Kärnäiittiä löytyi Kotkasta asti
Kotkasta on löytynyt kimpale kärnäiittiä. Kärnäiittiä esiintyy eritoten Lappajärvellä sekä jäätikön kuljettamana myös muualla Suomessa. Mielenkiintoista on se, että nyt löydetty kärnäiitin palanen tavoitettiin niinkin kaukaa kuin Kotkan seudulta asti. Kyseeessä on uusi ennätys.
Julkisuudessa ehti aiemmin tänään esiintyä väärinkäsitys, jonka mukaan Kotkasta on löytynyt harvinainen ”meteoriittikivi”. Meteoriitti tarkoittaa avaruudesta peräisin olevaa kiveä. Tästä Kotkan löydössä ei kuitenkaan ole kysymys. Suomesta ei ole edelleenkään tavoitettu yhtään uutta meteoriittia yli 30 vuoteen.
Kärnäiitti ei ole avaruudesta peräisin, vaan se on maanpäällinen murskalekivilaji. Se on breksiaa, jossa on laavamainen perusmassa. Tämä kivilaji on muodostunut noin 75 miljoonaa vuotta sitten Lappajärven meteoriittikraatterin synnyttäneen törmäyksen yhteydessä. Kärnäiitti ei sisällä kuin korkeintaan hyvin vähäisiä pitoisuuksia avaruudesta tullutta ainesta.
Uuden suomalaisen meteoriitin löytyminen olisi maamme geologian ja tähtitieteen historian kannalta merkittävä uutinen, sillä maastamme on kautta aikojen löydetty vasta 13 meteoriittia. Tähän verrattuna kärnäiittiä esiintyy runsain mitoin.
Kuvassa on aito, avaruudesta peräisin oleva meteoriitti. Kuva Geotop.
Komeetta Holmes on jännittävä kohde
Arvioiden mukaan komeetta on nyt noin 2,5 magnitudin kohde taivaalla. Tämä vastaa lähestulkoon Otavan ja Kassiopeian kirkkaimpien tähtien kirkkautta. Perseuksen tähdistön ulkonäkö onkin selvästi muuttunut Holmesin ansiosta. Kohde on toisaalta jo hieman himmentynyt muutaman päivän takaisesta kirkkaudestaan.
Suomessa sää on kuluneen viikon ajan ollut melko toivoton. Nyt parin vuorokauden ajan pilvipeite on kuitenkin päässyt repeilemään ja komeettaa on ihailtu kaukoputkilla ja kiikareilla eri puolilla Suomea.
Mikään suuren yleisön kohde Holmes ei kuitenkaan ole, sillä tältä pyrstötähdeltä puuttuu näyttävä pyrstö, joka tekisi siitä yötaivaalta helposti löydettävän. Tähtiharrastajat ovat sen sijaan syystäkin innoissaan kohteesta. Komeetan suurpurkaus on nimittäin erittäin harvinainen ja mielenkiintoinen ilmiö. Holmesia voi käydä ihmettelemässä tähtiharrastusyhdistysten tähtinäytännöissä, mikäli sää on selkeä.
Purkauksen kaasupilvi on vähitellen laajentunut ja komeetta näyttää nyt kaukoputkissa kiekkomaiselta, utureunaiselta kohteelta. Purkauksen vapauttaman kaasun laajemisnopeudeksi arvioidaan noin 2,4 kilometriä sekunnissa. Vähitellen oheneva kaasupilvi on levinnyt jo yli 100 000 kilometrin säteelle komeetan ytimestä. (Aiheesta lisää seuraavassa Tähdet ja avaruus -lehdessä)
Kuvia Ursan Kuu, planeetat ja komeetat -jaoston sivuilla http://spaceweather.com/comets/gallery_holmes.html”>
Kuvia Spaceweather.com:in sivuilla
Kuvia Harvard-Smithsonianin sivuilla
Vastaa
Tulipallon varjot löytyivät valvontakameroista
Ensimmäisenä valvontakameralle taltioituneista tulipallon loppuräjähdyksen varjoista raportoi Oulun Tiedekeskus tietomaa. Tietomaan pihalle syntyneiden varjojen sijainti paljastaa tulipallon suuntiman ja jopa korkeuden taivaalla Oulusta käsin.
