Uusi pienten vihreiden galaksien luokka löytyi
Galaxy Zoo -projektin avulla varhaisesta universumista on löytynyt pienten vihreiden galaksien luokka. Projektissa tavalliset ihmiset käyvät läpi tutkijoiden ottamia valokuvia ja arvioivat kuvissa näkyvien galaksien ominaisuuksia.
Harvinaiset galaksit ovat 1,5–5 miljardin valovuoden etäisyydellä, kymmenen kertaa omaa galaksiamme pienempiä ja sata kertaa kevyempiä. Yllättäen näissä varhaisissa minigalakseissa syntyy kuitenkin tähtiä kymmenen kertaa niin nopeasti kuin Linnunradassa.
Näitä vihreiden herneiden lempinimen saaneita kohteita löytyi miljoonan galaksin joukosta yhteensä vain 250 kappaletta.
”Yksikään ihminen ei olisi voinut tehdä tätä yksin”, kommentoi tutkimusta johtanut Carolin Cardamone Yalen yliopistosta. ”Vaikka olisimme onnistuneet käymään läpi 10 000 valokuvaa, olisimme törmänneen vain muutamaan vihreään herneeseen, emmekä olisi tunnistaneet niitä omaksi galaksiluokaksi.”
Aiheesta lisää Yalen yliopiston sivuilla (englanniksi)
Galaxy Zoo 2 -projekti (englanniksi)
Hubble kuvasi Jupiterin törmäysarven
Hubble-avaruusteleskooppi on kuvannut Jupiterista löydettyä tuoretta törmäysjälkeä. Jäljen uskotaan syntyneen pienen komeetan tai asteroidin iskeydyttyä jättiläisplaneettaan reilu viikko sitten.
Kuva otettiin uudella WFC 3 -kameralla, joka asennettiin Hubbleen toukokuussa suoritetun huoltolennon yhteydessä. Samalla kuva oli ensimmäinen huoltolennon jälkeen otettu tieteellinen otos. Nasan mukaan kameraa ei ole ehditty vielä täysin kalibroida, mutta kuva todistaa huoltolennon onnistuneen.
Nasassa työskentelevä Amy Simon-Miller arvioi törmääjän olleen halkaisijaltaan usean jalkapallokentän kokoinen. Törmäyksessä vapautuneen energian uskotaan olleen tuhansia kertoja kuuluisaa vuoden 1908 Tunguskan räjähdystä voimakkaampi.
Katso suurempi kuva. Aiheesta lisää tulevassa Tähdet ja avaruus -lehdessä 5/2009 sekä Nasan sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Suuri ”saippuakupla” kuvattiin avaruudesta
Avaruudesta on löytynyt aivan jättiläismäiseltä saippuakuplalta näyttävä muodostelma. Viime viikolla viralliseksi nimekseen PN G75.5+1.7 saanut kohde on todellisuudessa niin sanottu planetaarinen sumu.
Planetaariset sumut syntyvät, kun elämänsä loppuvaiheissa oleva tähti puhaltaa uloimmat kerroksensa avaruuteen. Kuvassa näkyvä sumu on muodostunut jo kauan sitten, sillä tutkijat löysivät kohteesta havaintoja kuudentoista vuoden takaa. Tässä ajassa sumun koko ei näytä suuremmin muuttuneen.
Planetaariset sumut ovat usein muodoltaan symmetrisiä, mutta lähes täysin pyöreä saippuakuplasumu päihittää toverinsa. Tutkijat epäilevätkin, että kyseessä saattaa olla sylinterin muotoinen planetaarinen sumu, jota satumme katsomaan suoraan ylhäältä.
Katso kuvia muista upeista planetaarisista sumuista
Aiheesta lisää Mount Wilson Observatoryn sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Aasian auringonpimennystä seurattiin haastavissa oloissa
Aasiassa on juuri katseltu kuluvan vuosisadan pisintä auringonpimennystä. Tyynen valtameren yllä täydellinen pimennys kesti jopa 6 minuuttia ja 39 sekuntia. Monsuunikauden pilvet peittivät useimmissa paikoissa näkymän ilmiöön ja verraten harvat onnistuivat näkemään täydellisen vaiheen.
Intiassa ja Nepalissa pimennyksen uskotaan olevan hyvä enne, jos sitä seuraa pyhästä vedestä käsin. Ihmisiä kerääntyi tuhansittain pieniinkin jokiin ja lampiin. Kiinassa tiedotusvälineet arvioivat miljoonien kansalaisten siirtyneen täydellisyysvyöhykkeelle.
