksestaan.

Professional and Scholarly Publishing Division of the Association of American Publishers (PSP/AAP) jakoi helmikuun 6. päivä Washingtonissa vuotuiset PSP-palkinnot 30 eri kategoriassa. Halokirja sai kunniamaininnan luokassa geologia ja maantiede.

Ks. PSP Awards 2006


Helmipakkaset toivat jääsumunäytelmiä

11.2.2007 klo 00.53, kirjoittaja
Kategoriat: Halot

Helmikuun alkupuoliskon kirpeä pakkasjakso toi näkyville jääsumuhalot moninaisine muotoineen.

Jakson merkittäviä näytelmiä ovat olleet Jarmo Moilasen 8.2. Vaalassa havaitsemat jääsumun pyramidirenkaat sekä Jukka Ruoskasen 10.2. Sappeen hiihtokeskuksen luona havaitsema näytelmä, josta paljastuu mm. aurinkokaari.

Jääsumunäytelmiä on nähty kuitenkin aivan etelärannikolta pohjoiseen Suomeen. Joitain epäilyksiä myös 44° sivuauringoistakin on kerrottu, mutta kuvien puutteessa nämä ovat jääneet epäilyksiksi.

Ks. Jarmo Moilasen kuvat 8.2.
Ks. Jukka Ruoskasen kuvat 10.2.

Kuva: Jarmo Moilanen


Deep Sky Archiven osoite muuttunut

8.2.2007 klo 21.48, kirjoittaja
Kategoriat: Syvä taivas

Deep Sky Archiven palvelin muuttui epävakaaksi ja jo muutamia viikkoja työn alla oleva siirto Ursan palvelimelle piti toteuttaa nopeutetussa aikataulussa.

Arkiston osoite http://www.deepsky-archive.com osoittaa väliaikaisesti Ursan kotisivulle, mutta tämä tullaan piakkoin korjaamaan ohjautumaan oikeaan hakemistoon.

Jaostolle voi ja saa piirroksia lähettää normaalisti osoitteeseen http://www.deepsky-archive.com/ds/archive/ (tai http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/deepsky/archive/ ).

Päivitys 8.2.2006:

Nyt havainto arkisto löytyy oikeasta osoitteestaan
http://www.deepsky-archive.com. Se sijaitsee siis jaoston sivujen alaisuudessa Ursan palvelimella.


Japetus peittyy Saturnuksen taakse 13/14.2.2007

8.2.2007 klo 17.11, kirjoittaja
Kategoriat: Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot

Saturnuksen kahdeksas kuu, Japetus, kulkee 13/13.2.2007 klo 21 – 03 Saturnuksen renkaiden lounaisosan ja Saturnuksen kiekon eteläosan taitse. On onnekas sattuma, että tapahtuma näkyy Suomessa pimeän aikana. Sään salliessa tätä tapahtumaa on syytä seurata niiden, joilla on käytettävissään suuri kaukoputki tai CCD-kamera.

Seuraavan alakonjunktion (kuu on Maan ja Saturnuksen välissä) aikana Japetus kulkee Saturnuksen eteläpuolelta kulkematta kiekon tai renkaiden editse. 14. kesäkuuta Japetus kulkee Saturnuksen pohjoisen pallonpuoliskon editse. Saturnus on tällöin kuitenkin horisontin alapuolella.

Kesäkuuhun 2008 ulottuneen tarkastelujakson aikana ei ole muita Japetuksen peittymisiä tai ylikulkuja.

Tapahtumien likimääräinen aikataulu:

Renkaiden aiheuttama pimennys alkaa 13.2. klo 21.20
Cassinin jaon aiheuttama tauko alkaa 13.2. klo 23.25
Saturnuksen aiheuttama peittyminen alkaa 14.2. klo 03.25
Saturnuksen aiheuttama peittyminen päättyy 14.2. klo 09.50
Saturnuksen aiheuttama pimennys päättyy 14.2. klo 13.15

Seuraavassa kuvassa on kuiden paikat Saturnuksen suhteen 13.2. klo 21. Kuvassa näkyvät kuut 1 (Mimas, 12,9 mag), 2 (Enceladus, 11,7 mag), 3 (Tethys, 10,2 mag), 4 (Dione, 10,4 mag) ja 8 (Japetus, 10,9 mag). Punainen kaari kuvaa Saturnuksen edessä olevien renkaiden osan alareunaa.


Ismo Luukkonen halojaoston vetäjäksi

7.2.2007 klo 01.12, kirjoittaja
Kategoriat: Halot

Halojaoston pitkäaikaisen vetäjän Jarmo Moilasen jättäessä tehtävät remmiin astuu seuraavaksi vuodeksi Ismo Luukkonen.

Ismo asuu Turussa ja opettaa valokuvausta. Hän on havainnut haloja jo vuodesta 1981 lähtien. Omien sanojensa mukaan hän aikoo jaostonvetäjänä keskittyä erityisesti havaintojen keräämiseen ja niiden esittelyyn.

Ks. Ismo Luukkosen omat halosivut