Arkisto
- maaliskuu 2017
- marraskuu 2016
- lokakuu 2016
- tammikuu 2015
- maaliskuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- kesäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- kesäkuu 2011
- helmikuu 2011
- marraskuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- lokakuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- kesäkuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2006
Tähtiharrastusta telealan yrityksessä
EAF Nytt. Ericssons Astronomi Förening.
Ruotsalaisen Ericsson AB:n henkilökunnan piirissä on toiminut jo 26 vuoden ajan tähtitieteen harrastajia. Heidän lehdellään EAF Nytt on nyt menossa 27. toimintavuosi. Yhdistys EAF – Ericsson Astronomi Förening perustettiin 4. lokakuuta vuonna 1985. Siihen voivat liittyä kaikki Ericsson AB:n henkilökuntaan kuuluvat. Lehden EAF Nytt ensimmäinen numero ilmestyi jo tammikuussa 1987.
Lehden numero April – Juni 2013 on ensimmäinen, joka on värillisenä yhdistyksen kotisivuilla www.eaf.se.
Lehdessä on kannet mukaanlukien 20 sivua. Kansikuva vertailee Saturnuksen ja Uranuksen renkaita. Vertailun helpottamiseksi kuvat on skaalattu samankokoisiksi. Sivun kaksi valokuva esittää planetaarista sumua NGC2440. Sen keskellä pieni valkea kääpiö valaisee aikaansaamansa sumun. NASAn Hubble -teleskooppi oli ottanut kuvan.
Lehdessä on pääkirjoituksen jälkeen uutisia, kaksi artikkelia Tseljabinskin tulipallosta ja sen jälkeensä jättämistä meteoriiteistä, artikkeli asteroidivyöhykkeen suuruuden merkityksestä elämän synnylle, uutisia yhdistyksen toiminnasta, artikkeli Royal Greenwich observatoriosta ja kuvagalleria.
Lars-Erik Svensson käsittelee pääkirjoituksessaan Maan liikettä kohti valoisampia ja lämpimämpiä aikoja sekä media kiinnostuneisuutta ISON-komeettaan. Saman sivun reunassa ovat Ericsson Astronomi Föreningen hallituksen jäsenten nimet ja yhteystiedot.
Uutisissa aiheina ovat Pieni eksoplaneetta on löydetty, Hyvin vanha tähti on löydetty, ESAn JUICE-avaruusluotaimen instrumentit, Kartta tunnetuista meteoriittien putoamispaikoista sekä Ongelmia Curiosityn tietokoneessa.
Aleksander Tempel käänsi Tseljabinskin meteoroidia koskevat kaksi artikkelia. Ensimmäisessä kartta kertoo, millä alueella meteoroidi liikkui sekä millaisia löydety kappaleet ovat. Toinen artikkeli kertoo Gazeta.RU:n artikkelin perusteella, miten meteoroidin tutkimukset ovat edenneet.
Aleksander Tempel on kääntänyt myös Rebecca Martinin ja Maria Livion tutkimuksista kertovan artikkelin. Rebessa toimii Coloradon yliopistossa Boulderissa. Mario toimii Avaruusteleskoopin tiedeinstituutissa Baltimoressa. Heidän tutkimuksensa esittävät kolmen eritiheyksisen asteroidivyöhykkeen vaikutuksia elämän synnylle. Heikko ja vahva asteroidivyöhyke vaikeuttavat elämän syntyä.
Yhdistyksen vuosikokous oli 21. helmikuuta. Jäsenet eivät jättäneet ehdotuksia hallitukselle. Yhdistyksen talous on hyvässä kunnossa. Hallituksen jäsenistä suurin osa sai jatkaa toimessaan. Vain kaksi henkilöä ovat uusia. Yhdistyksen toimintaohjelma julkistettiin tammikuussa. Ohjelmaan kuuluu tapaaminen töiden jälkeen Kistan keskustassa olevassa Konditoria Complessa ja myöhemmin havaintoilta Kistan Tiedetornin katolla. Tapaamisesta on viereisellä sivulla valokuvia.
Taivaallisille tapahtumille huhtikuusta kesäkuuhun on käytetty tilaa aukeaman verran. Tietolähteenä on Paul Schlyterin kotisivut.
