|
|
6/2002 | ||||||||||||||||||||||||
![]() |
|||||||||||||||||||||||||
|
19.11.2002 Jarmo Moilanen |
|||||||||||||||||||||||||
| Radiohaloja
Voisiko radioaallot synnyttää haloja? No, ei nyt ole tarkoitus tuollaista pohtia. Vaan Yleisradion Sääillassa oli taas muutamia haloihin liittyviä kysymyksiä marraskuun alussa. Itse missasin ohjelman alun ja halokysymykset. Valitettavasti ketään halojaoston edustajaa ei ollut mukana vastailemassa tällä kertaa. Halot pääsivät sivujuonena mukaan myös eräässä toisessa radio-ohjelmassa kun Marko Pekkolaa haastateltiin lehtien päätoimittajia jututtavassa ohjelmasarjassa. Markoa yhä mainostetaan haloihmisenä, mitä hän onkin vaikka Tähdet ja avaruuslehti on melko onnistuneesti välttänyt halojutut viime aikoina. No, aina silloin tällöin jokin halojuttu tai -kuva pääsee sinnekin livahtamaan. Jospa me joskus vuoden parin sisällä saadaan korvaukseksi erillinen haloaiheinen Tähdet ja avaruus-lehden erikoisnumero. Kuun 22° renkaan kuvia Tapen ja minun kirjaa varten kaipailimme niitä hyvin ajoitettuja kuvia Kuun 22° renkaista, joissa näkyisi hyvin myös tähtiä. Näitä kuvia on tähän päivään mennessä tullut minulle tasan nolla! Ilmeisesti kelit eivät ole suosineet. Itse olen syksyn mittaan nähnyt pari Kuun kakskakkosta, mutta joka kerta niin paksussa pilvessä ettei tähtiä olisi kuviin tarttunut. Lopuksi kun kerron jaoston apuvetäjän Riikosen Markon siirtyneen vaihteeksi Andien taivaan alle, niin voimme siirtyä saman tien havaintojen pariin. Ei, Chilestä ei ole kuulunut vielä mitään, mutta toivotaan että Marko näkee jotain mielenkiintoista siellä. Mutta ei Riikosen paluuta tarvitse odottaa, sillä onhan havaintoja tehty ihan kotimaassakin. Havainnot syys- ja lokakuulta 2002 Cox, Mark Korhonen, Jarkko Korhosen läjästä löytyy peräti kaksi B-lomaketta ja kolmatta hän lupailee myöhemmin. Kaksi ensimmäistä lomaketta ovat 27.3. 2002 Kouvolassa näkyneestä näytelmästä (Fig. 1). Näytelmän alun harvinaisuutena on ollut värikäs Parry: "Elämäni eka varmaksi tulkitsemani" kommentti kertoo Jaken itsekritiikistä jotain. Näytelmässä oli myös pitkähkö (~90°) horisonttirengas. Annettaan Jarkon kertoa enemmän: "Kaikki alkoi keväisellä vierailulla tervaleppäkorvessa (Natura 2000 -kohde). Jyhkeiden tervaleppien lehdettömien oksien lomasta pilkotti sen verran taivasta, että jotakin värikästä näkyi taivaan laella. Siksi komeat värit zykistä ja 46 ylläristä irtosivat, että juoksin avoimelle paikalle ja totesin liudan perushaloja sekä Parryn." Tämän jälkeen näytelmän kidemateriaali siirtyi alemmas kohti horisonttia ja Jarkko sai ihailla vielä tuhnua 46° allasivuavaa kaarta.
Lameranta, Jorma
Toinen Jorman havainnoista onkin hiukan erikoisempi. "Rengas oli silmämääräisesti arvioituna pienempi kuin 22R ja myös paksumpi. Ei valokuvaa eikä tarkempia mittauksia." Kertoo Jorma 11.7. 2002 Helsingissä tekemästään havainnosta (Fig. 3). Hän on raportoinut renkaan 18° renkaana. Hänen havaintoa voidaan tutkia esimerkiksi Riikosen havaintoon verraten (ks. UMi 5/2002 s. 13). Riikonen raportoi pyramidihaloja samana päivältä Helsingistä. Jorman havainto renkaan leveydestä lienee oikea, mutta tulkinta 18° renkaasta tuskin on.
