23.1.2002 näytelmä alkoi ennen puolta päivää pelkän pilarin näkyessä lumisateessa. Hiukan ennen yhtä huomasin kirkkaan sivuauringon ja lähdin ulos. Siellä tervehti sitten todella hyvän näköiset jääsumusivuaurinkoa. Vartin yli yksi taivaalla oli kaksi komeaa sivuaurinkoa, kirkas pilari ja pätkä horisonttirengasta. Taivaan laella näkyi selvä zeniitinympäristön kaari. Kaiken lisäksi horisonttirenkaan tienoilla näkyi jotain 46° päässä Auringosta. Tämä himmeä halorantu kerääkin näytelmän kaiken huomion, vaikka kirkkaimmat koskaan näkemäni sivuauringot eivät pekkaa pahemmaksi jää. Kuvista paljastui myös himmeät, mutta selvät heijastuneet Lowitzin kaaret. Näytelmä keskeytyi välillä pilven lipuessa Auringon editse, mutta meno jatkui senkin jälkeen.

Mikä sitten tuossa himmeässä, useisiin kuviin hyvin tarttuneissa 46° kamassa nyt niin on erikoista? Syy on siinä mitä näytelmässä ei ollut. Näytelmässä ei näkynyt tuo lyhyen 46° etäisyydellä olevan rannun lisäksi missään 1½ tunnin aktiivisen seurannan vaiheessa 22° rengasta, 22° ylläsivuavaa, 46° rengasta tai 46° sivuavia! Niitä ei näkynyt edes seuraavan tunnin aikana, jolloin taivaanrannassa näkyi komeat yhä punaisemmaksi muuttuvat sivuauringot kunnes Aurinko laski. Tämä merkitsee sitä, että tuo 46° kama ei voinut olla pätkä 46° rengas tai sivuavia. Lisää merkittävyyttä löytyy siitä, että kiteitä katsellessani auton tuulilasilla ja katolla laattakiteiden joukossa oli runsaasti leveähaaraisia tähtiä. Haarojen välinen kolo ei kovin suuri ollut ja se viittaa vahvasti siihen, että havainnossa olisi kyse moninkertaisen osuman synnyttämästä 46° sivuauringoista. Pylväitä en kiteissä nähnyt. Kidenäytettä en voinut ottaa sen vuoksi, etten löytänyt kovin tiheää kidepilveä. Pilvi oli sitä vastoin erittäin laaja, näkyihän se todistettavasti yli 20 km laajuisella alueella! Tämä on aika poikkeuksellista jääsumupilvelle. Itse asiassa näytti siltä, että kyse oli ohilipuvista altocumulus pilvestä satavista kiteistä.

Asian käsittely on edelleen kesken, mutta yhä enemmän asia näyttää siltä, että kyse oli nimenomaan 46° sivuauringoista. Mutta millä mekanismilla? Moninkertainen osuma on kova sana, mutta alustavat mittaukset sijoittavat halon aika täsmälleen kaksinkertaisen sivuauringon etäisyyden päähän Auringosta. Asiaa pitää pähkäillä jatkossa lisää, sillä minun lisäkseni noita kuvia ei ole nähnyt kuin Öhmanin Teemu. Tuodaan vielä eräs mielenkiintoinen seikka esiin. Havaintoaikana lämpötila laski –15.1°C asteesta aina –17.7°C. Havaintoa ennen alueella vallitsi sakea lumisade, johon se pilarikin ilmestyi. Ripleyn tietojen mukaan, eräs niistä jotka kuvasivat Saskatoonin 46° sivuauringot, kelin kehitys Saskatoonissa oli lähes identtinen. Ainoa ero oli siinä, että Saskatoonissa näytelmä kehittyi koko taivaan alueelle. Samoin 46° sivuauringot olivat selvästi kirkkaammat siellä.