Mats Eriksson vieraili kesällä 2012 Greenwichin observatoriossa. Tuloksena on kolme sivua tekstiä ja valokuvia.
Takakannen sisäsivulla on kaukoputkiliikkeen mainos.
Takakannen kuvat esittävät PANSTARRS-komeettaa sekä havaintotapahtumaa Kistan Tiedetornin katolla.
Lehti on pätevästi toimitettu.
Ursalle lehti on tullut vaihtojulkaisuna jo usean vuoden ajan. Se on päässyt kirjansitomon käsittelyn alaiseksi. Tuloksena oli usean niteen verran kovia kansia.
Tukholmalaisten tähtiharrastajien lehti
Stella. Medlemstidning för Stockholms Amatörastronomer. Julkaisija STAR, Stockhoms Amatörastronomer, Drottninggatan 120, SE-113 60 Stockholm, Sweden. Internetsivut www.starastro.org.
Lehteä Stella julkaisevan yhdistyksen toimitilat ovat Tukholman Observatoriomuseon yhteydessä. Observatoriokukkulalla sijaitsevaan Magneettitaloon pääsee kätevästi Tunnelbanalla. Lähin pysäkki on Odenplanilla. Yhdistyksen toinen observatorio, Saltis, on Saltsjöbadenissa. STARilla oli vuoden 2012 lopussa 248 jäsentä. Tällä jäsenmäärällä Stockholms Amatörastronomer kuuluu Ruotsin suurimpiin tähtitieteen harrastajien yhdistyksiin.
Stellan 1/2013 toinen sivu esittelee yhdistyksen ja hallituksen jäsenet. Puheenjohtajana on Nil-Erik Olsson. Seuraavalla sivulla Nils-Erik kertoo pääkirjoituksessaan menneen toimintavuoden tapahtumista. Hallituksen jättäneen Ulf Larssonin toiminta on ollut yhdistystä suuresti hyödyttävää. Erityisesti hänen esitelmiään ja kurssejaan jäsenet ovat suuresti arvostaneet. Tukholma on kuuluisa turistikaupunki ja monet turistit vierailevat Observatoriomuseossa. Samalla he saavat tietoja Tukholman alueen tähtiharrastajista. Tulevia huomattavia tapahtumia ovat Tähtitieteen päivä ja yö 28. syyskuuta sekä yhdistyksen 50-vuotisjuhlat. Onnitteluni kunnioitettavaan ikään ehtineelle STARille.
Sivun neljä otsikkona on Tapahtui STARissa. Palsta kertoo joistakin edellisen vuoden tapahtumista. Vuosikokous valitsi 18.2.2013 kuluvan toimintavuoden hallituksen jäsenet, jotka ovat antaneet valokuvansa lehden käyttöön. Kuvien perusteella hallituksen jäsenten ikähaitari ulottuu runsaasta 20 vuodesta yli 60 vuoteen.
Sivulla viisi Magnus Norden kertoo tapahtumista taivaalla, Tukholman alueella ja kansainvälisessä toiminnassa.
STARin ohjelmaan kuuluu myös vierailuja erilaisiin laitoksiin. Syksyllä 2012 Naturhistoriska Riksmuseet sai 21 jäsentä tutustumaan Cosmonova-planetaarioon. Sen suunnittelu alkoi jo 1960-luvulla. Laitteistoon kuuluu IMAX-filmiprojektori, joka käyttää 45 minuutin esitykseen 4,5 kilometriä 70 mm:n levyistä filmiä. Projektori päivitettiin vuonna 2008 kolmiulotteiseksi. Kaikki katsojat saavat näytöksen alussa 3D-lasit, jotka palautetaan näytöksen päätyttyä. Lasit maksavat 300 kruunua eli noin 30 euroa kappale.
Lehden antiin kuuluvat vielä palstat Tapahtuu taivaalla, Kirjavinkkejä, Keskustelua astrologiasta ja astronomiasta, Erilaisia aallonpituuksia, Näin teen komeetan piirroshavainnon, Tähtitieteellisiä peruskäsitteitä.