Kyse on todennäköisesti tavan 22° renkaasta ja leveys voi viitata pyramidihaloihin joista Riikonenkin raportoi kyseiseltä päivältä. Leveys tulee ilmeisesti 23° renkaan piilottelusta 22° renkaan selän takana. Jorman 18° renkaan selityksen tyrmäämiseen on aika yksinkertaiset syyt: silmämääräisesti mittaaminen on aina hyvin epävarmaa ja 18° rengasta (varsinkaan täyttä) ei ole koskaan todistettavasti nähty yksinään. Selitys menee kidetasolle asti, sillä sellaista jääkidettä ei oikein voi kuvitella mikä tuottaisi pelkän 18° renkaan. Yksinkertaisimmillaan kyseeseen tulee 18° ja 23° renkaiden yhdistelmä mutta ei pelkkää 18° rengasta. Tämä selitys on sinällään vähän ristiriitainen, sillä 20° ja 35° renkaatkin pitäisi myös näkyä, mutta näin ei käytännössä aina ole. Syy on se että jääkiteet ovat harvoin täydellisiä. Varsinkaan tässä tapauksessa kun Jorman havaitsema rengas on ollut täysi, ei 18° rengas oikein sovi selitykseksi. Ilmeisesti renkaan leveys on saanut Jorman mieltämään renkaan säteen pienemmäksi, koska renkaan leveyden suhde sen säteeseen on ollut tavanomaista suurempi. Yksittäisen ja lyhyen 18° fragmentin voisi vielä eräin edellytyksin joskus hyväksyä. Lehto, Tero
Luukkonen, Ismo
Mikkilä, Marko
Marko lähetti myös kuvia elokuussa (17.8. 2002?) näkyneestä näytelmässä. Eräässä kuvassa näkyy 22° ylläsivuavan päällä yllättävän terävä ja voimakkaasti kaartuva kaari. Parry? Olin ihmeissäni hetken kuvan kanssa, sillä kuva on otettu kello 14:27, jolloin Aurinko on ollut korkealla. Parry tapaa silloin "nuoleskella" 22° ylläsivuavaa melko matalana. Tarkemmin kuvaa syynättyäni selitys osoittautui aika tavanomaiseksi. Kaari oli ensinnäkin epätavallisesti värittynyt. Selvä sininen sisällä, valkeaa keskellä ja punainen ulkona. Täysin päinvastaisessa järjestyksessä kuin halon ollessa kyseessä. Kaaren selitykseksi tulee siten pilven peittämän Auringon kuvaan tekemä nätti linssiheijastuma. Selitys vahvistui kun näin toisessa kuvassa saman kaaren, mutta tällä kertaa selvästi sivussa. Moilanen, Jarmo
Mäkelä, Veikko Heinäkuulta Veikolta löytyy sentään yksi B-lomakehavaintokin. Myös Veikko on havainnut 11.7. 2002 Helsingissä näkyneitä pyramidi-haloja (Fig. 8). Veikko toteaa: "Jossain määrin epävarma pyramidihalohavainto. Muodot näyttivät kyllä selvästi erikoisella tavalla diffuuseilta. Jos pääkaupunkiseudulta on vahvistavaa materiaalia, se voi varmistaa havainnon oikeaksi." Hän on raportoinut 23° renkaan ja diffuusin 23° ylemmän parhelian. Ja löytyyhän tähän vahvistavaa materiaalia. Edellä samaa päivää käsiteltiin Lamerannan havainnon yhteydessä. Samoin Veikon havaintoa voidaan verrata Riikosen viime UMissa olleeseen havaintoon, joten ainakin 23° ylempi parhelia vahvistuu sen suhteen. Onko tuo rengas sitten aidosti 23° rengas vai 22° ja 23° renkaiden yhteinen sotku, onkin jo vaikeampi tulkata. Kukaan ei vissiin ottanut kuvia tästä näytelmästä. Joten sen tulkinta jäänee hiukan epävarmaksi.
