Joka toisella planeetalla on kaksi aurinkoa
Kaksoistähtien planeetat ovat yllättäen osoittautuneet yhtä yleisiksi kuin yksittäisiä tähtiä kiertävät planeetat! Yli puolet tähdistä kuuluu kaksoistähtijärjestelmään, joten tämä on erittäin hyvä uutinen kaikille eksoplaneetoista kiinnostuneille.
Jo aiemmin tiedettiin että erittäin kaukana toisistaan sijaitsevien kaksoistähtien ympärille voi syntyä planeettoja, mutta nyt tehty tutkimus keskittyi aiempaa paljon tiiviimpiin kaksoistähtiin.
Tutkijat havainnoivat 69 kaksoistähtijärjestelmää ja he löysivät noin 40 prosentista viitteitä planeetan olemassaolosta. Tämä on jopa hieman enemmän kuin mitä satunnaisesti valituilta yksittäisiltä tähdiltä voisi olettaa löytyvän.
Havainto tehtiin käyttämällä Nasan Spitzer-avaruusteleskooppia. Tutkimuksessa ei etsitty varsinaisia planeettoja vaan pölyisiä kiekkoja, jotka syntyvät planeettojen muodostumisesta ylijääneiden kappaleiden törmäillessä toisiinsa. Kiekkojen löytyminen viittaa siis valmiiden planeettojen olemassaoloon.
Aiheesta lisää Nasan sivuilla (englanniksi).
Rakkaus ei löydy tähdistä
Horoskooppien toimimattomuuden ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, mutta nyt se on todistettu myös tieteellisesti. David Voas Manchesterin yliopistosta tutki 20 miljoonan naimisissa olevan ihmisen syntymäpäivät. Tulosten mukaan horoskooppimerkeillä ei ole mitään vaikutusta siihen kenen kanssa päädymme naimisiin tai kuinka pitkään liitto kestää.
Mikäli ilmiö olisi ollut todellinen horoskooppivaikutuksen olisi pitänyt näkyä tuloksissa vaikka tähdet olisivat vaikuttaneet vain yhteen pariin tuhannesta. ”Astrologit luultavasti väittävät että tarvitaan täydelliset syntymäkartat ennustamaan luonne tarkasti”, Voas toteaa yliopistonsa tiedotteessa. ”Mutta tavalliset ihmiset puhuvat aurinkomerkeistä, ja jos nämä osoittautuvat käyttökelvottomiksi parien muodostamisessa, silloin se pudottaa pohjan pois tavallisilta uskomuksilta.”
Samankaltaisia tutkimuksia on tehty ainakin 1950-luvulta lähtien, ja vaikka tieteelliset havainnot ovat tyrmänneet kaikki astrologien esittämät väitteet, ei edes Voas itse usko uusien tulosten suuremmin vaikuttavan ihmisten uskomuksiin.
Vastaa
Marsista löytyi luolia
Nasan Mars Odyssey -luotain on havainnut naapuriplaneettamme pinnalta seitsemän luolalta näyttävää muodostelmaa.
Luolat kiinnostavat erityisesti astrobiologeja, sillä ne voisivat tarjota suojatun elinpaikan alkeellisille eliöille. Avaruudesta tuleva säteily nimittäin tappaisi nopeasti kaiken tunnetun elämän Marsin pinnalta, mutta luolissa mikrobit voisivat olla suojassa tuhoavalta säteilyltä ja monilta muilta pinnan vaaroilta. Luolat keräävät usein myös vettä sisäänsä ja tarjoavat näin entistäkin paremman elinpaikan alkeellisille eliöille.
Marsista löytyneiden luolien suuaukot ovat 100-252 metriä leveitä ja tutkijoiden mukaan luolat ulottuvat ainakin yli 70 metrin syvyyteen. Luolat voivat olla kuitenkin paljon syvempiä sillä vain yhdessä tapauksessa luotain onnistui näkemään luolan pohjaan asti. Tulevaisuudessa tämänkaltaisia luolia voitaisiin käyttää ehkä myös marssiirtolaisten asuinpaikkana tai varastoina.
Uudenlainen idea Marsin luolia tutkivista miniluotaimista esiteltiin Tähdet ja avaruus -lehdessä 7/2006.