Tapahtuu taivaalla -palstan aluksi Magnus Norden esittelee Observatoriomuseon, Teknillisen museon, Albanovan ja Kuninkaallisen tiedeakatemian tiloissa pidettäviä esitelmiä. Katselukohteista hän mainitsee Plejadit, Messier 44 -tähtijoukon, ISON- ja PANSTARRS -komeetat, eurooppalaisen Astrofest-tapahtuman, Tseljabinskin tulipallon, asteroidin 2012 DA14 lähiohituksen sekä 23.2. tapahtuneen M 67 -tähtijoukon peittymisen Kuun taakse. Lopuksi hän kysyy, oletko vieraillut viime aikoina yhdistyksen kotisivuilla.
Kirjavinkki-palsta esittelee lyhyesti neljä kirjaa.
Lehden kansikuvana on komeetta C/2011 L4 (PANSTARRS). Takakannessa on lisää saman komeetan kuvia.
Lehti vaikuttaa varsin asiantuntevasti toimitetulta.
Vastaa
Lupa julkaista Kaikkea avaruudesta
Ruotsalainen lehti Allt om Rymden, rymdfart, astronomi, solsystemet. Numero 1/2013. 100 sivua. Sivukoko 22,6 cm x 29,8 cm. Julkaisija Egmont Tidskrifter Ab, Pyramidvägen 7, SE-169 91 Solna, Sweden. Päätoimittaja ja vastaava julkaisija Karin Starkman Ahlstedt. Egmont Tisdskrifter AB kuuluu tanskalaiseen Egmontin lehtikonserniin. Lehden Internetsivut www.allt-om-rymden.se. Brittiläinen Imagine Publishing Limited on antanut luvan julkaista englanninkielisen All about Space -lehden sisällön ruotsiksi käänettynä.
Allt om Rymden -lehden sivulla 3 toimituskunta esittäytyy. Esittelyn otsikkona on Antakaa meidän ottaa Teidät mukaan jännittävälle matkalle. Päätoimittajan Karin Starkman Ahlstedtin kuvan taustalla on kirkas spiraaligalaksi. Hän aprikoi, mahtaako joskus olla mahdollista ottaa osaa avaruuteen tehtäviin lehdistömatkoihin. Karin pitää korkeuksista ja kiitävistä elämyksistä, ainakin Gröna Lundissa. Lehden artikkelien käännöksistä huolehtii Björn Bergman. Hän kokisi mielellään painottomuuden muutaman maapallon ympäri tapahtuvan kierroksen aikana. Muusta toimitustyöstä huolehtii Inna Törnroos. Hän pysyisi kaikkein mieluimmin maan pinnalla. Inna on sitä mieltä, että sivujen 6-7 kuvat sopisivat hyvin hänen olohuoneensa tapetiksi. Sivuilla 6 ja 7 on kaksi kuvaa maapallosta avaruudesta nähtynä.
Sisällysluettelo kertoo koko aukeaman voimin mitä lehdestä löytyy. Suuret kuvat kertovat Avaruuskilpailusta, Pelottavasta mustasta aukosta, Kaikkea Marsista, Hissillä avaruuteen, Omat tähtikuvamme, Kymmenen uutta maailmaa, NASAn suurin avaruusseikkailu, Renata, ensimmäinen ruotsitar avaruudessa, Avaruuden sankareita. Muita aiheita ovat Asiantuntijat vastaavat, Tähtikiikari, proffa antaa vinkkejä tuleville tähtiharrastajille.
Raketin lähtö -palsta esittää sivuilla 6-14 suurina kuvina Maapallon avaruudesta, Kissan tassu -sumun (NGC 6334), useita yhden kuutiodesimetrin kokoisia satelliitteja, Astronautin Akihiko Hoshiden omakuva, Musta aukko muodostuu, Apollon-kuualuksen lippu on jäljellä, Lohikäärme nousee taivaalle, ja Ruotsi suuntautuu kohti Jupiteria. Viimeksimainittu uutinen kertoo puolen sivun tekstillä, että ruotsalaisia laitteita lähetetään seuraavina vuosina Merkuriukseen.
Avaruuskilpailu-jaksolla on pituutta 12 sivua. Sivuilla on runsaasti kuvia. Pelkistä teksteistä täyttyisi kolme tai neljä sivua.
