Sää suosi Laitepäiviä Tähtikalliolla
Ursan laitepäivät järjesttiin Tähtikalliolla viikonloppuna 5.-7.4.2013. Paikalla oli parhaimmillaan noin 25 tähtiharrastajaa. Esitelminä kuultiin esimerkiksi piipeilikaukoputken valmistamisesta sekä aurinkokaukoputkien toiminnasta sekä kuvankäsittelystä.
Sää suosi tapahtumaa yllättävän hyvin molempina yönä ja paikalla olijat pääsivät havainnoimaan Obsessionilla ja Meadella. Astrofox oli poissa käytöstä kuvun sähkömoottorien rikkoontumisen vuoksi.
Laitepäivien ohjelma netissä:
https://www.ursa.fi/wiki/Havaintovalineet/Laitepaivat2013
La-su-yönä saatiin myös ensivalo uudella Alluna-teleskoopilla. Nettiyhteys ohjausrakennuksen ja päärakennuksen välillä mahdollisti kisastudion pyörittämisen päärakennuksessa kuvauksen ja säätämisen aikaan. Ensivalokuvasta löytyy lisätietoa Avaruus-foorumilta:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11575.0
Laitepäivien 2013 ryhmäkuva. Kuva: Samuli Vuorinen
Cygnus 2010 sujui rennosti Etelä-Pohjanmaalla
Tähtiharrastajien perinteinen Cygnus-kesätapahtuma järjestettiin Ilmajoella 15.-18.7.
Paikallisyhdistys Lakeuden Ursa oli valinnut paikaksi Kalajaisjärven leiri- ja kurssikeskuksen. Ympäristö sopi hyvin tarkoitukseen ja oli hyvin rauhallinen. Soutuveneet ja kanootit innoittivat harrastajia vesille, vaikka järvi ei nimensä veroiseksi kalapaikaksi osoittautunutkaan. Osanottajia tapahtuma kokosi noin 120.
Jaostotapaamisten lisäksi ohjelmassa oli monenlaisia esitelmiä. Carl Källman kertoi 1900-luvun alussa vaikuttaneesta suomalaisesta tähtitieteilijästä Karl F. Sundmanista, joka kehitti kolmen kappaleen ongelman analyyttista ratkaisua eteenpäin. Hannu Määttänen esitelmöi kaukoputken kehityksestä ja Hubble-avaruusteleskoopista.
Suomen avaruustutkimusseuran rakettiharrastajat toivat näytille ja esittelivät Haisunäätä- ja Iso-Haisu-hybridiraketit. Niistä jälkimmäinen pitää hallussaan harrastajarakettien Suomen ennätystä, 2160 metrin lentokorkeutta.
Havaintovälinejaoston tämänvuotiset rakennusprojektit liittyivät kiikareiden vakautuslaitteen rakentamiseen sekä kamerakoteloon. Videoprojektin kameraa testattiin ja myös sekvenssikuvauslaitteisto taltioi maisemia.
Oheisaktiviteetteina kisattiin minigolfissa haastavassa kunnossa olleilla radoilla, lennätettiin monenlaisia kauko-ohjattavia lentolaitteita, arvuuteltiin paikallisia murreilmauksia pohojalaasrasteilla ja saunottiin.
Cygnus 2010 osanottajien yhteiskuva Kalajaisjärven leirikeskuksessa. Kuva Marko Myllyniemi
Kuvia tapahtumasta:
Marko Myllyniemi
Mikko Suominen
Jorma Koski
Mika Neittamo
Lehtinen ja Suhonen jaostotoimikuntaan
Varkaudessa järjestetyssä Cygnus 2008 -tapahtumassa valittiin jaostojen yhteistyöelimeen kaksi uutta jäsentä kaksivuotiskaudelle. Jyri Lehtinen ja Matti Suhonen astuivat JTK:n jäseniksi erovuorossa olleiden Marko Myllyniemen ja Mikko Suomisen tilalle.
Lehtinen toimii Ursan Aurinkojaoston vetäjänä ja Suhonen Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaoston vetäjänä.
Markku Nissinen ja Jani Helander jatkavat jaostotoimikunnassa ensi vuoden Cygnukselle asti. JTK valitsi Nissisen puheenjohtajakseen alkavalle kaudelle.
Kuvassa uusi jaostotoimikunta. Vasemmalta Jyri Lehtinen, Markku Nissinen, Jani Helander ja Matti Suhonen. Kuva: Mikko Suominen
Ehdotuksia Stella Arcti -palkittavista otetaan vastaan
Tervehdys harrastajakolleegat!
On taas se aika vuodesta, jolloin ryhdytään etsimään Stella Arcti -palkittavia harrastajia.