Mäkelä, Veikko
Veikolta tuli neljä havaintoa tammikuulta ja viisi havaintoa helmikuulta. Mitään ihmeempää ei taivaat Veikolle ole tarjonnut, mutta otetaan tähän malliksi 26.1.2001 näytelmä Imatran ja Joutsenon väliltä (Fig. 8).

Fig. 8: 26 Jan 2002 in Imatra-Joutseno A nice display observed by Veikko Mäkelä.

Penttinen, Martti
Martilta tuli kymmenen havaintoa joulukuulta ja peräti 16 havaintoa tammikuulta. Helmikuun saldo on kahdeksan havaintoa. B-lomakkeita on Martti saanut täytettyä peräti viisi kappaletta.

Ensimäinen B-lomake on Kuulla 28-29.12.2001 Virroilla näkynyt "Täyspyöree ja kirkas 9° rengas". Muuta Martti ei ilmiöstä kerro, joten siirrytään seuraavaan. Ellipsihaloja Martti raportoi yöltä 30-31.12.2001 (Fig. 9). "Pikainen käynti ulkona toi esiin yllättäen kaksoisellipsin. Kesti lyhyen hetken kun pilvi peitti sen. Sain kuitenkin yhden kuvan, jossa suurempi elli näkyy hyvin. Koko noin 4° toinen 2°. Satoi hiukan kiteitä ylempänä ehkä enempi." Martti kertoo tapauksesta.

Fig. 9: 30-31 Dec 2001 in Virrat A lunar display with double elliptical halo by Martti Penttinen.

Tammikuulta Martti saalisti 26.1.2002 jälleen ellipsin. Tämä ellipsi näkyi myös Nivalassa ja Juvalla seuraavana yönä. "Sateli hiljakseen kiteitä koko päivän. Ja vähän ennen yhtä taivaskin selkeni, etä sain tämänkin havaita.". Seuraavana yönä 26-27.1.2002 Martti havaitsee jälleen pyramidihaloja 9° renkaan verran (Fig. 10). "Jupiteria tähyillessä tuli myös nuo halot. Mukana taisi olla 20° ja 23° renkaat, sillä kehä oli tosi levee." Kehällä Martti tarkoittaa tietenkin 22° rengasta. Leveän 22° renkaan saa aikaan yleensä 23° ja/tai 24° renkaat, jotka osaltaan leventävät 22° rengasta. 20° rengas on aina selvästi irti 22° renkaasta sen sisäpuolella, joten se ei osallistu renkaan leventämiseen. Eikä Martti lopettanut vieläkään. Viidennen B-lomakkeen Martti täyttää 31.1.2002, kun harvinaisempi yläkupera Parryn kaari ilmestyy 22° ylläsivuavan päälle (Fig. 11). Martin piirroksessa on myös väkänen yläoikealla 22° renkaan ulkopuolella: "Yläkovera Parry kirkas kuin mikä ja omituinen väkänen kirkkaana oikealla klo 14 suunnassa." Kyse voi olla oikeastaan vain 24° ylemmästä parheliasta.

	Fig. 10: 26-27 Jan 2002 in Virrat A lunar display with 9° halo and 22° halo. Observation by Martti Penttinen.
	Fig. 11: 31 Jan 2002 in Virrat A display with sunvex Parry and possible 24° upper parhelion. Observation by Martti Penttinen.

Myös helmikuun lomakkeella, tosin A-lomakkeella on 24-25.2.2002 välisenä yönä näkynyt halo, jossa Martti on piirtänyt 9° renkaan ja kommentoinut sellaisen olleen näytelmässä. Ei pitäisi B-halojen havaintoja kuitenkaan kirjata pelkästään A-lomakkeelle.

Piikki, Jari
Jari havaitsi myös yöllä 26-27.1.2002 näkynyttä ellipsihaloa. Huolimatta kiireestä ikuistaa Jupiterin peittymisen, ehti hän ottaa siinä välissä kidenäytteitä! Mallikasta toimintaa. Ohessa eräs valokuvattu kide (Fig. 12). Tämä ja eräät Jarin ellipsikuva ovat vihjaisseet sellaista, että ellipsiteoriaamme saisi hiukan viilata.

