Arkisto
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
Kanadan yllä räjähtäneen meteoroidin palasia on löydetty
Viime viikon torstaina 20.11. Kanadan yllä näkyneen suuren tulipallon jäljiltä on paljastunut meteoriitteja. Calgaryn yliopiston tutkija Alan Hildebrand kertoo löytäneensa lukuisia pieniä avaruuskiviä maanpinnalta yhdessä saman yliopiston opiskelijan Ellen Milleyn kanssa.
Löytöpaikka sijaitsee läntisen Kanadan Albertan ja Saskatchewanin osavaltioiden rajalla, lähellä Lloydminsterin kaupunkia. Putoamisalueella on kokoa arviolta noin 20 neliökilometriä, ja tutkijoiden mukaan sinne on sironnut jopa tuhansia yksittäisiä avaruuskiven palasia.
Ennen maapalloon osumista meteoroidin on tulkittu olleen epätavallisen suuri, jopa noin 10-tonninen murikka, josta osa tuhoutui tulisen ilmalennon aikana. Tulipallon ilmakehään törmäyksen energia vastasi Hildebrandin mukaan noin 100 tonnia TNT-räjähdettä.
Video tulipallon lennosta Kanadan yllä
Tulipallo putosi Pohjanmaan rannikolle
[Julkaistu klo 16.21. Päivitetty 30.11. klo 15.56] Maamme yllä havaittiin perjantai-iltana kirkas tulipallo kello 20.37. Pienehkö aurinkokunnan kappale osui maapalloon Pohjanmaan yllä ja lensi Pohjanlahden suunnalle. Meteoroidin lento tallentui kahdelle Ursan tulipallotyöryhmän meteorikameralle. Ilmiön onnistuivat näin kuvaamaan Jari Tuukkanen Karstulassa ja Johan Lindén Turussa.
Tulipallosta on toistaiseksi tullut parikymmentä havaintoa Ursaan. Ilmiö havaittiin muun muassa Nilsiässä, Karstulassa, Pulkkilassa, Turussa, Seinäjoella, Nivalassa, Äänekoskella, Oulussa, Tampereella, Haapajärvellä, Lempäälässä, Rääkkylässä, Vammalassa ja Muhoksessa.
Osa kivestä paloi syöksyssä läpi ilmakehän. Tulipallotyöryhmän matemaatikon Esko Lyytisen mallinnuksen mukaan kohteesta on todennäköisesti selvinnyt maanpintatasolle asti meteoriitti. Kohde putosi Uuteenkaarlepyyhyn Monäsin ja Vexalan niemien paikkeille, joko maalle tai mereen.
Mikäli löydät alueella liikkuessasi mustan kiven jään tai lumihangen päältä, toimita se tutkittavaksi Helsingin yliopiston Kivimuseoon. Tapauksen mallinnus on yhä kesken. Meteoroidin koosta on olemassa erilaisia arvioita, joista todennäköisin varmistuu vasta, kun valokuvahavainnot on kokonaan käsitelty.
Vastaa
Komeettatörmäysten puuttuminen mahdollisti ehkä elämän
Aurinkokunnassamme on tapahtunut selvästi vähemmän komeettojen törmäyksiä kuin muissa lähistöllä olevissa aurinkokunnissa. Tuoreen tutkimuksen mukaan komeettatörmäysten vähäisyys saattaa jopa olla yksi niistä syistä, miksi maapallolla on elämää.
Muissa aurinkokunnissa tapahtuvia törmäyksiä ei vielä nykytekniikalla pystytä suoraan havaitsemaan. Törmäyksissä syntynyt pöly kerää kuitenkin tehokkaasti lähitähtensä säteilyä ja näkyy infrapunateleskooppien avulla.
Nyt Spitzer-avaruusteleskoopin tekemien havaintojen mukaan jopa noin 90 prosenttia aurinkokunnista on omaamme pölyisempiä ja siten myös kärsineet enemmän komeettojen törmäyksistä.