Seuraavaksi valvontakamerakuvaa löytyi Vihannista, erään yksityisen yrityksen pihamaalta. Toistaiseksi ehkä merkittävin apu on tulossa Raahen poliisilta ja Raahen kaupungilta, jonka useat valvontakamerat sisältävät selviä loppuräjähdyksen varjoja eri puolilla kaupunkia.
Kuvia kaivataan Kajaanista ja Iisalmesta
Eniten maanpinnan varjokuvia superbolidin näkymisen ajalta kaivataan tällä hetkellä tulipallon lentoradan itäpuolelta, eritoten Kajaanista, mutta myös Muhokselta ja Iisalmesta. Näillä paikkakunnilla pihamaiden valvontakameroihin tallentuneet selvät varjot aikavälillä 28.9. kello 21.39.10-21.39.15 auttaisivat lukitsemaan tulipallon radan eri kohtia myös idän suunnalta nähtynä.
Lapin valvontakameroiden osalta kiinnostavaa olisi itse tulipallon lennon löytyminen matalalta taivaalta. Jonkin pihamaan tai parkkialueen kamera – esimerkiksi Rovaniemellä – on saattanut tallentaa kuvakenttänsä yläreunassa jopa varsinaisen tulipallon loppuräjähdyksen mikäli kameran kuvakenttään onnekkaasti sisältyy myös kaistale taivasta.
Suomalaisten havaintoja tulipallosta on saapunut Ursaan reilusti yli puoli tuhatta. Superbolidi nähtiin myös Ruotsissa. Pohjoisimmat havainnot ovat Inarista ja Enontekiöltä, idässä ilmiö on nähty Sallaa, Enoa ja Ruokolahtea myöten. Havaintoja on tehty myös Itämereltä laivoista ja maamme yltä lentokoneista. Ursan tulipallotyöryhmä kiittää kaikkia havainnon lähettäneitä. Erityinen kiitos kuuluu Oulun tietomaalle ja Raahen poliisille sekä Raahen kaupungille.
Linkki aiempaan uutiseemme perjantain 28.9. superbolidista.
Linkki tulipallohavaintolomakkeeseen.
Linkki Tiedekeskus Tietomaan sivuille.
Kuvasarja on koostettu Oulun Tiedekeskus tietomaan valvontakamerakuvista. Keskimmäisessä kuvassa tulipallo synnyttää pihamaalle selviä varjoja, joiden avulla voi mitata superbolidin sijainnin taivaalla yhdelle ajanhetkelle.
Vastaa
Superbolidi valaisee yön Jarmo Moilasen videoilla
Kuluneen vuosikymmenen suurimmat tulipallot tuottivat kukin noin 200 havaintoa yhden viikon kuluessa ilmiön näkymisestä. Perjantain tapahtumien jäljiltä 200 silminnäkijäraportin ”haamuraja” meni rikki jo lauantai-iltana, kun tapahtumasta oli kulunut vasta vajaat 24 tuntia. Tällä hetkellä internetin havaintoraportin on täyttänyt jo noin 500 havaitsijaa, mikä on Ursan meteorijaoston kaikkien aikojen ennätys.
Onnekkaimmat ovat nähneet itse tulipallon lennon tähtikirkkaalta eli pilvettömältä taivaalta ja vielä läheltä lentorataa. Useimmat huomasivat lähinnä tulipallon loppuräjähdyksen aiheuttaman valaisun yöllisessä maisemassa. Valaistuminen on näkynyt dramaattisimmin Pohjois-Pohjanmaalla, jossa yö muuttui noin sekunnin ajaksi kuin päiväksi.
Videokuvat Vaalan yöstä
Yllä on Jarmo Moilasen kahden tulipallokameran kuvista kootut videot Vaalasta (klikkaamalla kuvia näet videot). Huomaa, että kumpikaan kameroista ei osoita kohti itse tulipalloa. Tulipallo kulkee oikeanpuolimmaisen videon kuvakentän oikealta puolelta. Koko yön rajusti valaiseva tulipallon loppuräjähdys näkyy silti huomattavan voimakkaasti maisemassa. Kaiken kukkuraksi kummassakin kamerassa on autoiris, joka on automaattisesti vähentänyt liian voimakkaan valon pääsyä kennolle.