Vastaa
Ensimmäinen Suomessa löydetty supernova
Tähtiharrastajat Veli-Pekka Hentunen ja Markku Nissinen ovat löytäneet uuden supernovan. Kyseessä on kautta aikojen ensimmäinen Suomesta käsin löydetty supernova.
Supernova tarkoittaa kuolevan tähden valtavaa räjähdystä. Hentusen ja Nissisen löytämä kohde sijaitsee lähes miljardin valovuoden etäisyydellä, pohjoista taivaannapaa lähellä olevan Pienen karhun tähdistössä.
Tuntuu uskomattomalta, hieno fiilis” Nissinen kuvailee tuntojaan uusimmassa Tähdet ja avaruus -lehdessä. ”Kokonaisuudessaan tämä on sekä monen sattuman summa että useiden vuosien työn ansiota”, Hentunen lisää.
Ennen Hentusen ja Nissisen havaintoa ainoa supernovia löytänyt suomalainen oli tähtitieteilijä Seppo Mattila. Mattilan kolme supernovaa löydettiin Chilen ja Kanarian saarten observatorioilla.
Lue lisää Ursan lehdistötiedotteesta
Vastaa
Uusin T+a on ilmestynyt
Tämän vuoden toinen Tähdet ja avaruus -lehti on ilmestynyt. Numerossa 2/2007 kerrotaan ensimmäisestä Suomessa löydetystä supernovasta. Mukana on myös tuhti 10 sivun paketti komeetta McNaughtista sekä tietenkin maailman parhaat kuvat tästä aurinkokuntamme sisäosien uusimmasta vieraasta.
Magellanin pilvet puolestaan näyttävät uusimman tutkimuksen mukaan liikkuvan liian kovaa ollakseen galaksimme seuralaisia. Lisäksi lehdessä kerrotaan miten tutkijat kurkistivat Antikytheran mekanismin sisälle ja löysivät todisteita yli 2000 vuotta sitten eläneiden tähtitieteilijöiden hämmästyttävistä taidoista.
Uusimman numeron sisällysluettelo
Ursan lehdistötiedote uudesta supernovasta
Vastaa
Ylihuomenna näkyy kuunpimennys
Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä näkyy täydellinen kuunpimennys. Kuu on kokonaan täysvarjossa kello 0.44-1.58.
Täydellisen kuunpimennyksen aikana Kuu on väriltään lähinnä tumman punainen. Kuu valaistuu Maan ilmakehän läpi kulkeneella valolla ja siksi eri kuunpimennysten värisävy vaihtelee huomattavasti. Samalla ilmiö tuo esille myös ilmakehän likaisuuden. Mitä enemmän hiukkasia Maan ilmakehässä on, sitä himmeämpänä kiertolaisemme pimennyksen aikana loistaa.
Pimennys alkaa kello 22.16 jolloin Kuu joutuu ensin Maan puolivarjoon. Ilmiön havaitseminen on kuitenkin vaikeaa sillä Kuu himmenee vain vähän. Kello 23.30 alkaen Kuu joutuu Maan täysvarjoon ja kiertolaisemme pimenee selvästi reunasta alkaen.
Vastaa
Kylmyys auttoi elämää kehittymään
Suomalainen tutkijaryhmä on kehittänyt uuden teorian ilmaston ja eliöiden vuorovaikutuksesta. Teorian mukaan levien synnyttämä kylmä ilmasto edisti monisoluisen elämän syntyä noin 540 miljoonaa vuotta sitten.
Jos malli osoittautuu oikeaksi, monimutkaista elämää voisi esiintyä myös selvästi Aurinkoa raskaampien sekä lyhytikäisempien tähtien planeetoilla. Voikkaasti valoa heijastavia jäätiköitä pystytään havaitsemaan suhteellisen helposti, joten tulevaisuudessa monimutkaisempaa elämää etsivät eksoplaneettatutkijat saattavatkin keskittyä niiden etsintään.
