Arkisto
- maaliskuu 2017
- marraskuu 2016
- lokakuu 2016
- tammikuu 2015
- maaliskuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- kesäkuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- kesäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- kesäkuu 2011
- helmikuu 2011
- marraskuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- lokakuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- kesäkuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2006
Tietoa kirkkaimmista tähdistä
Fred Schaaf: The Brightest Stars. Discovering the Universe through the Sky’s Most Brilliant Stars. 2008, 286 sivua. Nidottu. John Wiley & Sons, Inc. ISBN 978-0-471-70410-2.
Tämä Fred Schaafin kirja kertoo kirkkaimmista tähdistä Siriuksesta Regulukseen. Kirja jakautuu neljään osaan.
Osa 1 määrittelee kirkkaan tähden, kertoo tähtien sijainneista, vuotuisista liikkeistä, nimistöstä ja antaa neuvoja tähtien katseluun.
Osa 2 käsittelee maailmankaikkeuden osia, tähtien ominaisuuksia sekä tähtien syntyä ja kuolemaa.
Osa 3 kertoo yksittäisistä tähdistä parhaimmillaan yli 20 sivun verran. Käsitellyiksi tulevat mm. tähtien liikkeet hyvin pitkien aikojen kuluessa, nimien historialliset perusteet, tähtien fysikaaliset ominaisuudet Aurinkoon verrattuina, taivas tähdestä katsottuna.
Viimeisessä osassa on kuusi liitettä, sanasto, lähdeteoksia, kuvien lähteet ja hakemisto. Kaksi ensimmäistä liitettä antavat tähtien sijainnit, spektriluokat, magnitudit, etäisyydet ja pintalämpötilat. Sanastoa edeltävä liite antaa tietoja 200 kirkkaimmasta tahdestä.
Lyyran Vegaa käsittelevästä luvusta käy ilmi, että Vega oli 400 000 vuotta sitten nykyistä himmeämpi. 290 000 vuoden kuluttua Vega saavuttaa suurimman kirkkautensa. Erikoista on, että Aurinko on Vegan ”Pohjantähti.”
Tähtien pyörimisnopeuksissa on suuria eroja. Achernar, alfa Eridani, 0,45 mag on hyvin litistynyt tähti. Sen ekvaattorin halkaisija on 56 prosenttia napahalkaisijaa suurempi. Pyörähdysnopeus ekvaattorilla on vähintään 250 km/s.
Fomalhautia käsittelevässä luvussa Fred Schaaf sanoo, että Alaskan eteläosissa ja Skandinavian eteläosissa asuvat eivät näe koskaan Fomalhautia horisontin yläpuolella. Pitkään Ursan toimintaa seuranneet muistanevat, että Fomalhaut on nähty Helsingissä Kaivopuiston tähtitornissa.
Aldebaranin yhteydessä on maininta, että Kuu peitti Aldebaranin maaliskuussa 509. Edmund Halley käytti mm. tätä tietoa, kun hän keksi tähtien ominaisliikkeen. Pystyin varmistamaan ja tarkentamaan tämän tiedon tähtikarttaohjelmalla. Tähti sivusi Kuun eteläistä reunaa hieman Ateenaa pohjoisempana 11.3.509 klo 16.13. Kuu oli kapea kasvava sirppi.
Kirjaan on jäänyt useita virheitä, jotka eivät kuitenkaan haittaa lukemista. Harmittavin virhe on Polluksia korkevan luvun viimeisellä rivillä. Tekijä esittää lukijoille kysymyksen ”But you may be surprised to hear that” eli ”Olet varmaan hämmästynyt kuullessasi että.” Olisi ollut todella mielenkiintoista tietää, mistä pitäisi olla hämmästynyt.
Kaikesta huolimatta kirja on tutustumisen arvoinen.
(Tekstin kirjoitusvirheitä on korjattu 12.1.2009. Lisäksi kuvan paikka on muutettu paremmin aiheeseen sopivaksi)
Kirjaston aukioloajat joulun aikana
Kirjasto on avoinna viikon 51 (15.-21.12.2008) aikana normaalisti eli seuraavan kerran torstaina, 18.12.2008.
Seuraavalla viikolla (viikko 15, 22.-28.12.2008) kirjasto on avoinna vain maanantaina, 22.12.2008.
Vuoden viimeisen viikon aikana kirjasto on avoinna vain maanantaina 29.12.2008.
Kunakin päivänä kirjasto on avoinna klo 16 – 20.