Tähdet ja avaruuden -lukijamatkalla olleet 78 suomalaista kokivat dramatiikkaa pilvisen ja sateisen Shanghain eteläpuolella. Vesisateen yhä kestäessä pilvipeite oheni ratkaisevasti vain kymmenkunta minuuttia ennen auringonsirpin kapeutumista täydelliseksi pimennykseksi.
Esiin tulivat Kuun laaksojen läpi helminauhana näkyneet Auringon viimeiset säteet ja seuraavaksi Kuun varjo ympäröi Hangzhoun lahden. Yön pimeyden keskellä Auringon koronan rengasmainen hohde puhkesi näkyviin yläpilvien läpi. Vuosisadan pisin pimennys päättyi ”timanttisormus”-ilmiön timanttiin, joka loisti 10 000 kertaa täyttäkuuta kirkkaampana pisteenä Hangzhoun lahden ylittävän maailman pisimmän sillan yllä.
Lähes kaikki Shanghain seudulla liikkuneista ulkomaisista pimennysretkikunnista epäonnistuivat jäätyään liian paksujen pilvien alle. Ilmiön onnistuivat näkemään Hangzhoun itäpuolella sijaitsevan 36-kilometrisen sillan eteläpäässä suomalaiset, puolalaiset ja yhdysvaltalaisen Sky & Telescope -lehden ryhmä.
Katso myös auringonpimennysvideo BBC-uutistoimiston sivuilla (englanniksi)
Aiheesta lisää BBC:n sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Tuntematon avaruuden kappale törmäsi Jupiteriin
Tuntematon avaruuden kappale on iskeytynyt Jupiteriin. Itse törmäystä ei onnistuttu havaitsemaan, mutta iskun synnyttämä jälki on selvästi näkyvissä lähellä planeetan eteläistä napa-aluetta.
”Kyseessä on erittäin todennäköisesti törmäysräjähdys Jupiterin yläilmakehässä”, osuman Keck-teleskoopilla varmistaneeseen tiimiin kuuluva Franck Marchis toteaa. Marchis itse epäilee, että törmääjä on saattanut olla asteroidi.
Havainnon merkittävyyttä lisää se, että alkuperäisen löydön teki australialainen tähtiharrastaja Anthony Wesley 37-senttisellä teleskoopillaan. Tämä on myös vasta toinen kerta, kun suurta Jupiterissa tapahtunutta törmäystä on päästy tutkimaan. Ensimmäinen kerta oli 15 vuotta sitten, kun palasiksi hajonneen koomeetta Shoemaker-Levyn osat iskeytyivät Jupiteriin.
Katso suurempi kuva
Aiheesta lisää Nasan sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Apollo-astronautit ja Obama muistelivat kuulentoja
Kuussa ensimmäisinä ihmisinä kävelleet astronautit kertoivat kuukilvan olleen pohjimmiltaan rauhanomainen kisa ja toivoivat ihmisen seuraavaksi matkaavan Marsiin. Tämä olisi Apollo-astronauttien mielestä paras kunnianosoitus heidän työlleen.
Tänään tuli kuluneeksi tasan 40 vuotta siitä, kun ihminen ensimmäistä kertaa käveli Kuun pinnalla. Tuolloin Neil Armstrong sanoi kuolemattoman lauseensa ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri ihmiskunnalle.”
Apollo 11 -lennon kolmihenkinen miehistö koki sunnuntaina harvinaisen yhteistapaamisen Washingtonissa järjestetyssä ensimmäisen kuukävelyn 40-vuotisjuhlassa. Juhlinta ja kuulentojen muistelu jatkui kun kolmikko vieraili eilen myös Valkoisessa talossa tapaamassa Yhdysvaltojen nykyistä presidenttiä Barack Obamaa.
Apollo 11 -lennosta ja ensimmäisestä kuukävelystä lisää uusimmassa Tähdet ja avaruus -lehdessä 4/2009.
Katso myös Obaman puhe Apollo astronauteille BBC:n sivuilla (englanniksi)
Vanhat kuuvideot ovat nähtävissä Nasan sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Aurinko pimenee Aasiassa
Keskiviikkona koittaa tämän vuosisadan pisin täydellinen auringonpimennys. Pimennysvyöhyke kuitenkin kulkee Tyynen valtameren ja Aasian päällä, eikä pimennys siksi näy Suomessa edes osittaisena.
Pisimmillään pimennystä voi seurata Tyynen valtameren yllä, jossa Aurinko on täysin peittyneenä jopa 6 minuutin ja 39 sekunnin ajan. Hieman lyhyempänä pimennys näkyy muun muassa Kiinassa, Intiassa, Bhutanissa, Nepalissa ja Bangladeshissa.
