Arkisto
- maaliskuu 2017
- lokakuu 2016
- tammikuu 2015
- maaliskuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- kesäkuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- kesäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- kesäkuu 2011
- helmikuu 2011
- marraskuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- lokakuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- kesäkuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2006
Kotimaisia lehtiä. Suomalainen kivi. Kiven käytön erikoislehti.
Lehteä julkaisee Kiviteollisuusliitto ry.
Numero 1/2016
Lehti kertoo kiven käytöstä useiden artikkelien ja lukuisten valokuvien avulla. Lehti on luettavissa myös näköispainoksena osoitteessa www.suomalainenkivi.fi. Lehdessä ei ole mainintaa vuodessa julkaistavien numeroiden määrästä.
Päätoimittaja Pekka Jauhiainen kertoo pääkirjoituksessaan ekologisesti kestävien kivituotteiden kasvavasta tarpeesta. Erkki Böös kertoo OP Ryhmän uudessa Vallilan toimipisteessä käytettävistä kivistä lattioiden materiaaleina. Artikkelin ingressi kertoo, että käytetylle kotimaiselle kivelle ei tässä projektissa ollut vaihtoehtoja.
Mirkka Kortelainen kertoo Erikoistumalla maailmanmarkkinoille -artikkelissaan Savitaipaleella toimivan Sorvikivi Oy:n toiminnasta.
Pienessä kuvassa on spektroliittipallo, joka valmistuttuaan pyörii ohuen vesikalvon päällä. Kuvan taustalla on kaksi trukkia ja pienehkö talo. Näihin verrattuna pallo ei voi olla kovin suuri. Kivi on hiottu palloksi 0,05:n tarkkuuella. Tarkkuuden yksikön pitänee olla millimetri. Kirjoittajan mukaan kiven paino on 27 000 tonnia ja ympärysmitta 2,62 metriä. Kirjallisuus antaa spektroliitin tiheydeksi 2,69–2,70 g/cm3 (2,69–2,70 kg/dm3 tai 2,69–2,70 tonnia/m3). Painon tulee kuitenkin olla 27 tonnia ja 2,62 metrin ympärysmitta tulee korvata 2,62 metrin halkaisijalla. Kivipallojen valmistaja Sorvikivi Oy kertoo sivustollaan, että kolmimetrinen spektroliittipallo painaa noin 38 tonnia.
Yhteydenotto lehden toimitukseen ei tuonut selvyyttä kivipallon massaan ja halkaisijaan. Kivialalla on totuttu suuriin massoihin. Tästä syystä mittayksikköjen virheellisyyksiä on vaikea huomata. Jos kivipallon korvaa kuution muotoisella vesisäiliöllä, jokainen voi päässä laskien tutkia, millaiseen säiliöön vettä tarvitaan kymmeniätuhansia kuutiometrejä.
Kokonaisuudessaan lehti antaa edustavan kuvan suomalaisista kivien käyttäjistä ja kiviteollisista yrityksistä.
Kotimaisia lehtiä. Sieppo. Villi luontolehti.
Sieppo-lehteä julkaisee Luonto-Liitto ry. Lehti on tullut Ursalle jo vuonna 1997.
Numero 5/2016
Lehden nimen täsmennys vaihtuu numerosta toiseen. Kahdessa aikaisemmassa numerossa täsmennykset olivat Virkistävä luontolehti ja Hurisevien siipien luontolehti. Seuraava numero on Jouluinen luontolehti.
Lehdessä on luonnossa liikkuville lapsille monenlaisia tehtäviä ja tarinoita.
Pääkirjoituksena voi pitää Riitta Nykäsen kertomusta jokihelmisimpukan elämän vaiheista.
Ensimmäisessä tehtävässä tulee etsiä sokkelosta luontosanoja. Vastaukset ovat sivun alareunassa nurinpäin. Toisessa tehtävässä tulee laskea pienten otusten määrät kuvasta ja värittää kuva. Marjatta Sihvosen kirjoittama ja Laila Nevakiven kuvittama kertomus antaa tietoja liito-oravista. Luonto-Liiton kesäleiri Begtskärillä tuotti yhdelle sivulle yhden ison ja neljä pientä kuvaa.
Marjo Soulamo haastatteli kahdella sivulla torniolaista matelijoita harrastavaa Heikka Mattilaa. Marja-Pauliina Paananen jatkaa Rebekan ja sirittäjän tarinaa, joka alkoi Siepon edellisessä numerossa. Tarinaa riittää vuoden 2017 puolelle.
M. H. Vinha ja Pau Norontaus ovat päässeet laatimassaan sarjakuvassa Bereniken amuletti jo viidenteen osaan. Tarina päättyy Siepon numerossa 6/2016. Lehden lopussa on toinen sarjakuva. Heta Nääs kirjoittaa ja piirtää yhden sivun mittaista Pojo-sarjakuvaa. Tässä numerossa Pojo kertoo punahärö-kuoriaisista.