Monilla Keski- ja Itä-Suomen paikkakunnilla taivas oli tapahtumahetkellä osin tai kokonaan pilvinen. Tästä huolimatta superbolidin loppuräjähdys on kajastanut Jyväskylän, Kuopion ja Mikkelin seuduilla pilvipeitteen ohuempien osien läpi yöllistä ukonilmaa muistuttavana välähdyksenä. Valo on siis kantautunut monille Itä-Suomen paikkakunnille paitsi satojen kilometrien matkan, myös pilvikerroksen läpi.
Temmeksen ja Tyrnävän suunnalle
Oheinen karttakuva näyttää visuaalihavainnoista ja videokuvien valaisujäljistä arvioidun tulipallon lentoradan. Maanpinnalle on merkitty loppuräjähdyksestä selvinneiden meteoriittien todennäköisin putoamisalue tämänhetkisen mallinnuksen mukaan. Mallinnusta ovat tehneet Jarmo Moilanen ja Esko Lyytinen.
Todennäköisin meteoriittien putoamisalue on Paavolan, Temmeksen ja Tyrnävän muodostaman kolmion suunnalla. Alue on valtavan laaja ja meteoriitit yleensä etupäässä pienehköjä kiviä. Suomessa meteoriittien löytyminen on lähinnä hankalan maaston vuoksi äärimmäisen vaikeaa. Valtavan hyvällä onnella yksittäinen avaruuskivi saattaa löytyä tieltä, pellolta tai jonkun kotipihalta. Useimmiten meteoriitit jäävät Suomessa löytymättä.
Tapaus paljasti Ursan tulipallotyöryhmän lähes koko Suomen kattavan meteorikameraverkon haavoittuvuuden siinä tilanteessa, että pilvipeite saattaa eteläisimmän Suomen täysin pelistä pois. Suurin osa Pohjanmaan suuntaa valvovista tähtiharrastajien meteorikameroista on nimittäin Etelä-Suomessa, joka oli perjantai-iltana sankassa umpipilvessä. Selkeillä alueilla sijainneiden harvojen kameroiden väliin jäi isoja katvealueita. Historiallisen kirkas tulipallo osui katvealueelle.
Viimeinen toivo videokuvan löytymisestä sisältyy vartiointiliikkeiden ulkona sijaitseviin valvontakameroihin lähinnä Pohjanmaalla, Oulussa, Oulun läänissä ja Lapin alueella. Mikäli tulipallo löytyy jonkin – esimerkiksi parkkipaikan – valvontakameran kuvanauhalta, lentorata ja siten myös putoamisalue voi tarkentua jatkossa merkittävästi.
Valvontanauhojen kuvasaalis ajalta 28.9. kello 21.39.10-21.39.15 on avainasemassa. Tulipallotyöryhmä toivoo, että valvontakameroiden omistajat ottavat yhteyttä mikäli videolta löytyy itse tulipallon lento tai maassa olevien kiinteiden kohteiden, kuten lyhtypylväiden tai talojen varjojen siirtymisiä tulipallon näkymisen ajalta. Kiinnostavia nauhoja voi löytyä etenkin Oulusta. Liikkuvien varjojen perusteella pystyy päättelemään paljon kappaleen radasta.
Tulipallon lentoradan lähialueilla on kuultu yliäänijyrinöitä ja -pamauksia, jotka kertovat kappaleen tunkeutuneen meteoriittien putoamisen kannalta lupaavan matalalle ilmakehässä. Useat pamaukset viestivät pääkappaleen asteittaisesta hajoamisesta.
Voit auttaa selvitystä raportoimalla havaintosi (tai kuvanauhasi olemassaolo) tulipallohavaintolomakkeella.
Vastaa
Superbolidi räjähti Suomen yllä
Alustavien mallinnusten mukaan kappale saapui Suomen ilmakehään Kalajoen, Pulkkilan, Oulun ja Hailuodon muodostaman neliön yläpuolella. Superbolidin lentosuunta oli karkeasti mallinnettuna lounaasta koilliseen ja sen lentorata oli lähes pystysuora maanpintaan nähden.