Pölyn lämpötila viittaa kuitenkin siihen, että törmäykset ovat usein tapahtuneet melko kaukana tähdistä. Maan kaltaisten ja elämälle sopivien planeettojen täytyy kuitenkin olla suhteellisen lähellä emotähteään pysyäkseen riittävän lämpiminä. Siksi tutkijat muistuttavatkin, että törmäyksillä ei silti välttämättä ole suurta vaikutusta näihin planeettoihin.
Aiheesta lisää New Scientist -lehden verkkosivuilla (englanniksi)
Vastaa
10-vuotias ISS komeilee kuvagallerioissa
Kansainvälinen avaruusasema ISS täytti viikko sitten 10 vuotta. Usean maan yhteistyönä toteuttava asema on noin 100 miljardin euron budjetillaan suurimpia ihmiskunnan projekteja.
Aseman ensimmäinen osa, venäläinen Zvezda-moduuli, laukaistiin kiertoradalle 20. marraskuuta 1998. Kansainvälinen osuus projektista alkoi 7. joulukuuta samana vuonna kun avaruussukkula Endeavour telakoitui Zvezdaan ja lisäsi siihen amerikkalaisen Unity-moduulin.
Ennen ISS:ää Nasalla oli hyvin rajoitettu kokemus avaruusasemista. Yhdysvaltojen ainoa oma avaruusasema, Skylab, oli miehitettynä yhteensä alle puoli vuotta 70-luvulla, ennen kuin sen ylläpito jouduttiin kustannussyistä lopettamaan. Venäläisillä oli avaruusasemia yhteensä seitsemän.
Virallisesti ISS-projektissa on viisi jäsentä: USAn ja Venäjän lisäksi ESA, Japani ja Kanada ottavat osaa aseman käyttökustannuksiin.
Tänään avaruusasemasta irrottautuvan sukkulalennon päätehtävänä oli valmistella asemaa, jotta miehistön määrä voidaan nostaa kolmesta kuuteen toukokuussa 2009. Aseman virallinen valmistuminen koittaa aikaisintaan vuoden 2011 lopussa.
Katso Boston.com:in monipuolinen kuvakooste ISS:n 10 vuodesta (englanniksi)
Nasan 10-vuotiskuvakooste (englanniksi)
ESAn ISS-aikajana (englanniksi)
Aikajana Kansainvälisen avaruusasemaprojektin suunnittelun varhaisista vaiheista Venäjän avaruusjärjestön sivuilla (englanniksi)
Nasan ISS-kuvagalleria (englanniksi)
Vastaa
Karannut työkalulaukku näkyy kiikarikohteena taivaalla
Tähtiharrastajat ovat bonganneet avaruusaseman huoltotöissä 18. marraskuuta karanneen työkalulaukun. Lähes samalla radalla avaruusaseman kanssa kulkeva työkalulaukku näkyy kiikarikohteena.
”Näin kohteen kulkevan 70 asteen matkan selkeällä taivaalla”, kertoo New Jerseyssä asuva Edward Light SpaceWeather.comin sivuilla. ”Näennäinen kirkkaus oli noin magnitudia +6,4 puolen magnitudin tarkkuudella.”
Kohdetta havainnoi myös Keven Fetter Ontariosta, Kanadasta. Hän arvioi kohteen kirkkauden olevan magnitudia +8 ja sai kuvattua siitä myös lyhyen videon.
Kansainvälinen avaruusasema näkyy Etelä-Suomesta tämän viikon lopulta lähtien iltataivaalla. Mikäli sää suosii, on työkalulaukku mahdollista nähdä kiikarikohteena muutamaa minuuttia ISS:n edellä samalla radalla. Molemmat kohteet näkyvät taivaalla tasasesti liikkuvina valopisteinä.