Fig. 12: 26-27 Jan 2002 in Juva A ice crystal sample by Jari Piikki. At this time a lunar display with elliptical halo was visible.

Pääkkonen, Pertti
Pertti kertoi nähneessä Joensuussa 20-21.2.2002 Kuun ympärillä ellipsihalon (Fig. 13): "Eilen palindromipäivänä kotiin yliopistolta pyöräillessäni n. klo 20 aikoihin vilkaisin Kuuta ja hämmästyneenä näin sen ympärillä n. 4x6 asteen ellipsin muotoisen halo (?) renkaan. Soitin siitä kaverille, joka oli sen myöskin havainnut. Pakkasta oli n. 13 astetta ja taivas näytti olevan menossa pilveen; hajanaisia pilven riekaleita ajelehti ympäri taivasta, joskin horisontissa enimmäkseen. Kotiin päästyäni sää kuitenkin selkiintyi ja rengaskin katosi jäljettömyyksiin."

Fig. 13: 20-21 Feb 2002 in Joensuu A elliptical halo observed by Pertti Pääkkönen.

Saviauk, Allar
Allarin joulukuun havaintolomakkeella on havainto marraskuulta?.. No, tammikuun lomakkeella on sitten kolme havaintoa, joista viimeiseen 27:nen päivän havaintoon liittyvä piirros kertoo havainnon oleva helmikuun lopulta. Helmikuun lomakkeen neljän havainnon joukossa kyseistä havaintoa ei kuitenkaan ole, joten oletan sen olevan tammikuun lopun havainto eli ohessa 27.1.2002 Jämsän Himoksessa tehty havainto (Fig. 14). Hiukan tsemppiä Allar! Lomakkeiden päiväys-sarakkeeseen on syytä kirjoittaa päiväys kuukausi mukaan lukien (esim. 27.2.).

Fig. 14: 27 Jan 2002 in Jämsä A low level display. Observation by Allar Saviauk.

Sillanpää, Mika
Mikalta tuli jo viime UMia varten kaksi B-lomakkeelle kirjattua erikoista havaintoa. Mikan kirje tuli vain hiukan liian myöhään perille. Ensimmäinen havainto on 6.10.2001 näkynyt keinovalohalo. Tästä oli puhetta sähköpostilistallakin. "Näin eilen illalla yhden kummallisimmista koskaan näkemistäni valoilmiöistä. Tulkitsin sen haloksi. Tarina on seuraavanlainen: vähän ennen klo 21 eilen illalla astelin pihalle. Normaali katsahdus taivaalle, pari tähteä näkyi zeniitin suunnalla, mutta jotain muutakin: soikea, diffuusi läikkä melko tarkkaan zeniitissä, joka näytti pysyvän paikallaan muuttumattomana. Pitempi läpimitta about aste pari, pienempi mitta alle aste. Läikässä näkyi jotain hyvin heikkoa, pilvenomaista rakennetta joka muuttui ehkä hiljalleen. Kirkkautta noin diffuusilta otukselta on vähän heikko arvella, mutta silmiä siristämällä se vaikutti selvästi kirkkaammalta kuin läheiset 0-suuruusluokan tähdet. Taivaalla oli jotain ohutta yläpilveä; kuituja näkyi siellä täällä ja tähden olivat jossain kohdin vähän utuisen oloisia." Kuvassa ilmiö paljastuu kaksiosaiseksi (Fig. 15). Halofysiikan hyvin hallitseva Mika selvitti itse asian samassa viestissä. "0.5 km pohjoiseen on äskettäin avattu uusi kauppakeskus Iso Omena, jonka pihalla muistin nähneeni kirkkaita valonheittimiä. Taivaalle tarkemmin katsottaessa siellä näkyikin juuri ja juuri 3 kpl valonheittimen kiilaa, joista yksi, suoraan ylös suunnattu, päättyi juuri tuohon läiskään. Kyseessä lienee YLÄPILVESSÄ näkynyt ’YLÄ-AURINKO’ tuosta valonheittimestä. Erikoista tässä siis lähinnä että se näkyi yläpilvessä. Jääsumussa jotain tämäntyyppistä ilmeisesti näkyy useamminkin, en ole kyllä oikeen perillä sillä täällä etelässä edes jääsumupilareita ei joka talvi näe. Yläpilviselitystä puoltaa se, että aiemmin päivällä oli yläpilveä, jossa näkyi kirkkaita laattakidehaloja. Ja lisäksi se, että ilta oli poikkeuksellisen lämmin, lämpöä yli +10 astetta." Mikan selitys lienee oikein ja tämä on samanlainen ilmiö kuin Eero Savolaisen ilmiö, jota selvittelin UMi:n numerossa 6/2001 piirroksen kera. Näitä tosiaan näkee toisinaan jääsumutilanteessa kun leijuu ohut jääkidekerros. Mikan havainnon tapaisesti yläpilvikorkeudessa näitä ei tapaa nähdä, lähinnä valolähteiden heikkouden vuoksi.