Avaruuteen nousu ei ole mitenkään yksinkertainen asia. Nousua helpottamaan on ideoitu mm. avaruushissiä. Tästä kertoo aukeaman laajuinen osio Hissillä avaruuteen.
Mustasta aukosta kertoo Musta aukko -jakso yhdeksällä sivulla.
Kaikkea Marsista on tarjolla 12 sivulla. Tarjolla on tietoa Marsis sisärakenteesta, ilmakehästä, pimmanmuodoista ja Marsin tutkineista ajoneuvoista. Viimeisimpiä poraustuloksia ei ole näkyvillä.
Avaruuden pioneesita, NASAsta on tarjolla tietoa 13 sivulla. Nytkin kuvat ovat pääosassa.
Virgin Galactics saa asiakkaikseen seikkailijattaren, Renata Chlumskan ja gotlantilaisen Pigge Werkeklinin. Heidän tarinansa kattavat kaksi sivua.
Eksoplaneetoistakin riittää tarinaa sivukaupalla, otsikolla 10 Otroliga Exoplaneter.
Tavalliselle tähtien tarkkailijalle on tarkoitettu sivu Tähtikiikari. Se opettaa mittaamaan kulmia taivaalla, lukemaan tähtikarttaa, mitä näkyy paljain silmin, valitsemaan oikein havaintovälineet.
Lehti päättyy Neil Armstrongin uran esittelyyn.
Yhteenveto
Lyhyen selauksen aikana olen tullut tulokseen, että lehti on asiantuntevasti toimitettu. Valitettavasti lehti ei kuulu kahden helsinkiläisen kirjakaupan irtonumerovalikoimiin. Englanninkielinen alkuperäisversio löytyi kirjakaupasta.
Vastaa
Pätevä ruotsalainen tähtiharrastajien lehti
Populär Astronomi. Numero 2, Juni 2013, årgång 14. Numerossa on 56 sivua.
Julkaisija Svenska Astronomiska Sällskapet, Stockholms observatorium, AlbaNova, S-106 91 Stockholm, Sweden. Internetsivut www.astronomiska.se. Tilausten käsittely Nätverkstan Ekonomitjänst, Box 31120, S-400 Göteborg, Sweden. Internetsivut www.popast.nu. Vuosikerran hinta 250 Ruotsin kruunua. Tilaus voi alkaa milloin tahansa. Populär Astronomi ilmestyy maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun alussa.
Lehden kesäkuun numerossa on uutisia, artikkeleita, valokuvia, tapahtumia tähtitaivaalla, sarjakuva, kirja-arvosteluja, lukijoiden kirjeitä, ristisanatehtävä, aikaisemman numeron kuvaristikon ratkaisu ja paikallisten harrastajayhdistysten tapahtumia. Mainoksissa Tukholman ja Göteborgin yliopistot kertovat tähtitieteeseen liittyvistä kursseistaan. Kahden liikkeen kaukoputkitarvikemainokset vievät runsaan sivun verran tilaa.
Kansikuva liittyy sivulla 16 alkavaan kolmisivuiseen Ajankohtaista tutkimusta -sarjaan kuuluvaan Vintergatans hemligheter -artikkeliin.
Merkittävimmät uutiset kertovat Planck-satelliitin antamista tuloksista, muuttuvien tähtien havaintotuloksista ja mahdollisuuksista jäljittää avaruuskiviä. Viimeksimainittu uutinen on pituutensa puolesta oikeastaan artikkeli, jossa Uppsalan yliopiston tutkija Eric Stempels kertoo, kuinka voimme jäljittää ilmakehän läpäiseviä tulipalloja. Esimerkkinä on Oslon itäpuolella Värmlannissa 3.4.2013 näkynyt tulipallo.