[Lisäys klo 23.40] Avaruussukkula Endeavourin on määrä irtaantua asemasta perjantaina kello 16.47 Suomen aikaa ja se pysyttelee parin tunnin ajan ihan aseman tuntumassa. Etelä-Suomesta katsottuna ISS ja sukkula nousevat horisontin yläpuolelle etelälounaassa perjantaina noin kello 18.00 ja liikkuvat eteläkaakkoon peittyen Maan varjoon kello 18.03. ISS ja sukkula näkyvät helposti paljain silmin sään salliessa.Aiheesta lisää SpaceWeather.comin sivuilla (englanniksi)
http://www.heavens-above.com/PassSummary.aspx?satid=25544&lat=60.176&lng=24.934&loc=Helsinki&alt=23&tz=EET”>ISS:n näkyvyystiedot Heavens-aboven sivuilta (Pätee minuutin tarkkuudella koko Etelä-Suomelle, oman tarkan paikan voi valita halutessaan)
Ursan Tekokuu-jaoston opas satelliittien havainnointiin
Vastaa
Mauna Kealla tehtiin alimillimetrialueen tarkkuusennätys
Mauna Kealla Havaijilla on yhdistetty kolme teleskooppia yhteen alimillimetrialueen havaintoihin. Tämä aallonpituusalue kiinnostaa varsinkin siksi, että sillä voidaan havaita avaruuden pölyisiä alueita, joita ei pystytä tutkimaan näkyvässä valossa.
Extended Submillimeter Array (eSMA) yhdistää SMA-teleskoopin kahdeksan 6-metristä lautasantennia, 15-metrisen James Clerk Maxwell -teleskoopin sekä 10-metrisen Caltechin CSO-observatorion valokaapeleiden avulla. Yhdessä niiden erotuskyky vastaa 782 metristä antennia.
”eSMA tarjoaa parhaan erotustarkkuuden verrattuna yhteenkään muuhun observatorioon maailmassa alimillimetrialueen aallonpituuksilla”, kehuu Mark Gurwell Smithsonianin astrofysiikan observatoriosta. ”Pystymme sen avulla tarkkailemaan monenlaisia kohteita Saturnuksen kuista planeettoja synnyttäviin tähtien ainekiekkoihin.”
Ensi vuosikymmenellä nyt saavutettu tarkkuus ohitetaan reippaasti, kun kansainvälisessä yhteistyössä rakennettava 50 antennista koostuva ALMA-teleskooppi valmistuu Chilen Atacaman aavikolle noin 5 kilometrin korkeuteen.
Lue lisää Harvard-Smithsonianin sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Juno on seuraava Jupiter-luotain
Nasa valmistelee Juno-nimistä luotainta, joka lähetetään vuonna 2011 tutkimaan Jupiteria.
Saavuttuaan perille 2016 Juno asettuu soikealle, Jupiterin napojen yli kiertävälle radalle, jonka lähin piste on 5000 kilometriä planeetan kaasukehän pinnasta. Naparadalta päästään tutkimaan planeetan koko pintaa.
”Junon poikkeuksellinen tarkkuus painovoima- ja magneettikenttien mittaamisessa antaa meille mahdollisuuden ymmärtää, mitä planeetan sisuksissa tapahtuu”, professori Dave Stevenson Kalifornian teknisestä yliopistosta selostaa. ”Nämä ja muut mittaukset kertovat meille, miten Jupiterin ainesosat ovat jakautuneet ja miten Jupiter muodostui sekä kehittyi.”
Juno on Nasan ensimmäinen ulkoplaneettaluotain, joka käyttää energialähteenä aurinkopaneeleita perinteisen plutoniumilla toimivan ydinpariston sijaan. Luotaimeen asennetaan kameran lisäksi yhdeksän erilaista tieteellistä mittalaitetta.
Jupiterin tutkiminen on mielenkiintoista myös siksi, että sen muodostumisen ymmärtäminen antaa monia vastauksia, jotka koskevat koko aurinkokunnan syntymää.
Lue lisää Nasan sivulta (englanniksi)
Vastaa
Uutta Falcon 9 -rakettia koekäytettiin
SpaceX-yhtiö testasi lauantaina jättiraketti Falcon 9:n ensimmäistä vaihetta. Täysimittainen, lähes kolme minuuttia kestänyt yhdeksän moottorin koepoltto suoritettiin Texasin koelaitoksessa.