Sälevä, Olli Hienoa että edes Olli huomasi ja kuvasi näytelmää. Kokemattomuuttaan halohavaitsijana Ollilta on jäänyt huomaamatta myös kuvissa näkyvä heikko Parryn kaari 22° ylläsivuavan päällä sekä zeniitinympäristön kaarta sivuava heikko 46° ylläsivuava kaari. Lisäksi yhdessä kuvassa on hiukan Lowitzien kaltaista rakennetta sivuauringon luona, mutta se jää epävarmaksi. Ollin kuvaama 46° allasivuava kaari on ollut varsin nätti. Ohessa on minun tekemäni peitepiirros heikon Parryn näyttävästä kuvasta (Fig. 9). Tosin tässä kuvassa Parryn näkyminen on siinä ja siinä, mutta tämä oli muuten parempi ruutu kuin se jossa Parry on selvempi.
Toinen näytelmä josta Olli lähetti kuvia on näkynyt tänä syksynä 19.10. 2002 Rovaniemellä (Fig. 10). Kuinka ollakaan, kuvassa on taas emäselvä Moilasen kaari. Voinemme näin ollen kutsua Rovaniemeä Moilasen kaarten pääkaupungiksi. Sillä tämä oli jo toinen Ollin lähettämä kuva voimakkaasta Moilasen kaaresta kyseisestä kaupungista. Lisäksi Ruoskanen raportoi kaaren muutaman kerran Rovaniemellä työmatkoiltaan ja eräs ensimmäisistä vakuuttavista Rovaniemen Moilasen kaarista oli Timo Martolan kuvaama kaari, joka komisti myöhemmin englantilaisen Weather-lehden kanttakin. Nyt jonkun kidekuvaajan pitäisi muuttaa Rovaniemelle joksikin aikaa että saataisiin viimeinkin ne kidekuvat!
Ollin kuvat ovat kaikki paperiprinttejä, joten tiedä häntä mitä muuta kuvasta näkyisi jos se olisi dia. "Ilma oli kirkas ja tuuli kävi kaakon puolelta. Kuvan vasemmassa alalaidassa näkyy harmahtavaa "pilveä" Ounasvaaran silhuettia vasten. Se on lumipölyä jota syntyy kun vaaran pujottelurinteitä lumetetaan lumitykeillä. Tuuli kuljetti pölyä siihen suuntaan jossa olin, ja pian huomasin että 22° rengas alkaa muodostua eteeni. Renkaan kirkkaus vaihteli sen mukaan miten tuuli pölyä kuljetti. Jossain vaiheessa huomasin että haloon muodostuu Moilasen kaari. Siitä tämä kuva." Kertoo Olli tapahtumasta. Jälleen sama huomio mikä on aikaisemminkin tehty tämän halon yhteydessä. Moilasen kaari tuntuu liittyvän jossain määrin luonnottomissa oloissa syntyvissä jääkiteissä eli esim. ihmisen toiminnasta syntyvissä kidepilvissä. Se selittäisi osaksi miksi tämä yllättävänkin usein näkyvä kaari löytyi niin myöhään. Ollin kolmas näytelmä on 20.10. 2002 niin ikään Rovaniemeltä. Keli tuntui toivottomalta halojen suhteen, mutta sitten: "Pilviverho alkoi kuitenkin repeillä ja heti alkoi taivaalla näkyä halokaaria." Lyhytaikaisessa pilviverhon repeämässä Olli näki ja kuvasi 22° renkaan, 22° ylläsivuavan, zeniitinympäristön kaaren ja selvän 46° ylläsivuavan kaaren. Hienoa työtä. Muita poimintoja Havaintoraportoinnista Sellainen vinkki vielä raportoijille, että kirjoittakaa jokaiseen lähettämäänne paperiin, varsinkin havaintopiirrosarkeille oma nimenne. Erityisesti Ursa Minoria tehtäessä paperit helposti