Valoilmiön aiheutti luonnollisen aurinkokunnan kappaleen osuminen maapallon ilmakehään. Kohteen jyrkän lentoradan vuoksi kyseessä ei voinut olla avaruusromu. Ilmiön kesto oli vain noin 2-5 sekuntia. Avaruusromu putoaa maapallon kiertoradalta, mihin liittyy erityisen loiva ilmakehään saapumiskulma ja useita kymmeniä sekunteja pitkä näkyminen tulipallona. Jo lentoradan jyrkkyys riittää tässä tapauksessa sulkemaan avaruusromuvaihtoehdon pois.
Yhden kappaleen lento
Kyseessä ei ollut meteorisade. Kun useat toisistaan hyvin kaukana olevat havaitsijat raportoivat samasta yhdestä tulipallosta (joka vielä lentonsa aikana osin sirpaloituu) syntyy helposti hälytyssoittoja vastaanottavalle viranomaiselle vaikutelma ”meteorisateesta”. Suomessa tämä virhetulkinta on toistunut muutamia kertoja suurten tulipallojen yhteydessä.
Meteorisade on laaja-alainen ilmiö, joka olisi havaittu myös eri puolilla Eurooppaa. Näin ei ole käynyt. Kaikki käsitellyt havainnot liittyvät yhteen ilmakehään saapuneeseen kappaleeseen, joka on räjähtänyt lentonsa lopuksi maamme yllä.
Myös olettamus siitä, että kappale olisi pudonnut Kemin lentoaseman viereen on käytännössä poissuljettu vaihtoehto. Yksittäinen silminnäkijä aina toisinaan olettaa, että horisontin tuntumassa pystysuoraan pudonnut kohde löytyy aivan läheisen metsänreunan takaa. Suuret tulipallot näkyvät kuitenkin useiden satojen kilometrien etäisyydeltä. Kappaleen todellinen etäisyys ja sijainti voidaan määrittää vain useamman havainnon perusteella.
Parin sadan kilon meteoroidi
”Vaikka Kuu oli nousemassa välähdys ylivalotti meteorikameran ruudun”, totesi Jarmo Moilanen Ursan tulipallotyöryhmästä. ”Läheltä eli suoraan lentoradan alta nähtynä ilmiön valovoima on voinut olla jopa -20 magnitudia eli 1000 kertaa kirkkaampi kuin täysikuu.”
”Kappaleen massa sen saapuessa ilmakehään on saattanut olla parin sadan kilon luokkaa. Mutta tämä on vasta alustava arvio”, matemaatikko Esko Lyytinen tulipallotyöryhmästä sanoi. Toistaiseksi on liian varhaista arvioida saapuiko superbolidista maahan asti meteoriitteja. Seuraamme tilannetta.
Lista havaintopaikoista
Eteläisin Suomi oli paksun pilvipeitteen alla, mikä esti ilmiön näkymisen. Havainnot keskittyvät Pohjanmaalle, Lappiin ja Itä-Suomeen, jossa oli selkeää tai puolipilvistä. Alla on luettelo paikkakunnista (havainnon saapumisjärjestyksessä), joilta Ursaan on saapunut havainto ilmiöstä (tilanne sunnuntaina 30.9. kello 22.12 mennessä). Tapahtuman erityisen merkityksen vuoksi julkaisemme tässä poikkeuksellisesti koko havaintopaikkakuntalistan.