”Kokopitkä testikäyttö hälventää suurimmatkin epäilyt Falcon 9:n ensimmäisen vaiheen laukaisuvalmiudesta”, kommentoi SpaceX-yhtiön toimitusjohtaja Elon Musk. ”Seuraavien kuukausien aikana saamme ensimmäisen Falcon 9:n laukaisutelineeseensä Cape Canaveralissa, valmisteluna vuoden 2009 laukaisuun.”
SpaceX:n huomattavasti pienempi Falcon 1 -raketti onnistui neljännessä laukaisuyrityksessä syyskuun lopulla. Se oli ensimmäinen yksityisesti rahoitettu nestemäistä polttoainetta käyttävä kiertoradalle päässyt kantoraketti.
Falcon 9 käyttää ensimmäisessä vaiheessaan yhdeksää samanlaista moottoria kuin Falcon 1. Sen hyötykuormaksi on suunniteltu kaupallisten satelliittien lisäksi Kansainväliselle avaruusasemalle lentävää Dragon-alusta.
Katso video testistä
Lue lisää SpaceX:n sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Tutkijat löysivät tuhoutuneen planeetan jäännökset
Tutkijat ovat löytäneet kuolleen tähden ympäriltä pölypilven, joka todennäköisimmin on Jupiterin kaltaisen planeetan rikkirevitty ydin.
Valkoinen kääpiö G29-38 herätti tutkijoiden mielenkiinnon jo 1980-luvulla. Silloin tehtyjen infrapunahavaintojen perusteella uskottiin, että tähteä kiertää niin sanottu ruskea kääpiö.
Vuonna 2004 Nasan Spitzer-avaruusteleskooppi kuitenkin paljasti, että tutkijoiden havaitsema ylimääräinen säteily tulikin valkoista kääpiötä kiertävästä pölykiekosta. Pölykiekon epäiltiin syntyneen komeetan hajoamisesta, mutta nyt julkaistun uuden tutkimuksen mukaan kiekon koostumus ei vastaa komeettojen koostumusta.
Sen sijaan pölykiekko on todennäköisimmin muodostunut Jupiterin kaltaisen planeetan ytimen hajottua valkoisen kääpiön synnyttämien valtavien vuorovesivoimien takia. Planeetan ulko-osat olisivat puolestaan hävinneet jo silloin, kun tähti oli punainen jättiläinen.
Aiheesta lisää New Scientist -lehden verkkosivuilla (englanniksi)
Vastaa
Tulipallo valaisi Länsi-Kanadan, katso video
Läntisen Kanadan taivaan valaisi torstai-iltana poikkeuksellisen kirkas tulipallo. Kyseessä oli todennäköisesti noin 0,5-5 metrin läpimittaisen aurinkokunnan kappaleen törmäys maapallon ilmakehään Saskatchewanin kohdalla. Kohteesta mahdollisesti selvisi meteoriitteja ilmakehän poltteen jäljiltä maanpinnalle asti, mutta niitä ei ole toistaiseksi löydetty. Tulipallon raportoitiin hajonneen ilmassa ja synnyttäneen ukkosen kaltaisen räjähdysten sarjan.
”Ilmiö tapahtui niin nopeasti, ettei kukaan olisi ehtinyt reagoida siihen ajoissa”, paikallinen Dan Charrois kertoi kanadalaiselle CTV.ca-uutistoimistolle. Avaruuden vieraan syöksy tallentui kuitenkin muun muassa Charroisin kotiinsa asentamaan turvakameraan. Videolla näkyy tulipallon lennon lopulla tapahtunut voimakas kirkastuminen noin kello 17.26 paikallista aikaa.
Aiheesta lisää SpaceWeather.com-uutissivustolla, jossa myös toinen video tulipallosta (englanniksi)
Kanadan uutisissa näytetty raportti aiheesta (englanniksi)