Kotimainen kirja Venuksen ylikuluista

17.12.2012 klo 17.40, kirjoittaja
Kategoriat: Kirjaesittelyt

pekonen_salaperainen_venus_200

Osmo Pekonen: Salaperäinen Venus. Mäntykustannus Oy. 2012. Sidottu. 214 sivua. ISBN-13: 978-952-5712-60-5.

Kirjassa ovat luvut Prologi, Epilogi, Kirjallisuutta, Henkilöhakemisto sekä 13 muuta lukua.

Tämä kirja eroaa muista lukemistani Venuksen ylikulkuja käsittelevistä kirjoista tekijän suomalaisuuden lisäksi siinä, että se käsittelee Venusta myös mytologian, muun kirjallisuuden ja elokuvien  kohteena.

Kirjan kansikuvana on Sandro Botticellin vuoden 1485 tienoilla maalaaman teoksen Venuksen syntymä yksityiskohta. Koko maalaus on sivulla 8. Kirjan kuvituksessa on kymmenittäin kuvia patsaista, maalauksista, rakennuksista, henkilöistä sekä tietysti havainnoista piirroksina ja valokuvina.

Prologi alkaa kuvauksella aukeaman vasemmalla sivulla olevan valokuvan synnystä. Lukiolainen Eetu Saarti oli kuvaamassa Kangasalassa 6.6.2012 aamulla kello neljän jälkeen. Auringon nousun jälkeen tapahtui jotain odottamatonta. Lähistöllä uinut laulujoutsen lähtee lentoon. Tilanteen ainutlaatuisuuden tajunnut Eetu Saarti antaa kameransa kuvata jatkuvasti. Tuloksena on kuva, jossa Auringon kiekko on puoliksi metsän reunan yläpuolella ja Venus näkyy Auringon pintaa vasten tummana täplänä. Tällaisia kuvia olisi periaatteessa voinut ottaa kuka tahansa. Kuvan tekee ainutlaatuiseksi se, että laulujoutsenen siluetti näkyy Auringon sillan edessä. Eetu Saartia on syytä onnitella mainiosta kuvastaan.

Prologia seuraava luku Taivaallinen Venus: Jumalatar ja planeetta seuraa Venusta mm. kirjallisuuden historian keinoin. Luvussa Osmo Pekonen selvittää, miksi Venuksen ylikulut ovat olleet tärkeitä. Niiden avulla on voitu määrittää Auringon parallaksi ja samalla muidenkin aurinkokuntamme kappaleiden etäisyydet. Luvussa on myös kirjan ainoa matemaattinen kaava: Auringon etäisyys on Maan säde jaettuna parallaksin radiaaneissa ilmoitetulla arvolla. Itse ylikulkutapahtumaan kuuluu kaksi hetkeä, jolloin Venus sivuaa Auringon kiekon reunaa tapahtuman alkaessa ja kaksi tapahtuman päättyessä. Ylikulun neljästä nimityksestä eklipsi, pasaasi, transitio ja ylikulku, transitio on minulle oudoin. Myöskään eklipsi ei kuulu omaan käyttösanastooni.

Luvun lopussa ovat mainiot Richard A. Proctorin laatimat Venuksen ylikulun näkyvyyskartat ja Venuksen reitit Auringon pinnalla.

Luku Modernin tähtitieteen synty esittelee lyhyesti tähtitieteen suurmiesten Nikolaus Kopernikuksen, Tyko Brahen, Johannes Keplerin ja Galileo Galilein elämäkerrat.

Kirjan kolmas luku kertoo yhdeksällä sivulla Venuksen ylikulkujen ensimmäisistä havaitsijoista, Jeremiah Horrocksista ja William Crantreestä. Luvun kuvituksena ovat Jeremiah Horrocksin havaintopiirros sekä maalaukset kummankin havaitsijan havaintomenetelmistä.

Edmond Halley kehitti vuonna 1716 menetelmän, jonka avulla oli mahdollista muuttaa havainnot Auringon parallaksisksi.

Myöhemmät luvut kertovat Venuksen ylikulkujen maailmanlaajuisista havaintoretkistä. Omat lukunsa saivat ranskalainen kovan onnen astronomi Guillaume Joseph Hyacinthe Jean-Baptiste Le Gentil de la Galasiere, Jean-Baptiste Chappe d’Auteroche, kapteeni James Cook ja Maximilian Hell.

Myös suomalaiset havaitsijat saivat oman lukunsa. 14 sivun mittaiseen lukuun mahtuvat mm. Anders Hellant, Jacob Gadolin, Fredrik Mallet ja Anders Planman. Planman havaitsi ylikulkua Kajaanissa sekä vuonna 1761 että 1769.

Omista havainnoistaan Osmo Pekonen kirjoittaa kirjan jälkipuoliskolla. 8.6.2004 hän havaitsi Jyväskylässä työpaikkansa pihalla. Havainnon jälkeen hän päätti palata aiheeseen ja ryhtyi keräämään aineistoa. Tuloksen on tämä kirja.

Ennen vuoden 2012 ylikulkua tekijä osallistui Lapin yliopistossa promootioon. Sen jälkeen alkoi matka Tromsaan Venuksen ylikulkuja koskeneeseen konferenssiin. Konferenssin jälkeen oli vuorossa matka Vuoreijaan havaitsemaan ylikulkua. Matkakuvausta elävoittävät kuvat tuoreesta tohtorista sekä kuvat matkalaisista Vuoreijassa, paikallisesta orkesterista, ylikulun kunniaksi leivotusta juhlakakusta. Mukana on myös kuvia Vuoreijassa havaitusta Venuksesta Auringon edessä.

Venus on ollut useiden kirjojen ja elokuvien tapahtumapaikkana. Venuksen pinnalla tapahtuvat mm. elokuvat Planeta Bur (Neuvostoliitto, 1962) ja Queen of outer Space (USA, 1958). Jälkimmäisen elokuvan kohtauksista on näyte myös kirjan alussa. Siellä elokuva luokitellaan B-kategoriaan. Onkohan luokituksen eräänä perustana elokuvaan käytetyn rahamäärän pienuus? Tarzan- ja Mars-kirjoista tunnettu Edgar Rice Burroughs kirjoitti myös useita kirjoja, joiden tapahtumapaikkana on Venus.

Kirja on kaikkiaan varsin onnistunut kertomus Venuksen ylikuluista. Yhdellä lukemisella kirjan annista ei saa kaikkea irti. Kirjan runsaan 40 euron hinta ei ole esteenä kirjan hankkimiselle omaan kirjahyllyyn. Kirjan voi hyvällä syyllä antaa lahjaksi jollekin aiheesta kiinnostuneelle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *