Sojuz telakoitui avaruusasemaan
Kosmonautit Fjodor Jurtshihin ja Oleg Kotov sekä avaruusturisti Charles Simonyi saapuivat perille Kansainväliselle avaruusasemalle eilen maanantaina klo 22.10 Suomen aikaa. Tuolloin heidän Sojuz TMA-10 -aluksensa kiinnittyi aseman telakointiporttiin.
Asemalta palaavat Maahan 20. huhtikuuta Simonyin lisäksi nykyisen miehistön astronautti Michael Lopez-Alegria sekä kosmonautti Mihail Tjurin, Jurtshihinin ja Kotovin jäädessä asemalle noin puoleksi vuodeksi. Miehistön kolmas jäsen, astronautti Sunita Williams, jää asemalle. Hänen on määrä palata Maahan sukkulan kyydissä joskus kesällä.
Aiheesta lisää Nasan sivulta (englanniksi)
Sojuz pääsi onnistuneesti matkaan
Avaruusaseman uusi miehistö ja avaruusturisti Charles Simonyi nousivat onnistuneesti kiertoradalle Baikonurin avaruuskeskuksesta Sojuz TMA-10 -aluksella. Lähtö sujui oppikirjojen mukaisesti eli täsmälleen aikataulussa eilen kello 20.31 Suomen aikaa.
Sojuz telakoituu avaruusasemaan huomenna.
Aiheesta lisää Nasan sivulta (englanniksi)
Vastaa
Avaruusasema saa uuden miehistön
Baikonurin avaruuskeskuksen laukaisualustalla odottaa Sojuz TMA-10-alus kantoraketteineen tänään kello 20.31 Suomen aikaa tapahtuvaa laukaisua.
Alus vie Kansainväliselle avaruusasemalle kosmonautit Fjodor Jurtshihinin ja Oleg Kotovin, jotka muodostavat aseman viidennentoista miehistön. Lisäksi mukana on matkalipustaan 19 miljoonaa euroa maksanut avaruusturisti, unkarilaissyntyinen ja sittemmin USA:han muuttanut Charles Simonyi.
Miehistön vaihdoksessa Maahan palaavat 20. huhtikuuta Charles Simonyin lisäksi kosmonautti Mihail Tjurin sekä astronautti Michael Lopez-Alegria. Nykyisestä miehistöstä asemalle jää edelleen astronautti Sunita Williams.
Michael Lopez-Alegria on lentonsa aikana tehnyt USA:n ennätyksen avaruuskävelyjen määrässä ja ajassa: 10 kävelyä, yhteensä 67 tuntia ja 40 minuuttia.
Toisin kuin avaruussukkulat, venäläiset Sojuz-raketit ovat toimintavarmoja, eivät säiky huonoakaan säätä ja lähtevät yleensä aina täsmälleen ennalta ilmoitetulla kellonlyömällä. Nasa-TV näyttää laukaisun suorana. Lähetys alkaa tuntia aikaisemmin, kello 19.30.
Aiheesta lisää Nasan sivulta (englanniksi)
Vastaa
Hayabusa lähtee paluumatkalle
Japanilainen asteroidinäytettä hakenut luotain Hayabusa on piakkoin valmis lähtemään kotimatkalle. Kovan onnen luotain on yli vuoden alkuperäisestä aikataulustaan myöhässä.
Hayabusa (suomeksi Haukka) laukaistiin matkaan vuonna 2003. Sen tehtävänä on ottaa Itokawa-asteroidilta näyte ja tuoda se Maahan. Ioni-moottorin voimin matkaa taittanut Hayabusa joutui kuitenkin jo menomatkan aikana vaikeuksiin, jotka edelleen pahenivat luotaimen tutkiessa asteroidia. Paluumatkan piti alkaa jolukuussa 2005, mutta luotaimen ollessa hallitsemattomassa tilassa matkan alkamista oli pakko lykätä.
Lennonjohto on odotusaikana onnistunut saamaan luotaimen taas hallintaansa, ja paluumatka pääsee alkamaan tämän kuun puolivälissä. Teknisten vikojen takia paluun onnistuminen on edelleen epävarmaa. Riskinä on myös polttoaineen loppuminen kesken matkan.
Luotaimen piti ottaa noin gramman painoinen näyte asteroidin pinnasta. Tehtävän onnistuminen varmistuu vasta, jos näytekapseli saadaan Maahan. Onnistuessaan kyseessä olisi Kuun jälkeen vasta toinen toiselta taivaankappaleelta Maahan tuotu näyte.
Lue lisää Wikipediasta (englanniksi)
Vastaa
500-päiväinen Mars-lento simuloidaan
Euroopan avaruusjärjestö ESA osallistuu Venäjän järjestämään 500 vuorokauden mittaiseen simuloituun Mars-lentoon. Ideana on sulkea kuusi vapaaehtoista koehenkilöä simulaattoriin, joka jäljittelee mahdollisimman tarkasti tulevaisuudessa Mars-planeetalle lentävää alusta.
Kuudelle matkaajalle simulaattorissa on 200 neliömetriä tilaa jaettuna erilaisiin osastoihin, joita yhdistää kapea yhdyskäytävä. Lento simuloidaan mahdollisimman tarkasti sisältäen nousun, matkalennon Marsiin, laskeutumisen pinnalle ja paluulennon eri vaiheet. Miehistö syö säilöttyä ruokaa. Jopa etäisyydestä johtuva enimmillään 20 minuutin viive radioliikenteessä simuloidaan.
Hankkeen tarkoituksena on tutkia, miten miehistö selviää pitkän matkan psyykkisistä rasituksista ja millaisia ongelmatilanteita matkalla voi ilmaantua. ESA on mukana suunnittelemassa tutkittavia asioita ja tehtäviä kokeita. Vapaaehtoisten koehenkilöiden etsintä alkaa kesäkuussa.
Lue lisää aiheesta ESAn sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Jupiterin revontuliin mahtuisi koko maapallo
”Jupiterilla esiintyy revontulia, jotka ovat suurempia kuin koko maapallo”, sanoo tutkija Randy Gladstone San Antoniosta, Teksasista. ”Niissä on satoja kertoja enemmän energiaa kuin Maan revontulissa.”
Ensimmäinen havainto Jupiterin revontulista saatiin Voyager 1 -luotaimen kuvista vuonna 1979. Näkyvän valon kuvissa ne näyttivät Maan revontulia heikommilta, mutta avaruusteleskooppi Hubblen ultravioletin alueen kamera sekä röntgentekokuu Chandra näkevät ne koko loistossaan.
Maassa revontulet syntyvät Auringosta peräisin olevien varautuneiden hiukkasten törmätessä ilmakehän yläosiin. Jupiterissa ilmiön selitys on erilainen. Pyöriessään Jupiter muodostaa ympärilleen kymmenen miljoonan voltin sähkökentän joka vetää puoleensa Jupiterin kuun Ion tulivuorista peräisin olevia hiukkasia. Jupiterin kaasukehään osuessaan ne muodostavat korkeaenergistä ultravioletti- ja röntgensäteilyä.
Jupiterin pohjoisen pallonpuoliskon revontulissa esiintyy myös outo röntgenlähde, joka syöksee voimakkaita röntgenpulsseja 45 minuutin jaksoissa. Ilmiön selitystä ei tunneta. Siitä kerättiin havaintoaineistoa tämän vuoden helmikuussa, jolloin ilmiötä tarkkailtiin usean satelliitin, luotaimen ja maanpäällisen havaintoaseman voimin. Tulosten toivotaan auttavan ilmiön selvittämisessä.
Aiheesta lisää Science@Nasa-sivustolla (englanniksi)
Vastaa
Falcon 1 on valmis käyttöön
SpaceX-yhtiön uuden Falcon 1 -raketin viimeviikkoinen toinen koelento onnistui yhtiön ilmoituksen mukaan riittävän hyvin. Uusia koelentoja ei enää tarvita, vaikka raketti ei saavuttanutkaan kiertorataa. Raketin toisen vaiheen hallitsematon kieppuminen oli johtanut polttoaineen loiskumiseen tankeissa ja moottorin sammumiseen ennen aikojaan, kertoo SpaceX-yhtiön omistaja ja johtaja Elon Musk.
Raketin kaikki muut osat ja järjestelmät olivat toimineet moitteettomasti ja kieppumis-ongelmakin uskotaan saatavan kuntoon koelennosta saatujen tietojen avulla. Näin ollen Falcon 1:n seuraava hyötykuorma myöhemmin tänä vuonna tulee olemaan ihan oikea satelliitti.
SpaceX-yhtiön tarkoituksena on tarjota satelliittien laukaisupalveluita murto-osalla kilpailijoiden hinnoista. Raketit on suunniteltu mahdollisimman yksinkertaisiksi, edullisiksi ja osittain uudelleenkäytettäviksi. Onnistuessaan tämä olisi epäilemättä jonkinlainen mullistus laukaisumarkkinoilla.
SpaceX on myös valittu Nasan COTS-ohjelmaan, jossa tavoitteena on ostaa yksityisiltä markkinoilta edullisia rahtilentoja, myöhemmin ehkä miehitettyjäkin lentoja Kansainväliselle avaruusasemalle.
Aiheesta lisää SpaceX:n kotisivulla (englanniksi).