Taivaan vaeltavat valot

Auringon laskettua hämärän valtaamalta selkeältä tähtitaivaalta voi löytää helposti muutaman satelliitin. Ne lipuvat äänettöminä valopisteinä horisontista toiseen. Jo hetken odottelun jälkeen, voi todeta taivaan satelliitti- liikenteen olevan varsin vilkasta.

Satelliitit ovat satojen kilometrien korkeudessa. Illalla, kun Aurinko on painunut meidän horisonttimme taakse, korkealla satelliittien kiertoradoilla se ei katoa horisonttiin vielä pitkään aikaan. Satelliitit heijastavat Auringon valoa ja näkyvät siksi meille pimeällä yötaivaalla.

Vähintään greippihedelmän kokoisia keinotekoisia kiertolaisia on avaruudessa  jo noin 13 000 kappaletta. Valtaosa näistä on avaruusromua, käytöstä poistettuja satelliitteja tai kantorakettien jäännöksiä. Paljain silmin löydämme taivaalta satakunta vaeltavaa valoa. Kiikarilla niitä voi nähdä sadoittain.

Taivaan kirkkaimmat satelliitit on kokoelma hienoja havaintokohteita satelliittitaivaan tarkkailijalle, niin aloittelevalle kuin vähän pidemmällekin ehtineelle harrastajalle.



Aeolus-satelliitti (Kuva: ESA)

Opastusta alkuun!

Satelliittiharrastuksen alkuun pääsee mainiosti monipuolisen opasmateriaalin avulla, joka johdattelee aloittelevan ja hieman kokeneemmankin tähtiharrastajan satelliittimaailman saloihin.
Lue lisää wiki-muotoisesta Satelliittiharrastajan oppaasta! 

Lue myös usein esitettyjä kysymyksiä!

Havaintoja taivaan satelliiteista

Maata kiertävien tekokuiden tarkkailu on osa tähtitieteen harrastusta. Meitä suomalaisia harrastajia on vain kourallinen. Suurimmat harrastajakeskittymät ovat Belgiassa ja Yhdysvalloissa. Havaintoja kerätään yhteisiin tietokantoihin, joista ne ovat hyödynnettävissä jopa tieteellisiin tarkoituksiin.
Lue lisää suomalaisista satelliittihavainnoista!

Lisää satelliittiharrastuksesta

Satelliittikolmiot. Kolmiomuodostelmassa liikkuvat satelliitit aiheuttavat toisinaan kummastusta tähtitaivaalla.

Satelliittien paluu. Satelliitit eivät ole ikuisia. Ilmakehän kitka ja aurinkotuuli muokkaavat ratoja lähemmäs Maata.

Harrastajien kuvagalleria. Satelliitteja voi kuvata myös digikameralla. 

Jorma Kosken ISS-kuvagalleriasta löydät myös upeita otoksia ISS-avaruusaseman liikkeistä Suomen taivaalla.

Säälinkki-sivusto kertoo kuvien vastaanottamisesta Maata kiertävistä sääsatelliiteista.

Avaruusasema ISS on taivaan kirkkain satelliitti ja samalla kookkain rakennelma kiertoradalla.

Ohjelmia satelliittilaskentaan -osio esittelee suosittuja satelliittilaskennan apuvälineitä