Superbolidi havaittiin Haukiputaalla, Vaalassa, Puolangalla, Seinäjoella, Alavudella, Nilsiässä, Sotkamossa, Oulussa, Hailuodossa, Suomussalmella, Ylivieskassa, Iissä, Kaavilla, Kajaanissa, Ranualla, Tervolassa, Joensuussa, Juvalla, Ylitorniossa, Piippolassa, Kemijärvellä, Vimpelissä, Kannuksessa, Mustasaaressa, Limingassa, Kemissä, Lumijoella, Iisalmessa, Varkaudessa, Simossa, Rovaniemellä, Valtimossa, Kruunupyyssä, Ristiinassa, Haapajärvellä, Töysässä, Jämsässä, Posiolla, Ruukissa, Kestilässä, Tupoksessa, Sievissä, Muhoksessa, Pudasjärvellä, Vieremällä, Lappajärvellä, Jyväskylässä, Ylihärmässä, Jalasjärvellä, Honkajoella, Paltamossa, Torniossa, Parkanossa, Polvijärvellä, Kiimingissä, Ilmajoella, Kärsämäellä, Temmeksessä, Raahessa, Toholammilla, Kannuksessa, Kuortaneella, Ylikiimingissä, Taivalkoskella, Vaasassa, Lapualla, Vimpelissä, Kuusamossa, Kivijärvellä, Kälviällä, Kyläjoella, Ristijärvellä, Utajärvellä, Pielavedellä, Kortesjärvellä, Muhoksessa, Rantsilassa, Kuhmossa, Hyrynsalmella, Tyrnävässä, Pulkkilassa, Nivalassa, Muoniossa, Äänekoskella, Sodankylässä, Juankoskella, Ikaalisissa, Alajärvellä, Lehtimäellä, Keuruulla, Multialla, Kuopiossa, Karijoella, Mustasaaressa, Oulaisissa, Juuassa, Kauhavalla, Olhavalla, Ähtärissä, Parikkalassa, Tyrnävässä, Kannonkoskella, Alavieskassa, Virroilla, Kontiolahdella, Pyhäjärvellä, Säviällä, Enontekiössä, Kokkolassa, Kaustisilla, Haapavedellä, Jämsänkoskella, Tuusniemellä, Keminmaassa, Sallassa, Ilmolahdella, Enossa, Savukoskella, Kolarissa, Karstulassa, Viitasaarella, Lapinlahdella, Mikkelissä, Vähäkyrössä, Ulvilassa, Isokyrössä, Nurmeksessa, Skellefteåssa (Ruotsi), Perhossa, Yli-Iissä, Himangalla, Kiuruvedellä, Muuramessa, Joroisissa, Pihtiputaalla, Noormarkussa, Kittilässä, Saarenkylässä, Sonkajärvellä, Inarissa, Oulunsalossa, Merikarviassa, Vesannolla, Pyhäjoella, Rautavaaralla, Porissa ja Saarijärvellä.
Ursan tulipallotyöryhmä toivoo lisähavaintoja historiallisen merkittävästä tähdenlennosta. Havaintosi voit raportoida tulipallohavaintolomakkeella.
Vastaa
Perun kraatteri pysyy otsikoissa
Perusta löydetty kuoppa, jonka oletetaan tehneen kyläläiset sairaaksi, kerää edelleen huomiota. ”Törmäyskraatteriksi” väitetty maastonpiirre on kuluneen vuorokauden aikana herättänyt lisää kiinnostusta kansainvälisissä tiedotusvälineissä.
Paikalla vieraillut perulainen vulkanologi Luisa Macedo sanoi eilen lehdistölle, että kraatteri on kivimeteoriitin törmäyksen aiheuttama. Häntä ei ole kuitenkaan koulutettu tunnistamaan meteoriitteja saati törmäyskraattereita. Jopa rivigeologeilta puuttuu yleensä valmiuksia tunnistaa meteoriitteja. Etenkin harvinaiset meteoriittilajit vaativat aina spesialistin tekemän tutkimuksen.
”Olen edelleen äärimmäisen skeptinen sen suhteen, että kyseessä olisi meteoriitin osuma”, totesi Macedon ilmoituksen jälkeen meteoriittien huippuasiantuntija Ron Baalke Nasasta. Baalke on hyvin perillä siitä miten ällistyttävän usein muiden alojen ekspertit (ja maallikot) harhautuvat luulemaan tavallisia kiviä ja kuoppia avaruudesta tulleisiin kappaleisiin liittyviksi.
Tapaus ei olisi tällaisena ensimmäinen laatuaan Perussa. Geofyysikko Hernando Tavera kertoi eilen lehdistölle, että samanlaisia kuoppia löytyi Etelä-Perusta sekä vuonna 2002 että 2004. Myös silloin paikalliset perulaiset arvailivat paremman tiedon puutteessa, että kyseessä olisivat avaruuden kappaleen aiheuttaman törmäyksen jäljet. ”Yksikään väitetyistä meteoriittikraattereista ei kuitenkaan tutkimuksissa osoittautunut aidoksi”, Tavera sanoi.