Tutkijaprofiili
Artikkeli Sommarens profil: Mark Pearce, Höga förväntningar på hög höjd kertoo Mark Pearcen yrityksistä tutkia neutroneja korkealle nousevilla ilmapalloluotaimilla. Mark kasvoi Englannissa. Tohtoritutkintonsa hän suoritti Birminghamin yliopistossa CERNiin liittyvissä tehtävissä. Hän muutti vuonna 1996 Ruotsiin. Muuton syy oli yksinkertainen eikä se liittynyt hänen tutkimuksiinsa. Syyn nimi oli Jenny. He ovat nyt naimisissa eikä heillä ole suunnitelmissa muuttaa Ruotsista. Mark viihtyy hyvin Ruotsissa. Hänen mielestään on hienoa, että voi asua suuressa kansainvälisessä kaupungissa ja silti olla lähellä luontoa. Hän kertoo puhuvansa sujuvaa ruotsia. Kirjoitus tapahtuu kuitenkin äidinkielellä.
Lacaille ja Kapkaupunki
Vuosina 2001—2007 tämän lehden päätoimittajana ollut Björn Stenholm kertoo neljän sivun mittaisessa artikkelissaan ranskalaisen tähtitieteilijän ja geodeetikon Nicolas Louis de Lacaillen (1713—1762) matkasta Kapkaupunkiin tutkimaan eteläistä tähtitaivasta. Hänen sukunimensä kirjoitetaan toisinaan muotoon ”de la Caille.” Hän kuitenkin käytti mm. allekirjoituksissaan muotoa ”de Lacaille.”
Artikkeli kertoo kahdesta matkasta Kapkaupunkiin. Ensimmäinen tapahtui vuonna 1751 ja toinen vuonna 2012. Artikkelin kirjoittaja Björn Stenholm oli tavannut Lacaillen nimen tähdistöjen alkuperien yhteydessä. Lacaillen teoksesta Caelum Australe Stelliferum on Ruotsissa kaksi kappaletta. Toinen on Tukholmassa Kuninkaallisessa kirjastossa. Toinen on kirjoittajaa lähempänä Skarassa Säätiö- ja maakuntakirjastossa. Siispä Björn matkasi Skaraan. Hän sai kirjaston henkilökunnalta suurta apua ja sai tutustua kolmeen Lacaille kirjoittamaan kirjaan, jotka ovat artikkelin 36 valokuvassa.
Lacaille lähti matkaan syksyllä 1750 ja oli perillä seuraavan vuoden huhtikuussa. Hän sijoitti observatorioonsa mukanaan tuomiaan instrumentteja, mm. sekstantin ja kvadrantin sekä ajanottoa varten heilurikellon. Observatorion rakentaminen kesti noin kuukauden. Vajaassa vuodessa, 6.8.1751—18.7.1752 hän havaitsi 9 766 tähteä. Hänen matkansa suuntautui ennen kotimatkaa Mauritiukselle ja Reunionille. Lacaille palasi Ranskaan heinäkuussa 1754.
Björn Stenholm suunnitteli tämän lehden artikkelin kirjoittamista palattuaan Kapkaupungista. Hän sai tietää, että Etelä-Afrikan tähtitieteellisen observatorion tutkija Ian Glas oli juuri kirjoittanut Lacaillen elämäkerran. Oxford University Press julkaisi joulukuussa 2012 kirjan Nicolas-Louis De La Caille — Astronomer and Geodesist (200 sivua, ISBN 978-0-19-966840-2. Kovakantisen kirjan listahinta on 35 Sterling puntaa).
Muita artikkeleita
Emelie Sundberg kertoo artikkelissaan Vilka är Dvärgplaneterena och varför har de så Konstiga namn? kääpiöplaneetoista ja niiden nimien perusteista.
Miriam Lange Bålman kertoo kosmologian ja taiteen yhtymäkohdista artikkelissa Kosmologi möter konst.
Nya Åland -lehden toimittaja Kiki Alberius-Forsman kertoo vastaperustetun Ålands amatörastronomer -yhdistyksen toiveista rakentaa vanhaan merivartioasemaan observatorio. Kumlingen lentomajakkaa ei ole käytetty 1930-luvun jälkeen. Saaristomeri Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välillä on ihanteellinen tähtien katselua ajatellen. Häiritseviä valoja ei ole ja taivas on hyvin musta. Ålands amatörastronomer ubv on noin 10 hengen yhteenliittymä. Heidän tarkoituksenaan on saada aikaan säännöllisesti toimiva yhdistys, jolla on tähtitorni Kumlingessa.
Lehti antaa pätevää tietoa niin tähtitieteen tutkimuksesta kuin harrastajien toiminnasta.