Arkisto
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
Raketti räjähti Sea Launch -aluksella

Zenit-3SL-kantoraketti räjähti laukaisun yhteydessä aikaisin keskiviikkoaamuna Suomen aikaa Sea Launch -aluksella. Ilmeisesti kantoraketissa ilmeni vika vain sekunteja moottorin käynnistämisen jälkeen ja raketti putosi laukaisualustana toimivan lautan päälle räjähtäen suurena tulipallona.
Sea Launch -yhtiö ilmoitti että kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa, koska laukaisulautta on aina miehittämätön laukaisujen aikana. Laukaisut ohjataan turvaetäisyydellä olevasta laivasta. Yhtiön mukaan lautta ei vaurioitunut pahoin vaan sitä voidaan käyttää vielä tulevaisuudessakin. Monet ulkopuoliset tahot epäilevät lausuntoa ja arvioivat räjähdyksen aiheuttaneen satojen miljoonien vahingot. Onnettomuuden syyn tutkintaan on perustettu tutkimuslautakunta.
Laukaisun tarkoituksena oli viedä 5,9 tonnin massainen New Skies -satelliitti geostationaarisiirtoradalle. Satelliitti oli suunniteltu välittämään tietoliikennettä Euraasian alueelle sekä Afrikkaan.
Sea launch on öljynporauslautasta kehitetty kelluva laukaisualusta, joka hinataan Yhdysvalloista laivalla päiväntasaajalle lähelle Joulusaarta laukaisuja varten. Tähän mennessä 24 laukaisuyrityksestä vain kaksi on epäonnistunut täydellisesti ja yksi osittain. – MS
Hubblen kamera lopetti toimintansa

Nasa ilmoitti myöhään maanantai-iltana Hubblen ACS-instrumentin (Advanced Camera for Surveys) lopettaneen toimintansa. Hubble kytki itsensä vikasietotilaan yllättäen 27. tammikuuta. Alustava analyysi ilmoitti syyn olevan kameran elektroniikkassa. Normaali toimintatila saatiin palautettua, mutta kamera on toistaiseksi kytketty pois päältä.
ACS oli toiminut varaelektroniikallaan sen jälkeen kun kameran primäärielektroniikka vioittui kesäkuussa 2006. Primääriosion kokeilua harkitaan nyt uudelleen. ACS ei ole Hubblen toiminnalle elintärkeä kamera, mutta se on yksi teleskoopin pääkameroista. Avaruusteleskoopilla on jäljellä kolme toimivaa kameraa.
”On tärkeää, että tutkimme asian perinpohjin ja päätämme, voidaanko syyskuulle 2008 suunnitellulla huoltolennolla vaihtaa osia avaruuskaukoputken tieteellinen annin maksimoimiseksi”, sanoi Preston Burch Hubble-ohjelman johtajistosta. Tutkimuslautakunta antanee ehdotuksensa jatkotoimista maaliskuun alussa.
Hubblen suunnitellulla huoltolennolla vuonna 2008 ei ole valmistauduttu vaihtamaan ACS-instrumenttia. Sen sijaan lisättäväksi aiottu laajakulmakamera voisi korvata osan ACS:n toiminnallisuudesta. – MS
Vastaa
Ruotsiin suunnitellaan avaruussatamaa

Ruotsiin saattaa nousta Euroopan ensimmäinen turisteja avaruuteen lähettävä avaruussatama. Nyt allekirjoitetun sopimuksen mukaan Virgin Galactic ja ruotsalainen Spaceport Sweden -yhtiö tutkivat kaksi vuotta miten hanke on mahdollista toteuttaa. Jos kaikki menee hyvin lennot voitaisiin aloittaa jo 4-5 vuoden päästä, Spaceport Swedenin projektijohtaja Sven Grahn arvioi.
Tulevat lennot tehtäisiin Kiirunasta. Pohjoisen sijainnin ansiosta matkustajat pääsisivät nauttimaan myös revontulista varsin erikoisella tavalla. ”Revontulien läpi lentämistä ei ole tehty koskaan ennen”, Virgin Galactic -yhtiön edustaja Susan Newsam kertoo. Tulevat avaruusturistit olisivat siis ensimmäisiä revontulien läpi kulkeneita ihmisiä.
Virgin Galactic kuljettaa avaruusturistit noin 120 kilometrin korkeuteen. Matkan aikana matkustajat pääsevät kokemaan 15-20 minuutin pituisen painottomuuden. Hintaa elämykselle kertyy 200 000 dollaria eli noin 155 000 euroa. – SN
Vastaa
Hubble havaitsi kaukaisimmat tähtijoukot