Fig. 15: 6-7. Oct 2001 in Espoo A photograph of two "upsuns" produced by powerful search lights at upper cloud level. This kind of light spots are common sight in low level conditions at lower levels. This time those lights were so bright that they light up upper clouds. There was +10°C at ground level, so low level crystals can be rule out. Photograph by Mika Sillanpää.

Mikan toinen havainto on vähän ihmeellisempi. Kyseessä on 23.12.2001 näkynyt halonäytelmä ja siinä auringonpilarin molemmin puolin näkyneet hiukan sisään kaartuvat halon pätkät (Fig. 16). Toistaiseksi selitys on hiukan auki ja ilmiö on hiukan himmeä kuvista pähkäiltäväksi. Mika epäilee itse ellipsihaloa syylliseksi. Aurinko on aika matalla, ja isokokoinen ellipsi voisi näkyä Mikan näkemän halon tapaisesti. Asia kuitenkin jää nyt toistaiseksi auki, vaikka sitä on syytä toistaiseksi pitää ellipsihalona matalalla Auringolla.

Fig. 16: 23 Dec 2001 in Espoo A strange display observed by Mika Sillanpää. Notice two curved arcs on both sides of sun pillar. It seems that they are traces of an large elliptical halo at low sun elevation. However, this explanation is not fully confirmed yet, but it seems probable.

Tiensuu, Karla
Karlan saalis tammikuulta oli kuusi ja helmikuulta kolme havaintoa. Jakson paras oli kuun vaihteessa 28.2.-1.3.2002 näkynyt Kuun halonäytelmä zeniitinympäristön kaarella (Fig. 17).

Fig. 17: 28 Feb - 1 March 2002 in Oulu A lunar display with circumzenithal arc. Observation by Karla Tiensuu.

Öhman, Teemu
Teemunkaan saalis ei hirveän mittava ollut. Tammikuulta sentään seitsemän ja helmikuulta kuusi havaintoa. Myös Teemun paras oli 28.2.-1.3.2002 näkynyt Oulun Kuun halonäytelmä zeniitinympäristön kaarineen. Otetaan Teemun havainnoista malliksi 24.1.2002 näkynyt jääsumuhalo, jossa sivuauringot näkyivät rakennuksia vasten –23°C pakkasessa (Fig. 18). "Elämäni hurjimmat vasten maisemaa näkyneet saurit."

Fig. 18: 24 Jan 2002 in Oulu A low level display. Parhelia are visible in front of nearby buildings. Observation by Teemu Öhman at -23°C temperature.

Tässäpä tämä tällä kertaa. Hiukan tavoistani poiketen tämän Sivuaurinko-palsta jäi hiukan vajaaksi, mutta ei sitä aina jaksa painaa sata lasissa. Jos joku tuntee voivansa alkaa jaostonvetäjäksi, niin keskustellaan asiasta. Olenhan ollut jo turhan kauan jaoston remmissä.