tahtovat erkaantuvat toisistaan ja on helpompi pidetään huolta että kunkin havaitsijan paperit pysyvät yhdessä jos kaikista papereista löytyy havaitsijan nimi. Sama juttu diojen kanssa. Kirjoittakaa pysyvällä tussilla diakehyksiin paitsi kuvauspäivä (päivä, kuukausi ja vuosi) ja kuvausaika, myös havaintopaikkakunta ja vielä oma nimenne. Toki kuvat on hyvä myös numeroida jotenkin, jos ei muusta syystä niin niiden järjestyksen selventämiseksi. Paperikuviin voi tehdä merkinnät taakse. Ei sen puoleen, paperikuvien yhteydessä olisin aina kiinnostunut näkemään myös negatiivit. Negatiivissa on enemmän tietoa kuin paperiprinteissä. Jääkidereplikointi Taas on talvi käsillä ja täällä pohjoisessa on jo näkynyt jääsumuhaloja. Kidenäytteiden teosta kiinnostuneille kerrataan lyhyesti replikointi. Tarvikkeet: sopivankokoisia ja ohuisia lasilevyjä (esim. 48 x 48 x 2 mm), kirkasta kiiltävää lakkaa spraypullossa, hanskat ja kuivausrasia. Lisäksi muistiinpanovälineet ja pienille tarroille tai teipinpaloille etukäteen kirjoitettu numerointi, jotta näytteen voi yhdistää näytelmästä samaan aikaan tehtyyn havaintoon. Numeroteipin voi kiinnittää lasilevylle jo etukäteen, sillä päälle ruiskutettava lakka suojaa myös numeroteippiä myöhemmin (tahtovat irtoilla muuten). Lisäksi tarvitaan kiinnostava kidepilvi. Kannattaa harjoitella kevyessä pakkaslumisateessa vaikkei haloja näkyisikään! Valmiiksi jäähdytetty lasilevy otetaan esille ja sille ruiskutetaan kerros lakkaa. Lakka on hyvä suihkuttaa numerolapun puolelle lasia, jotta lappu saadaan suojaan. Suihkuttaminen onnistuu parhaiten lasilevyä kädessä pitäen eli siksi hanskat. Myös lakka saa olla viileää ettei kiteet sula siihen. Seuraavaksi vuorossa on "tanssimista" eli lasilevyä heilutetaan jonkin aikaa ilmassa kuin mielipuoli hyttystä tappaessaan. Tarkoitus olisi että lakkapuoli on aina liikesuuntaan päin. Näin saadaan mahdollisimman tasapuolinen näyte ilmassa olevista kiteistä (Fig. 11). Heiluttelua ei kannata jatkaa paria minuuttia kauempaa, sillä lakka alkaa jähmettyä ja kiteet eivät enää tartu hyvin siihen. Jähmettymisnopeus riippuu tosin lakasta.
Tämän jälkeen lasilevy on laitettava tuulettuvaan kylmään paikkaan jäähtymään. Tällöin lakka jähmettyy kovaksi ja kiteiden painaumat jäävät näkyville lakkaan. Tuuletus sen takia, että lakasta haihtuvat liuotinhöyryt voivat sulattaa ja pyöristää kiteiden kulmia jos ne jäävät pyörimään lasilevyn ympärille kuten liian tiiviissä laatikossa. Kuivauspaikka saisi olla samalla suojassa taivaalta satavilta kiteiltä ettei näytteeseen tule kiteitä näytteenottoajan jälkeenkin. Tosin se ei ole hirvittävän suuri ongelma. Kun lasilevy on kuivanut tarpeeksi, tunnista muutamiin tunteihin lakasta riippuen, se voidaan viedä sisälle ja kiteiden painaumia lakassa voidaan tutkia mikroskoopilla sisätilojen lämmössä (Fig. 12).