Avaruusteleskooppi Hubblen ottamasta kuvasta on löydetty tähän mennessä kaukaisimmat tunnetut tähtijoukot. Ne paljastuivat kun tutkijat olivat analysoimassa kuvan etualalla olevaa Linnunrataan kuuluvaa pallomaista tähtijoukkoa NGC 6397. Kuvan taustalla näkyvän elliptisen galaksin ympäriltä on pystytty erottamaan yli sata pallomaista tähtijoukkoa.
”Kuvaa analysoimalla voimme ymmärtää, miltä myös Linnunradan pallomaiset tähtijoukot näyttivät kauan sitten”, selostaa Jason Kalirai Kalifornian yliopistosta. ”Niiden avulla pystytään myös ymmärtämään tähtijoukkojen evoluutiota nykyistä paremmin.” Kalirain tutkimusryhmä tutkii, sopivatko havainnot teoriaan elliptisten galaksien synnystä.
Kuvan etualan tähdet ovat valovoimaltaan miljoonia kertoja taustan tähtijoukkoa kirkkaampia, mutta Hubblen kamera mahdollistaa heikkojenkin kohteiden erottamisen. Kaukaisesta galaksista ja sen ympärillä olevista tähtijoukoista peräisin oleva valo on ollut matkallaan noin miljardi vuotta ja kertoo siten siitä, miltä kohteet näyttivät miljardi vuotta sitten. – MS
Vastaa
Uusin T+a on ilmestynyt
Tämän vuoden ensimmäinen Tähdet ja avaruus -lehti ilmestyy tänään. Numerossa 1/2007 perehdytään muun muassa tähtitieteen käyttöön Egyptin pyramidien rakentamisessa. Uusi ranskalaissatelliitti COROT tavoittelee nyt maapallon kokoluokan eksoplaneettoja. Eurooppalaiset ryhtyvät rakentamaan maailman suurinta, 42-metrisellä peilillä varustettua kaukoputkea nimeltä E-ELT. – SN
Uusimman numeron sisällysluettelo
Vastaa
Falcon-rakettia kokeillaan helmikuussa

SpaceX-yhtiö on ilmoittanut pyrkivänsä laukaisemaan seuraavan Falcon-raketin helmikuun aikana. Viime vuonna Falcon 1 epäonnistui neitsytlennollaan raketin valmistelussa tapahtuneen huolimattomuusvirheen takia. Nyt uuden raketin testaukset ovat sujuneet hyvin.
Falcon-rakettiperhe edustaa halpalentotrendin leviämistä kantorakettibisnekseen. Yhtiö lupaa Falconien käyttökustannusten olevan vain kolmasosa perinteisiin länsimaalaisiin raketteihin verrattuna. Rakettiperheen pienokainen Falcon 1 on 21 metriä pitkä ja pystyy viemään matalalle kiertoradalle 570 kilon hyötykuorman.
SpaceX:n toimitusjohtaja, perustaja ja rahoittaja Elon Musk on ilmoittanut yhtiön pyrkivän tekemään tämän vuoden aikana kolme laukaisua. Jos kaikki menee hyvin, ensi vuoden alussa laukaistaan ensimmäinen Falcon 9. Se on jo varteenotettava kilpailija suurille kantoraketeille kuten Ariane 5:lle ja Delta IV:lle.
Muskin yhtiö suunnittelee myös Dragon-nimistä kuljetuskapselia, jota voitaisiin hyödyntää rahdin ja ehkä myös miehistön kuljettamiseen Kansainväliselle avaruusasemalle. – MS
Vastaa
Kiinalla on mahdollisesti uusi avaruusase

