Muinainen Maa oli veden peitossa
Kun maapallo oli nuori, peräti 97-98 prosenttia sen pinnasta oli meren peittämää. Vain pari kolme prosenttia oli siis maata. Tähän tulokseen päätyivät Sydneyn yliopiston tutkijat mallintaessaan yli 2,5 miljardin vuoden takaisia Maan oloja.
Tuohon aikaan valtamerten alainen maankuori oli nykyistä korkeammalla suhteessa mantereisiin. Matalamman merenpohjan ansiosta vesi pystyi peittämään miltei koko pallon. Mannerlaatat olivat tuolloin myös nykyistä laakeampia, joten vesi pääsi helposti kattamaan ne lähes kauttaaltaan.
Tutkijoiden mukaan tulos auttaa ymmärtämään happipitoisen ilmakehän syntyä. Mannerten paljastuessa eroosion irrottamaa maa-ainesta alkoi kulkeutua meriin. Se hautasi alleen merten pohjalla hajoavan orgaanisen aineen, joka oli aiemmin kuluttanut bakteerien muodostaman ylimääräisen hapen. Näin ollen happea alkoi kertyä ilmakehään.
Lue lisää New Scientist -lehden sivuilta (englanniksi)