Etenkin Kiinaan on matkustanut useampi kymmenen tuhatta ulkomaista tähtiharrastajaa ja auringonpimennysturistia seuraamaan ilmiötä. Myös Tähdet ja avaruus -lehden lukijamatkalle Shanghain seudun pimennysvyöhykkeelle on lentänyt 78 matkaajaa.
Katso Janne Pyykön video vuosi sitten Kiinassa tapahtuneesta auringonpimennyksestä
Vastaa
Tim Kopra viettää yönsä ilmalukossa
Astronautit Tim Kopra ja Dave Wolf nukkuvat parhaillaan Kansainvälisen avaruusaseman ilmalukossa. Kaksikko aloittaa tänään ensimmäisen avaruuskävelynsä, ja nukkumisjärjestelyn avulla tyhjiössä työskentelyyn tarvittavaa valmisteluaikaa voidaan lyhentää.
Varsinkin Tim Kopra kiinnostaa suomalaisia. Kopralla on nimittäin Suomessa useita sukulaisia ja hänen isoisänsä Antti Kopra syntyi Karjalassa ja muutti vuonna 1900-luvun alussa Amerikkaan.
Tim Kopra jää työskentelemään avaruusasemalle seuraavaan sukkulalentoon asti. Endeavourin paluulennolla Maahan Kopralta jääneen tyhjän istuinpaikan ottaa asemalla jo pitkään ollut japanilainen Koichi Wakata.
Endeavour-sukkula telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan eilen illalla kello 20.47. Kaksi tuntia telakoitumisen jälkeen sukkulan ja aseman väliset luukut avattiin ja miehistöt pääsivät tervehtimään toisiaan. Samalla lyötiin yksi ennätys, sillä avaruusasemalla on nyt enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin, jopa 13 henkeä.
Sukkulalennon etenemistä voi seurata Nasan sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Titanin sateet varmistuivat
Saturnuksen suurimmassa kuussa Titanissa sataa metaania. Aiemmin asiasta ei ole pystytty olemaan täysin varmoja, mutta tällä viikolla julkaistu tutkimus on sulkenut muut selitysvaihtoehdot pois.
Titanin sateiden olemassa oloa on arvuuteltu aina siitä asti, kun 1980-luvulla Voyager-luotain havaitsi kuun kääriytyneet paksuun metaanikaasuvaippaan. Titanin lämpötila on lähellä pistettä, jossa metaani voi esiintyä nesteenä, kaasuna tai jäänä. Useat teoreettiset mallit ennustivatkin säännöllisiä metaanisateita.
Titanin sateista onnistuttiin tekemään suoria havaintoja vasta vuonna 2007. Havaintoja kritisoitiin liian aikaisiksi, sillä tulokset pystyttiin selittämään myös muilla tavoilla. Nyt julkaistu tutkimus vie kuitenkin pohjan vaihtoehtoisilta selityksiltä.
Vielä ei silti tiedetä, ehtivätkö metaanipisarat kuun pinnalle asti. Voi nimittäin olla, että pisarat höyrystyvät uudelleen jo putoamisen aikana.
Titanin sateista julkaistu uusi tutkimus (englanniksi)
Vastaa
Keskiviikon tulipallosta kaivataan havaintoja
Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Etelä-Suomen yllä havaittiin kirkas tulipallo. Ensimmäisen analyysin mukaan kyseessä on ollut merkittävä kohde.
”Alustavat tiedot viittaavat siihen, että tulipallo on sammunut erittäin matalalla ja siitä on myös luultavasti selvinnyt meteoriitteja maanpinnalle asti”, toteaa matemaatikko Esko Lyytinen Ursan tulipallotyöryhmästä.
Noin kello 1.30 aamyöllä näkynyt tulipallo tallentui valokuviin ainakin yhdellä työryhmän kamera-asemalla. Onnistuja oli Timo Kantola, jonka tulipallokamerat seuraavat yötaivasta Pieksämäellä. Muiden kamera-asemien havainnot tarkistetaan lähipäivinä.
Itse tulipallo lensi lounaisen Suomen yllä, joten oheisessa satojen kilometrien päästä otetussa kuvassa näkyy lähinnä lyhyt valoviiru. Kohteen lentoradan tuntumassa, kuten Loimaan suunnalla, ilmiö oli silminnäkijöille upeaa nähtävää.
Taivas Suomen yllä oli monin paikoin pilvinen, minkä vuoksi ilmiöstä on saatu valitettavan vähän havaintoja. Ursan tulipallotyöryhmä kaipaa lisätietoja tapauksesta. Havainnoista voi kertoa tästä linkistä löytyvällä tulipallolomakkeella.