Kirjaudu tai rekisteröidy

Käyttöohje: Graafiset almanakat

Graafinen almanakka on kalenteri esitettynä kaavion muodossa. Sen avulla on suhteellisen helppo havainnollista taivaan tapahtumien (esim. planeettojen nousut ja laskut) ajankohtia koko vuoden aikana. Almanakan avulla on myös mahdollista helpommin hahmottaa vuotta kokonaisuutena.

Almanakan ulkoasu

Graafisessa almanakassa on pystyakselilla (a) päivämäärä. Asteikko on jaettu kuukausiin (b) ja kymmenen päivän jaksoihin (c).

Vaakaviivat vastaavat siis jotain tiettyä päivämäärää. Vaaka-akselina (d) on kelloaika. Koska tarkastelemme yön tapahtumia, asteikko alkaa puolestapäivästä ja päättyy seuraavaan päivään klo 12. Pystyviivat vastaavat siis jotain tiettyä kellonaikaa.

Kesäaikaan kaikki tapahtumat siirtyvät tuntia myöhäisemmäksi. Koska kesäaika on keinotekoinen ajanmuutos, on kesäaika esitetty siirtämällä kellonaikoja vastaavia pystyviivoja tunnin verran vasemmalle (e).

Almanakoissa on sinisellä varjostettu aika (f), jolloin Aurinko on kokonaan horisontin alapuolella. Tummemmat alueet (g) tarkoittavat, että Aurinko on vähintään 12 astetta horisontin alapuolella. Taivas on silloin havaintojen kannalta riittävän pimeä. 

Nousu- ja laskuaikojen lukeminen almanakan avulla

Haluamme tietää, milloin Jupiter on etelässä huhtikuun 21. päivänä vuonna 2016 Helsingissä.

Vaihe 1. Etsimme pystyakselilta huhtikuun 21. päivää vastaavan kohdan, joka näyttäisi olevan 20. ja 30. päivän vaakaviivojen välissä, lähellä edellistä.

Vaihe 2. Lähdemme seuraamaan oikealle tätä kuvitteellista 21. päivän vaakaviivaa. Etsimme tämä linjan ja Jupiterin etelässäoloaikaa kuvaavan valkoisen katkoviivan risteyskohdan.

Vaihe 3. Kuljemme tästä risteyskohdasta ylöspäin, huomioimme kesäajasta johtuvan tunnin hyppäyksen. Ylhäällä olevasta kelloaika-asteikosta voimme nyt lukea, että Jupiterin etelässäoloaika on noin 0.25 Suomen kesäaikaa.

Samalla tavalla voimme lukea, että Aurinko laskee 21.4. noin klo 20.55 ja että pimeys alkaa  noin klo 22.50 hiukan Jupiterin etelässäolon jälkeen.

Otsakkeen kuvat: Nasa, ESA, N. Smith (Kalifornian yliopisto, Berkeley), ja The Hubble Heritage Team (STScI/AURA)