Uutisraporteissa kuopan koko on pienentynyt päivä päivältä. Ensi alkuun montun läpimitaksi ilmoitettiin 30 metriä. Uusimpien tietojen mukaan läpimitta on 17 metriä. Ilmeisesti maastonpiirte on vasta nyt mitattu. Teoriassa on yhä mahdollista, että Perusta löydetty kuoppa olisi aito törmäyskraatteri, mutta todennäköisyys tähän on sangen pieni.
Vastaa
Perun ”meteoriittikraatteri” ei todennäköisesti ole aito
Uutistoimisto AFP raportoi, että Perusta on löytynyt tuoreen meteoriittitörmäyksen aiheuttama kraatteri. AFP:n mukaan kuopalla on syvyyttä 6 metriä ja sen läpimitta on noin 30 metriä.
Ikävä kyllä on hyvin epätodennäköistä, että kyseessä olisi aito meteoriittikraatteri. ”Paikalta otettu kuva näytti jopa lupaavalta, mutta google maps paljastaa alueelta vastaavankaltaisia vanhempia rakenteita. Tämä viittaa vahvasti vulkaaniseen alkuperään”, toteaa Jarmo Moilanen Ursan tulipallotyöryhmästä Tähdet ja avaruus -lehdelle.
”Jos kyseessä olisi ollut aito meteoriitin törmäys, olisi se ollut lajissaan suurin sitten vuoden 1947 Sikhote-Alinin tapauksen Itä-Siperiassa”, Jarmo Moilanen vertaa. ”Hieman isomman eli 35-metrisen kraatterin saa keskimäärin aikaan läpimitaltaan 2-metrisen kappaleen syöksy maahan asti.”
Professori Martti Lehtinen Helsingin yliopiston Kivimuseosta yhtyy Moilasen kantaan. ”Koko Peru on tuliperäisesti aktiivista aluetta. Alueelta raportoitiin kiehuvaa vettä, joka on tyypillistä kuumille lähteille”.
Kraatteri löytyi vulkaaniselta alueelta, missä on runsaasti eri-ikäisiä ja kooltaan vaihtelevia samankaltaisia kuoppia. ”Tällaisista kuumista lähteistä purkautuu myös vulkaanisia kaasuja. Siellä voi olla rikkivetyä, hiilidioksidia ja jopa häkää. Nämä voivat aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia, joista alueen kyläläiset ovat AFP:n uutisen mukaan kertoneet”, Lehtinen sanoo.
Google Maps -palvelun avulla alueelta löytyy samanlaisia, mutta vanhempia kuoppia
Esimerkki ulkomaisesta uutisoinnista france24:n sivuilta (englanniksi)
Video paikan päältä englanniksi. (Reuters/Russian News Agency Novosti).
Vastaa
Kolmetonninen huuhaa-kivi katosi Siperiassa
Tietotoimisto AFP raportoi Moskovasta toissapäivänä, että Krasnojarskin kaupungista on varastettu suuri meteoriitti. Oletettu avaruuskivi oli sijainnut ”Tunguskan avaruusilmiö” -nimisen säätiön pihalla. Krasnojarskin poliisi oli ryhtynyt etsimään kiveä säätiön ilmoitettua sen kadonneeksi.
Tieto kadonneesta 3-tonnisesta meteoriitista levisi maailmalle loppuviikosta. Todellisuudessa Tunguskan vuoden 1908 räjähdyksen jäljiltä ei ole koskaan löydetty yhtään tutkijoiden varmistamaa meteoriittia. Krasnojarskin kaupungin Tunguskan avaruusilmiö -säätiö ei myöskään tee kriittistä luonnontieteellistä tutkimusta. Säätiön puheenjohtaja piti aiemmin löydöstä osana ”ufoa”, nyttemmin meteoriittina.
Kesäkuun 30. päivän räjähdys vuonna 1908 itäsiperialaisen Tunguska-joen luona hävitti yli 2100 neliökilometriä metsää. Kyseessä on modernin ajan tähän asti suurin kosminen törmäys maapalloon. Noin 60-80-metrinen asteroidi hajosi käytännössä täydellisesti räjähtäessään noin 8 kilometrin korkeudella maanpinnan yläpuolella.