Uuden teorian mukaan monisoluista elämää edeltänyt kylmyys johtui levien aiheuttamasta matalasta hiilidioksiditasosta. Monisoluiset eliöt puolestaan nostivat ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja käynnistivät ilmaston kehittymisen nykyisenkaltaiseksi. Tutkimus syntyi Ilmatieteen laitoksen, Merentutkimuslaitoksen sekä Helsingin ja Turun yliopiston tutkijoiden yhteistyönä. – SN
Vastaa
Komeetat törmäilevät keskenään
Tutkijat ovat löytäneet pölyä nuoren valkoisen kääpiön ympäriltä. Pölyn todennäköisin synnyttäjä on komeettojen ja mahdollisesti jopa planeettojen valtavat törmäilyt kuolleen tähden ympärillä.
Muutama miljoona vuotta sitten nykyisen Helix-sumun keskellä oleva kohde oli tavallinen Aurinkomme kaltainen tähti, jolla oli kiertolaisinaan komeettoja sekä ehkä myös planeettoja. Tähden muututtua valkoiseksi kääpiöksi ja heitettyä päällimmäiset kerroksensa kauas avaruuteen, mahdolliset ulommat planeetat ja komeetat suistuivat radoiltaan. Nyt tutkijat näkivät siis näiden kappaleiden keskinäisistä törmäksistä syntyneen pölyrenkaan.
Pölyrengas sijaitsee noin 35-150 AU:n (yksi AU on Auringon ja Maan välinen etäisyys) päässä valkoisesta kääpiöstä. Valkoiseksi kääpiöksi muuttuessaan tähden oletetaan työntävän kaiken lähistöllä olevan pölyn pois aurinkokunnasta, joten nyt havaitun renkaan on täytynyt muodostua vasta sen jälkeen. Havainnot tehtiin Nasan Spitzer-avaruusteleskoopilla. – SN
Vastaa
Enceladus kirkastuttaa naapurinsa
Virginian yliopiston tutkijat ovat havainneet että Saturnuksen kuu Enceladus kirkastuttaa muitakin planeetan kiertolaisia.
Enceladus sylkee avaruuteen jäätä, jonka on huomattu laskeutuvan ainakin 11 samalla radalla olevalle Saturnuksen kuun pinnalle. Jään luoman heijastavan pinnan takia nämä Saturnuksen kuut ovatkin erityisen kirkkaita kohteita.
Kuun sisällä olevan nestemäisen veden ansiosta Enceladus kiinnostaa erityisesti elämää etsiviä astrobiologeja. Teoriassa nyt havaittu mekanismi saattaisikin tarjota mahdolliselle elämälle tavan levittäytyä myös muille taivaankappaleille. – SN
Vastaa
Tutkijat kurkistavat ulottuvuuksien sisään
Katsomalla maailmankaikkeuden alun tapahtumia tutkijat saattavat nähdä samalla vilauksen universumimme muista ulottuvuuksista. Näin paljastuisi minkä muotoisista ulottuvuuksista säieteorian ennustama maailma voisi koostua.
Säieteorian mukaan maailmankaikkeus rakentuu pienistä, useissa eri ulottuvuuksissa värähtelevistä säikeistä. Ulottuvuuksien muodoilla ja määrällä on kuitenkin lukuisia eri mahdollisuuksia, ja siksi myös eri teorioita on useita.
Tähän asti yhdenkään säieteorian toimivuutta ei ole pystytty kokeellisesti testaamaan, sillä nykyiset hiukkaskiihdyttimet ovat liian pieniä säiemaailman vaatimalla asteikolla. Wisconsin-Madisonin yliopistossa työskentelevän tutkija Gary Shiun mukaan säieteorioissa käytetyt ulottuvuudet vaikuttivat kuitenkin voimakkaimmin universumin ollessa paljon nykyistä pienempi.
Tietokonemallin avulla Shiun johtama ryhmä testasi miten ylimääräisten ulottuvuuksien muoto vaikuttaa kosmisen taustasäteilyn jakautumiseen. Eri simulaatioissa syntyneet erot olivat selviä, mutta silti niin pieniä etteivät ne näy nykyisissä havainnoissa.
Shiun mukaan ESAn tuleva Planck-satelliitti olisi kuitenkin jo riittävän tarkka havaitakseen malleissa muodostuneet erot.– SN