Arkisto
- maaliskuu 2017
- marraskuu 2016
- lokakuu 2016
- tammikuu 2015
- maaliskuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- kesäkuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- kesäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- kesäkuu 2011
- helmikuu 2011
- marraskuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- lokakuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- kesäkuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2006
Kirja Uranuksen, Neptunuksen ja Pluton havaitsemisesta
Richard Schmude, Jr.: Uranus, Neptune, and Pluto and How to Observe Them, 2008, xi+230 s., nid, Springer. ISBN 978-0-387-76601-0.
Kirjassa on tekijän huomautuksia, tietoja tekijästä, kuusi lukua, liite, kirjallisuusviitteitä ja hakemisto.
Richard Schmude, Jr. on hankkinut yliopistollisia arvosanoja kemiasta ja fysiikasta. Hän on ollut vuodesta 1990 lähtien Kuun ja planeettojen havaitsijoiden yhdistyksen The Association of Lunar and Planetary Observers ulompien planeettojen havaitsijoiden jaoston koordinaattori.
Kirjan kolme ensimmäistä lukua antavat tietoja Uranuksen, Neptunuksen ja Pluton sekä niiden kuiden ominaisuuksista. Mukana ovat myös niiden absoluuttiset magnitudit eli magnitudi, jos kappale tuodaan yhden AU:n etäisyydelle sekä Auringosta että Maasta. Uranuksen absoluuttinen magnitudi on noin -7 ja sen Titania-kuun 0,78.
Neljäs luku kertoo, kuinka Uranusta ja Neptunusta voi havaita alle 10 cm:n kaukoputkella. Myös silmän ominaisuuksista saadaan tietoa.
Neljäs luku kertoo, mitä voidaan havaita 10 – 25 cm:n läpimittaisilla kaukoputkilla. Fotometriset havainnot saavat suurehkon sivumäärän.
Viides luku antaa havaintoviitteitä suurempien kuin 25 cm:n läpimittaisten kaukoputkien käyttäjille. Planeetat tai niiden kuut peittävät toisinaan tähtiä. Nyt on meneillään aika, jolloin Uranuksen kuut peittävät ja pimentävät toisiaan. Normaalien tähdenpeittojen lisäksi tekijä käsittelee kuiden pimennyksiä, peittymisiä ja ylikulkuja sekä kuiden keskinäisiä pimennyksiä ja peittymisiä.
Koska Uranus, Neptunus ja Pluto ovat varsin himmeitä, kirjasta on eniten hyötyä suurten kaukoputkien käyttäjille.
Samassa sarjassa on ilmestynyt aikaisemmin kirjat Jupiterin ja Saturnuksen havaitsijoille.
Laminoitu Kuun kartasto
Antonin Rükl: Kleiner Mondatlas, Mondkarten für jedes Fernrohr, 2007, Oculum, kierreselkä, 32 sivua, ISBN 978-938469-16-3.
Kartastossa on 8 karttalehteä sekä normaalia että peilikuvaa antavaa kaukoputkea varten. Normaalin katselusuunnan kartat ovat sinertäviä. Peilikuvakarttojen väritys on vaalenruskeaa. Erityyppisten karttalehtien välissä on kuusisivuinen kohdeluettelo. Kohteiden tietoina ovat nimet, karttalehtien numerot, pituus- ja leveysasteet sekä koot. Kartaston ensimmäiset sivut antavat yleisiä tietoja Kuusta, kuinka Kuu näkyy kartoilla ja erilaisilla kaukoputkilla. Sivujen 2-31 alanurkissa ovat pienet kartat, jotka kertovat miltä Kuu näyttää kiertonsa eri vaiheissa.
Laminoinnin ansiosta kartasto kestää kosteaa ilmaa ja putoamisen kuivaan lumihankeen. Veteen putoamista kartasto ei kestäne.
Vaikka kartasto on saksankielinen, sen ei pitäisi olla käyttökelvoton saksaa taitamattomillekaan. Alkuteos on tsekinkielinen.