Aiemmin kesällä kohistiin turhaan Tunguskasta löydetystä kraatterikandidaatista. (Itävaltalainen huippututkija arvioi kraatterin Tähdet ja avaruuden numerossa 5/2007, joka ilmestyy 20. elokuuta.)
Vastaa
Hankasalmen radioteleskooppi kurkisti Aurinkoa
Suomen ensimmäinen tähtiharrastusyhdistyksen radioteleskooppi otettiin tällä viikolla käyttöön. Ensimmäiset havainnot tehtiin Auringosta, jota seurattiin 3,75 gigahertsin taajuudella. ”Ensisijaisesti aiommekin kuunnella Aurinkoa. Tarkoitus on aloittaa 10 gigahertsillä Auringon jatkuva monitorointi ja jatkaa sitä vuosikausia eteenpäin. Täytämme kyseisellä taajuudella Euroopan kohdalla olevan havaintotyhjiön”, Arto Oksanen kertoo.
Jyväskylän Siriuksen radioteleskooppi sijaitsee Hankasalmella, vanhan kyläkoulun vieressä. Samalla tontilla on myös Hankasalmen harrastusobservatorion etäkäyttöinen 40-senttinen teleskooppi. ”Radioteleskoopillamme voi havaita myös Linnunradan vetypilviä ja joitain pulsareitakin. Satelliitteja voi myös kuunnella ja mahdollisesti jopa Mars-luotaimia”, Oksanen luettelee. ”Seti-ohjelmiinkin laite sopii.”
Radioteleskooppi ostettiin käytettynä Venäjältä. Moottorit modernisoitiin Suomen optomekaniikka Oy:ssä Wihurin rahaston apurahan turvin ja samoilla rahoilla ostettiin mikroaaltokomponentteja. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat olleet noin 15 000 euroa ilman talkootyön laskemista mukaan.
Maamme tähtiharrastusyhdistyksillä ei ole aiemmin ollut radioteleskooppia käytössään. Yhdellä viestiteknisen alan seuralla sen sijaan on tunnetusti ennestään yksi radioteleskooppi. Se on Artjärven viestiteknisen yhdistyksen käytössä Artjärvellä, Ursan Tähtikallio-observatorion vieressä.
Vastaa
Espanjasta löydettiin uusi meteoriitti
Espanjasta on löydetty uusi meteoriitti. Löytäjä on saksalainen alan harrastaja Thomas Grau. Löydöstä kerrottiin tänään iltapäivällä Espanjan Barcelonassa pidettävässä kansainvälisessä Meteoroidit 2007 -kokouksessa.
Thomas Grau löysi viisi noin 1-2 kuutiosenttimetrin kokoista meteoriitin palasta Castilla – La Manchan alueelta, joka käsittää useita provinsseja. Espanjan tulipalloverkko (SPMN) ei tällä haavaa halua paljastaa löytöaluetta tämän tarkemmin.
Grau on huippuluokan etsijä, joka on aiemmin onnistunut löytämään kolmen eri meteoriitin palasia Saksasta, Espanjasta ja Norjasta. ”Etsin tätä kolme päivää tuloksetta, kunnes neljäntenä huomasin pienen mustapintaisen kiven edessäni”, Grau kertoi Tähdet ja avaruudelle. ”Maasto on etsinnöille erinomaista, vain oliivipuita, ei yhtään kasvillisuutta maassa.”
Meteoriitit liittyvät upeaan päiväaikaiseen tulipalloon, joka havaittiin Espanjassa 10. toukokuuta 2007. Satunnaiset ilmiön silminnäkijät ottivat tulipallon jättämästä savuvanasta valokuvia. Espanjan tulipalloverkon asiantuntijat haastattelivat havaitsijat ja rakensivat tulipallon lentoradan kahden parhaan valokuvan perusteella. Näin selvisi meteoriitin summittainen maahanosuma-alue, jossa etsinnät suoritettiin. Etsintöjä aiotaan jatkaa isompien kappaleiden löytämiseksi.