Kiina on onnistuneesti testannut uutta satelliittien tuhoamiseen tarkoitettua asetta, amerikkalaiset viranomaiset uskovat. Yhdysvaltain mukaan Kiina tuhosi vanhan sääsatelliitin ballistisella ohjuksella ammutun ’törmääjän’ avulla.
Tuhottu kiinalainen satelliitti kiersi Maata yli 800 kilometrin korkeudessa. Ohjus laukaistiin kiinalaisesta Xichangin avaruuskeskuksesta.
USA:lla on ollut samankaltaisia satelliitintuhoajia jo yli 20 vuotta. Presidentti George W. Bushin elokuussa esittelemän avaruusohjelman mukaan Yhdysvaltain pitää pystyä suojelemaan kansallisia etujaan myös avaruudessa.
Etenkin Kiina on kritisoinut amerikkalaisten jyrkentynyttä politiikkaa ja ohjuskokeen onkin arveltu olevan vastareaktio Yhdysvaltain uudelle avaruusohjelmalle. – SN
Vastaa
Kääpiöplaneetta voi muuttua komeetaksi
Lähes Pluton kokoisesta kääpiöplaneetasta saattaa tulevaisuudessa tulla kirjatun historian kirkkain komeetta. Aikaa uuden komeetan syntymiseen kuluu kuitenkin luultavasti vielä toista miljoonaa vuotta.
Caltechissa työskentelevän professori Mike Brownin laskujen mukaan Neptunus voi nimittäin heittää tulevaisuudessa kääpiöplaneetta 2003 EL61:n aurinkokunnan sisäosiin. Aurinkoa lähestyessään kohde saisi itselleen pyrstön ja siitä tulisi mahtavana loistava lyhytjaksoinen komeetta. Toisen skenaarion mukaan Neptunuksen ohitus voisi heittää kääpiöplaneetan myös tähtienväliseen avaruuteen.
Brown ryhmineen löysi tämän lähes Pluton kokoisen kohteen kaksi vuotta sitten. Sittemmin sen ympäriltä on havaittu myös kaksi kuuta. – SN
Vastaa
Linnunradan seuralaiset vaihtuivat
Magellanin pilvet eivät ehkä olekaan Linnunradan pysyviä kumppaneita. Tutkijat päätyivät tähän tulokseen mitattuaan Linnunradan seuralaisgalaksien nopeuksia. Havainnot julkaistiin viime viikolla Amerikan tähtitieteellisen seuran AAS:n kokouksessa.
Magellanin pilvet ovat kaksi Linnunratamme lähistöllä olevaa kääpiögalaksia. Ne näkyvät maapallon eteläisellä tähtitaivaalla, ja galaksien on uskottu olevan Linnunratamme painovoiman vangitsemia.
Uusien havaintojen mukaan Linnunradalla pitäisi kuitenkin olla kaksinkertainen määrä massaa, jotta se voisi pitää nopeasti kiitäviä kääpiögalakseja otteessaan. Tulokset selittäisivät myös sen, miksi pilvet eivät ole vielä yhdistyneet toisiinsa. Magellanin pilvet saattavatkin olla vain ohikulkumatkalla galaksimme lähistöllä.
Linnunradalta ei kuitenkaan ole seuralaiset lopussa. Samassa kokouksessa kerrottiin nimittäin seitsemän uuden seuralaisgalaksin löytymisestä. Kaikki uudet seuralaiset ovat kääpiögalakseja, jotka tulevat aikanaan yhdistymään omaan Linnunrataamme. – SN
Magellanin pilvet
Uudet kääpiögalaksit
Vastaa
Tulipallo päätti lentonsa Tampereen yllä

12. tammikuuta kello 18.53 Etelä-Suomen yllä havaittiin kirkas tulipallo. Ilmiöstä on tullut nyt parin vuorokauden sisällä runsaat kymmenkunta havaintoa Ursaan. Kohteen lento tallentui myös kahteen tulipallotyöryhmän meteorikameraan, mikä on mahdollistanut radan tarkan mallintamisen.
Tulipallo syttyi noin 76 kilometrin korkeudella Kangasalan ja Sahalahden välillä, ja lensi idästä länteen noin 3 sekunnin ajan. Meteoroidi sammui noin 38 kilometrin korkeudella Tampereen Pirkkalan seudun yllä. Ilmiön aiheuttaja oli arviolta noin kilon kokoinen avaruuskivi, joka törmäsi maapallon ilmakehään.
Tulipallotyöryhmän matemaatikon Esko Lyytisen mukaan kohde paloi lähes kokonaan loppuun ilmakehässä. Ilmalennosta jäi jäljelle arviolta vain noin 50 gramman hitunen, joka putosi Pirkkalan ja Sääksjärven–Kuljun seutujen välimaastoon. Alle 250 gramman kokoiset meteoriitit ovat yleensä toivottoman pieniä etsittäväksi. – MP