Vastaa
Kotimaisia lehtiä. Arkhimedes. Fysiikan ja matematiikan aikakausilehti.
Myös Arkhimedes on tullut Ursalle vuosikymmenten ajan. Vuonna 1982 lehden vuosien 1979–1981 numerot sidotettiin kolmeksi kirjaksi.
Numero 2/2016
Sisältö on jaettu osiin Pääkirjoitus, Uutiset, Artikkelit, Uusia kirjoja ja Muistokirjoituksia.
Pentti Ola kirjoittaa pääkirjoituksessaan matematiikan tärkeydestä.
Uutiset kertovat, että Andrew Wiles sai vuoden 2016 Abel-palkinnon. Vuodesta 2003 lähtien jaettu Abel-palkinto myönnetään erityisen syvällisistä ansioista ja vaikutuksista matematiikassa.
Toinen uutinen kertoo, että Suomen Fyysikkoseura täyttää ensi vuonna 70 vuotta.
Matematiikan tutkijoiden kokouksesta kertoo Aalto-yliopiston Kirsi Peltonen otsikolla Quasiweekend II–Ten years after. Ensimmäistä samannimistä konferenssia vietettiin vuonna 2005 Seppo Rickmanin ja Jussi Väisälän 70-vuotisjuhlien kunniaksi. Tämänkertaiseen tilaisuuteen oli saapunut yli sata kuulijaa ainakin 22:sta eri maasta. Puhujia oli yli 20. Uutisella oli mittaa runsaat kaksi sivua.
Juha Kallunki kertoo artikkelissaa radiotaajuuksilla tehtävästä aurinkotutkimuksesta. Viisisivuisessa artikkelissa on neljä kuvaa ja yksi havainnoista laadittu kaavio.
Simo K. Kivelä kertoo sadan vuoden takaisista Teknillisen korkeakoulun geometrisista malleista. Hänen ensimmäisenä tehtävänään vuonna 1966 oli järjestää muutossa huonoon kuntoon mennyt mallikokoelma. Nyt hänellä on edessään sama tehtävä. Hänellä on kaikki mahdollisuudet paneutua asiaan aikaisempaa huolellisemmin. Eläkeläisellä kun on vielä aikaakin.
Ilpo Vattulainen, Samuli Ollila, Kati Öörni, Artturi Koivuniemi, Kyösti Heimonen ja Simo Huotari muistelevat Marja Hyvöstä ja Ritva Serimaata, jotka menehtyivät vaikeisiin sairauksiin vuoden alkupuoliskolla.
Vastaa
Kotimaisia lehtiä. Natura. Biologian ja maantieteen opettajien liiton julkaisu.
Natura ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1963. Se on ensimmäisiä Ursalle tulleita maksuttomia lehtiä. Lehden numerot 1975: 3–1978 sidotettiin kirjaksi vuonna 1979.
Numero 3/2016. Lehden liitteenä tuli Metsävisa-kalenteri.
Artikkelit on jaettu ryhmiin Opetus & oppiminen, Luonto & ympäristö sekä Tiede & Tutkimus.
Päätoimittaja Hanna-Kaisa Hellsten pohtii liiton jäsenmaksujen ja toiminnan välistä suhdetta. Muuttuneet tavat tuottaa opetusmateriaaleja ovat pienentäneet materiaalien tuottamisesta saatavia tuloja. Liiton ydintoiminta on pohdinnan alaisena. Tätä kirjoittaessani liiton syyspäivät ja vuosikokous ovat ohitse. Myöhemmin nähdään, mitä muutoksia on tulossa.
Luonto & ympäristö -jakson ensimmäinen artikkeli kertoo tulevasta Hossan kansallispuistosta. Suomussalmella ja Kuusamossa sijaitsevalle Hossan retkeilyalueelle suunniteltiin joitakin vuosia sitten tehtäväksi laajoja metsähakkuita. Luonto on nyt saanut lain suojan. Somerjärven itäosan koillisrannalla on hieman vedenpinnan yläpuolella pystysuoran kallion pinnassa 3 500–4 500 vuotta vanhoja värillisiä maalauksia.
Lehden lopussa Hannele Heino ja Hannu Eskonen arvioivat kuutta kirjaa, viimeisenä A. Uddströmin ja V. Rinteen kirjan suomalaisista skorpioneista ja lukeista.
Edellisessä numerossa 2/2016 mielenkiintoisia kohtia olivat Hanna-Kaisa Hellstenin pääkirjoitus, Jorma Pagangon katsaus kevään 2016 ylioppilaskirjoitusten biologian kokeen vastauksiin sekä Arja Kaasisen artikkeli Kasviota tekemään.