WWW Jaoston uusitut kotisivut pitäisi olla jo auki tämän UMin kolahtaessa postiluukuista tai aika pian sen jälkeen. Toivoisin sitten kommentteja niistä. Varsinkin teksteihin pujahtaneista mahdollisista virheistä saa kertoa. Lisäksi teknisestä puolesta kiinnostaa tietää näyttäytyykö sivut oikein myös muilla kuin Internet Explorer -selaimella. Sivuilta löytyy nyt mm. kaikki Ursa Minorin Sivuaurinko-palstat vuodesta 1997 alkaen. Vanhimmat ovat tosin kuvatiedostoina alkuperäistekstien puuttuessa. Tarkoitus olisi jatkossa saada kaikki ilmestyneet Sivuaurinko-palstat esille. Lisäksi sivuilta on tarkoitus jatkossa löytyä aina kaikkein ajankohtaisimmat halojaoston havainto-ohjeet, jotka on muokattu Valkean taivaan vieraiden lopussa olevista ohjeista. Sivut on jaettu neljään pääosastoon: halot, havaitseminen, havainnot ja Sivuaurinko-palsta. Halot-sivuilla kerrotaan haloista ja halomuodoista. Havaitseminen-sivuilta löytyy kaikkea havaitsemiseen liittyvää asiaa, kuten havaintolomakkeiden viimeisimmät versiot ja havainto-opas. Havaintoja-sivuilta löytyy luonnollisesti havaintoja, lähinnä halojaoston yhteenvetoja, mutta uuttakin on suunnitteilla. Sivuaurinko-palstasta löytyy tietysti Ursa Minorin Sivuaurinko-palstat sähköisessä muodossa. Tällä hetkellä sieltä löytyy lähes kaikki ilmestyneet jutut vuodesta 1997 alkaen. Olisi myös ihan kiva kuulla ideoita jatkokehittelyä varten. Sinne on todennäköisesti tulossa jatkossa myös jonkinlainen kuva-galleria ja ehkä myös halosimulaatio atlas. Tosin jälkimmäisen tarpeellisuudesta en ole enää niin varma. Se on työläs tehdä ja syö turhan paljon levytilaa saavutettuun hyötyyn nähden. Ehkä siitä tulee alkuperäistä suuruudenhullua ideaa karsitumpi versio. Lisäksi havaintoja-osioon olisi jatkossa tarkoitus tehdä joitain spesiaalisivuja parhaista näytelmistä. Halojaoston kotisivuille pääsee Ursan sivuston kautta
tai suoraan (aika hölmöllä) osoitteella: Halojaoston kokous keväällä? Jaoston apuvetäjä, Riikosen Marko kaipaili jonkinlaista halotapaamista. Sellainen tosiaan voitaisiin järjestää jossain päin Etelä-Suomea ensi keväänä. Eräät muut jaostothan pitävät näitä kokouksia vuosittain ja onhan halojaosto pitänyt niitä myös. Viimeksi sellainen oli 1999, kun Walter Tape ja muutama muukin ulkomailta kotoisin oleva haloihminen oli vierailulla. Mutta nyt jos löytyy homman organisoiva henkilö kautta poppoo, niin eiköhän jonkinlainen halotapaaminen voitaisi järjestää. Kunhan apuvetäjä Riikonen palaa Chilestä (ken tietää milloin), niin häneen voi ottaa yhteyttä asian tiimoilta. Myös minulle voi ideoita heitellä. Seuraavan UMin (1/2003) aineiston jättöpäivä on tammikuun 15. päivänä, joten toivottavasti tammikuun 10. päivään mennessä saatte jakson (marras - joulukuun) ja kaikki vanhemmat raportoimatta jääneet havainnot postiin. Jarmo Moilanen English summary Hi all! This time I mostly represent observations. Some nice displays has been seen in Finland lately. Althought autumn is often very poor halo season. Probably the most interesting display is in figure 10. I hope the photo will show up well in Ursa Minor. I also wrote some words about ice crystal replicating and update of our website. It will have more to offer also in English in future. |
|||||||||||||||||||||||||