Stella Arcti on perinteinen Ursan jaostojen jakama palkinto ansioituneille harrastajille. Palkintoja jaetaan 2-3 kpl vuosittain ja jakotilaisuus on tavallisimmin tähtipäivien yhteydessä. Stella Arctiin puitteet määriteltiin Cygnus 88 -tapahtumassa Seilin saarella. Merkittävinä arkkitehteinä palkinnolle toimivat mm. Marko Pekkola ja Aarre Kellomäki. Palkintoja ollaan jaettu Rovaniemen tähtipäivistä vuodesta 1988 lähtien.
Palkittavat valitsee Ursan jaostojen yhteistyöelin lähetettyjen ehdotusten ja oman asiantuntemuksensa perusteella. Ursan hallitus päättää palkittavista harrastajista jaostotoimikunnan ehdotusten pohjalta.
Vuoden 2008 Stella Arcti -palkinto jaetaan ansioituneille tähtitieteen harrastajille 35. Tähtipäivillä Kirkkonummella 17.05.2008.
Ohjeellisesti palkinnon jakamisessa pyritään noudattamaan seuraavia kategorioita:
Merkittävä havainto
Harrastaja on tehnyt kuluneen vuoden aikana kansainvälisesti tai kansallisesti merkittävän havainnon. Tässä on usein kyseessä jostain uudesta löydöstä tai tulos on muuten tieteellisesti merkittävä.
Ansiokas havaintotoiminta
Harrastaja on ansioitunut havaintotyössä (myös valokuvaus) kuluneen vuoden aikana. Kyseessä voi olla pitkäjännitteinen, useita vuosia kestänyt havaintotyö tai lyhytkestoinen, mutta muuten merkittävä havaintosarja.
Ansiokas harrastustoiminta
Harrastaja on ansioitunut jollain harrastustoiminnan alueella. Tällaista voi olla esim. yhdistystoiminta, kansanvalistus, laiterakentaminen yms. Tämän kategorian mukaan palkinnon ovat saaneet usein pitkän linjan harrastajat.
Palkintojen jakamisessa on pyritty huomioimaan myös nuoret tähtitieteen harrastajat ja uudet tulokkaat, jotka ovat jo harrastuksensa alkuvaiheessa saavuttaneet merkittäviä tuloksia. Edellämainitut kategoriat ovat viitteellisiä. Palkintoja voidaan jättää jakamatta tai samasta kategoriasta saatetaan poikkeustapauksissa myöntää useampia palkintoja.
Lisää Stella Arcti -palkinnosta ja palkituista löytyy osoitteella http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/stella-arcti/.
Sinulla on mahdollisuus ehdottaa jotain harrastajaa tai harrastajia palkinnon saajiksi. Lähetä ehdotuksesi perusteluineen jaostojen yhteistyöelimelle:
Ehdotusten tulee olla perillä 15.04.2008 mennessä.
terveisin,
Ursan jaostojen yhteistyöelin
Jani Helander
Marko Myllyniemi
Markku Nissinen
Mikko Suominen
Harrastajat kuvasivat ISS:n yksityiskohtia
Suomalaisharrastajat Lauri Kangas ja Tapio Lahtinen ovat kuvanneet Kansainvälisen avaruusaseman yksityiskohtia onnistuneesti.
ISS nousee Suomessa korkeimmillaan noin 15 asteeseen eteläisessä horisontissa. Etäisyyttä asemaan on lähimmilläänkin yli 1000 kilometriä. Tämä on noin kolminkertaisesti verrattuna esimerkiksi USAsta tai Keski-Euroopasta tehtäviin havaintoihin ja siksi samaan erotuskykyyn ei päästä Suomesta. Myöskin matalalla näkyminen tuo enemmän ilmakehän väreilyä kuviin.
Lauri Kangas kuvasi Canon EAS 30D -kameralla asemaa Celestron C8:n läpi. Hänen oikeanpuolimmaisessa kuvassaan näkyvät luultavasti aurinkopaneelit pitkänä rakenteena ja poikkisuuntaan niistä moduuleja.
Tapio Lahtinen kuvasi myös Celestron C8:n läpi ATIK 1HS -kameralla valotusajalla 1/500 sekuntia. Kuvista pystyy erottamaan samansuuntaiset aurinkopaneelit kuvan oikealla puolella.
Jaosto ottaisi mielellään vastaan myös muita kuvaushavaintoja. Ehkäpä osa suurista polaariradalla olevista tiedustelusatelliiteista, jotka ajoittain menevät Suomesta zeniitin kautta paljastaisivat myöskin yksityiskohtia?
Lue lisää ja keskustele aiheesta Astronetissä