Pätevä ruotsalainen tähtiharrastajien lehti
Populär Astronomi. Numero 2, Juni 2013, årgång 14. Numerossa on 56 sivua.
Julkaisija Svenska Astronomiska Sällskapet, Stockholms observatorium, AlbaNova, S-106 91 Stockholm, Sweden. Internetsivut www.astronomiska.se. Tilausten käsittely Nätverkstan Ekonomitjänst, Box 31120, S-400 Göteborg, Sweden. Internetsivut www.popast.nu. Vuosikerran hinta 250 Ruotsin kruunua. Tilaus voi alkaa milloin tahansa. Populär Astronomi ilmestyy maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun alussa.
Lehden kesäkuun numerossa on uutisia, artikkeleita, valokuvia, tapahtumia tähtitaivaalla, sarjakuva, kirja-arvosteluja, lukijoiden kirjeitä, ristisanatehtävä, aikaisemman numeron kuvaristikon ratkaisu ja paikallisten harrastajayhdistysten tapahtumia. Mainoksissa Tukholman ja Göteborgin yliopistot kertovat tähtitieteeseen liittyvistä kursseistaan. Kahden liikkeen kaukoputkitarvikemainokset vievät runsaan sivun verran tilaa.
Kansikuva liittyy sivulla 16 alkavaan kolmisivuiseen Ajankohtaista tutkimusta -sarjaan kuuluvaan Vintergatans hemligheter -artikkeliin.
Merkittävimmät uutiset kertovat Planck-satelliitin antamista tuloksista, muuttuvien tähtien havaintotuloksista ja mahdollisuuksista jäljittää avaruuskiviä. Viimeksimainittu uutinen on pituutensa puolesta oikeastaan artikkeli, jossa Uppsalan yliopiston tutkija Eric Stempels kertoo, kuinka voimme jäljittää ilmakehän läpäiseviä tulipalloja. Esimerkkinä on Oslon itäpuolella Värmlannissa 3.4.2013 näkynyt tulipallo.
Tutkijaprofiili
Artikkeli Sommarens profil: Mark Pearce, Höga förväntningar på hög höjd kertoo Mark Pearcen yrityksistä tutkia neutroneja korkealle nousevilla ilmapalloluotaimilla. Mark kasvoi Englannissa. Tohtoritutkintonsa hän suoritti Birminghamin yliopistossa CERNiin liittyvissä tehtävissä. Hän muutti vuonna 1996 Ruotsiin. Muuton syy oli yksinkertainen eikä se liittynyt hänen tutkimuksiinsa. Syyn nimi oli Jenny. He ovat nyt naimisissa eikä heillä ole suunnitelmissa muuttaa Ruotsista. Mark viihtyy hyvin Ruotsissa. Hänen mielestään on hienoa, että voi asua suuressa kansainvälisessä kaupungissa ja silti olla lähellä luontoa. Hän kertoo puhuvansa sujuvaa ruotsia. Kirjoitus tapahtuu kuitenkin äidinkielellä.
Lacaille ja Kapkaupunki
Vuosina 2001—2007 tämän lehden päätoimittajana ollut Björn Stenholm kertoo neljän sivun mittaisessa artikkelissaan ranskalaisen tähtitieteilijän ja geodeetikon Nicolas Louis de Lacaillen (1713—1762) matkasta Kapkaupunkiin tutkimaan eteläistä tähtitaivasta. Hänen sukunimensä kirjoitetaan toisinaan muotoon ”de la Caille.” Hän kuitenkin käytti mm. allekirjoituksissaan muotoa ”de Lacaille.”
Artikkeli kertoo kahdesta matkasta Kapkaupunkiin. Ensimmäinen tapahtui vuonna 1751 ja toinen vuonna 2012. Artikkelin kirjoittaja Björn Stenholm oli tavannut Lacaillen nimen tähdistöjen alkuperien yhteydessä. Lacaillen teoksesta Caelum Australe Stelliferum on Ruotsissa kaksi kappaletta. Toinen on Tukholmassa Kuninkaallisessa kirjastossa. Toinen on kirjoittajaa lähempänä Skarassa Säätiö- ja maakuntakirjastossa. Siispä Björn matkasi Skaraan. Hän sai kirjaston henkilökunnalta suurta apua ja sai tutustua kolmeen Lacaille kirjoittamaan kirjaan, jotka ovat artikkelin 36 valokuvassa.
Lacaille lähti matkaan syksyllä 1750 ja oli perillä seuraavan vuoden huhtikuussa. Hän sijoitti observatorioonsa mukanaan tuomiaan instrumentteja, mm. sekstantin ja kvadrantin sekä ajanottoa varten heilurikellon. Observatorion rakentaminen kesti noin kuukauden. Vajaassa vuodessa, 6.8.1751—18.7.1752 hän havaitsi 9 766 tähteä. Hänen matkansa suuntautui ennen kotimatkaa Mauritiukselle ja Reunionille. Lacaille palasi Ranskaan heinäkuussa 1754.
Björn Stenholm suunnitteli tämän lehden artikkelin kirjoittamista palattuaan Kapkaupungista. Hän sai tietää, että Etelä-Afrikan tähtitieteellisen observatorion tutkija Ian Glas oli juuri kirjoittanut Lacaillen elämäkerran. Oxford University Press julkaisi joulukuussa 2012 kirjan Nicolas-Louis De La Caille — Astronomer and Geodesist (200 sivua, ISBN 978-0-19-966840-2. Kovakantisen kirjan listahinta on 35 Sterling puntaa).
Muita artikkeleita
Emelie Sundberg kertoo artikkelissaan Vilka är Dvärgplaneterena och varför har de så Konstiga namn? kääpiöplaneetoista ja niiden nimien perusteista.
Miriam Lange Bålman kertoo kosmologian ja taiteen yhtymäkohdista artikkelissa Kosmologi möter konst.
Nya Åland -lehden toimittaja Kiki Alberius-Forsman kertoo vastaperustetun Ålands amatörastronomer -yhdistyksen toiveista rakentaa vanhaan merivartioasemaan observatorio. Kumlingen lentomajakkaa ei ole käytetty 1930-luvun jälkeen. Saaristomeri Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välillä on ihanteellinen tähtien katselua ajatellen. Häiritseviä valoja ei ole ja taivas on hyvin musta. Ålands amatörastronomer ubv on noin 10 hengen yhteenliittymä. Heidän tarkoituksenaan on saada aikaan säännöllisesti toimiva yhdistys, jolla on tähtitorni Kumlingessa.
Lehti antaa pätevää tietoa niin tähtitieteen tutkimuksesta kuin harrastajien toiminnasta.