Suomalaisharrastaja löysi gammapurkauksen jälkihehkun
Suomalainen tähtiharrastaja Arto Oksanen löysi viime torstain vastaisena yönä gammapurkauksen optisen jälkihehkun. Oksanen havaitsi kyseisen jälkihehkun ensimmäisenä koko maailmassa. Saavutus oli samalla lajissaan ensimmäinen pohjoisen pallonpuoliskon tähtiharrastajille.
Gammapurkaukset ovat universumin energeettisimpiä ilmiöitä, joita havaitaan satunnaisesti miljardien valovuosien päästä. Nasan Swift-avaruusteleskooppi havaitsi uuden gammasädepurkauksen 10. lokakuuta kello 23.45.47 Suomen aikaa. Arto Oksanen sai tiedon tapahtuneesta välittömästi hälytyksenä kännykkään. Gammasäteilyn lisäksi tuoreisiin purkauksiin liittyy usein myös optinen jälkihehku, jonka voi havaita suurella harrastajakaukoputkella ja CCD-kameralla.
”Näin heti tekstiviestin koordinaateista, että kohde on Isossa Karhussa”, selostaa Oksanen ensireaktioitaan. ”Tuo on suomalaisille valttikorttialue. Se on matalalla pohjoisessa keskiyöllä, joten tiesin ettei kovin moni havaitsija muualla maailmassa olisi heti tämän kimpussa. Tarkistin sähköpostista gammapurkauksen tarkempia tietoja ja se oli suhteellisen kirkas gamma-alueella, joten toiveita myös jälkihehkun esiintymisestä oli.”
Arto sai lähes välittömästi käyttöönsä Hankasalmen etäkäytettävän harrastajaobservatorion ja pääsi kuvaamaan kohdetta. Ensimmäinen Oksasen kuvista otettiin vain 17 minuuttia Swiftin kiertoradalta tekemän löydön jälkeen! ”Saatuani kuvat vierekkäin ruudulle, huomasin miltei välittömästi kuvassani ylimääräisen uuden kohteen”, Oksanen selostaa. ”Jälkihehku?”, syttyi toive harrastajan mieleen välittömästi.
”Kohde näytti selvältä tapaukselta, noin magnitudin 17 kohde ei ollut varmasti kohinaa, vaan todellinen”, muistelee Oksanen päätelmiään tarkistettuaan havainnon rauhallisesti. Tämän jälkeen hän mittasi välittömästi jälkihehkun koordinaatit ja lähetti tiedon AAVSOn gammapurkauskoordinaattorille Matthew Templetonille Yhdysvaltoihin varmistettavaksi.
Jättiläiskaukoputket Oksasen kohteeseen
Yhdessä Templetonin kanssa Oksanen julkaisi raportin löydöstä gammapurkaustutkijoiden postituslistalle kello 1.53 eli vain hieman yli kaksi tuntia gammapurkauksen havaitsemisesta. Aiemmin gammapurkauksen jälkihehkun on ensimmäisenä onnistunut löytämään vain yksi tähtiharrastaja, Berto Monard Etelä-Afrikasta vuonna 2003.
Erityisen komeaa tapahtumakulussa oli suurten observatorioiden reaktio. Kun tieto Arto Oksasen jälkihehkulöydöstä kiiri maailmalle, suunnattiin Havaijilla sekä Keck että Gemini North -teleskoopit suomalaisen tähtiharrastajan antamiin yötaivaan koordinaatteihin! Keckissä on 10-metrinen peili ja Geminissä 8-metrinen. Ne kuuluvat maapallon suurimpiin kaukoputkiin. Jälkihehkun punasiirtymän perusteella gammapurkauksen etäisyydeksi kyettiin määrittämään noin 7 miljardia valovuotta. (Aiheesta lisää joulukuun Tähdet ja avaruus -lehdessä.)
