Titanissa on varmasti nestemäisiä järviä
Nasan mukaan Saturnuksen Titan-kuun pinnalla havaitut tummemmat alueet ovat osoittautuneet täydellä varmuudella suuriksi nestemäisiksi järviksi. Järvien olemassaoloon uskottiin jo aiemmin, mutta nesteeksi oletetut alueet olisivat saattaneet olla myös tavallista tummempaa kiinteää ainetta.
”Tämä on ensimmäinen havainto, joka todella varmistaa, että Titanin pinnalla on järvi täynnä nestettä”, kertoo tuloksista vastannut Bob Brown Nasan tiedotteessa. Nesteen varmistaneet mittaukset tehtiin Saturnusta kiertävällä Cassini-luotaimella.
Tutkijat pystyivät myös erottamaan eri aineita, mittaamalla miten valo imeytyy järven pintaan. Tulosten perusteella Titanin järvet koostuvat etaanista, metaanista ja muista hiilivedyistä sekä typestä.
Aiheesta lisää Nasan sivuilla (englanniksi)
Uusi planeetta kummastuttaa tutkijoita
Hiljattain löydetyllä planeetalla on yllättävän voimakas vaikutus omaan emotähteensä. Planeetta COROT-Exo-4b on nimittäin lukinnut emotähtensä kiertoajan – emotähden sama puoli on siis aina kääntyneenä planeettaa kohti. Myös itse planeetan kiertoaika on lukittunut, joten kaksikko näyttää toisilleen aina vain tietyn puolensa.
Omasta aurinkokunnasta kiertoajan lukittumisia tiedetään useita. Tunnetuin esimerkki on kiertolaisemme Kuu, jonka maapallosta pois päin oleva puoli nähtiin ensimmäistä kertaa vasta avaruusluotaimien avulla. Normaalisti kuitenkin lukittuminen koskee vain toisiaan lähekkäin kiertävän kaksikon pienempää osapuolta.
Tutkijoilla ei ole vielä kunnollista selitystä nyt huomatulle kiertoaikojen lukittumiselle. Massojen epäsuhdan takia pelkän painovoiman avulla tähden kiertoajan lukitseminen kestäisi luultavasti pidempään kuin mitä nykyinen maailmankaikkeus on ollut olemassa. Todennäköisin veikkaus on, että lukittuminen johtuu planeetan ja tähden magneettikenttien vuorovaikutuksesta.
Planeetan COROT-Exo-4b löytyminen julkistettiin aiemmin tällä viikolla.
Aiheesta lisää ESAn sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Aurinko pimentyy osittain ensi viikolla
Suomessa näkyy osittainen auringonpimennys tulevana perjantaina. Syvimmillään pimeys on Helsingissä kello 12.50 ja Utsjoella 12.47.
Pimennyksen syvyys eli se, kuinka suuri osa Auringosta on peittyneenä, vaihtelee Suomessa katselupaikasta riippuen 54-80 prosentin välillä. Syvin pimennys näkyy Utsjoella, pienin Ahvenanmaalla.
Aurinkoa ei pidä missään vaiheessa katsoa suoraan vaan aina katselua varten tehdyn suodattimen läpi. Pimennystä voi seurata myös esimerkiksi Ursan sekä useiden paikallisten tähtiyhdistysten tähtitorneilla.
Enemmän tietoa ensi viikon ja ensi vuoden auringonpimennyksistä sekä niiden katselusta löytyy uusimmasta Tähdet ja avaruus -lehdestä 4/2008.
Aiheesta lisää Ursan sivuilla
Vastaa
Jupiterin Suuri punainen pilkku söi pikkuveljensä
Jupiterissa riehuva valtava myrsky, Suuri punainen pilkku, törmäsi paljon pienemmän punaisen pilkun kanssa. Hubble-avaruusteleskoopin kuvissa näkyy, miten pienemmästä vauvapilkusta (baby red spot) ei yhteenoton jälkeen ole jäljellä enää paljoakaan.
Suuri punainen pilkku on mahdollisesti jopa yli 300 vuoden ikäinen. Viereisissä kuvissa alimpana näkyvä Punainen pilkku junior syntyi puolestaan vuonna 2006. Silloin yksi Jupiterin valkoisena näkyvistä myrskyistä muutti yllättäen värinsä punaiseksi.
Nyt tuhoutunut punainen vauvapilkku muodostui vasta viime toukokuussa. Tutkijoiden mukaan myrskyjen yhdistymiset saattaisivat olla Suuren punaisen pilkun pitkän iän salaisuus.
Kuvat on otettu tuokokuun 15., kesäkuun 28. ja heinäkuun 8. päivänä.
Aiheesta lisää Hubblen sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Fuglesang lentää uudelleen avaruuteen
Pohjoismaiden ensimmäinen astronautti, ruotsalainen Christer Fuglesang on nimetty mukaan uudelle avaruuslennolle. Ensi vuoden heinäkuuksi suunnitellun lennon tarkoituksena on muun muassa asentaa uusia laitteita eurooppalaiseen Columbus-moduuliin.
”Lentoni avaruusasemalle oli kerrassaan uskomaton kokemus”, toukokuussa Suomessa vierailut Fuglesang muisteli lähes kaksi vuotta sitten tapahtunutta ensimmäistä avaruuslentoaan. ”Toivon todella, että pääsisin lentämään avaruuteen vielä kerran!”
Nyt 51-vuotiaan ruotsalaisen hiukkasfyysikon toive näyttää toteutuneen. Fuglesangista tulee samalla yksi viimeisistä avaruussukkulalla lentävistä eurooppalaisastronauteista. Kyseessä on nimittäin avaruussukkula Atlantiksen toiseksi viimeinen lento ja kaiken kaikkiaan kuudenneksi viimeinen Nasan avaruussukkulalento.
Aiheesta lisää ESAn sivuilla
Vastaa
Makemake on aurinkokunnan uusin kääpiöplaneetta
Aurinkokunta on saanut uuden kääpiöplaneetan. Kansainvälinen tähtitieteellinen liitto IAU on nimittäin määritellyt koodinimellä 2005 FY9 tunnetun kohteen plutoideihin kuuluvaksi kääpiöplaneetaksi. Samalla kohde sai viralliseksi nimekseen Makemake. Makemake (lausutaan MAH-kay MAH-kay) on Pääsiäissaarten mytologiassa ihmiskunnan luoja.
Makemake on yksi suurimmista aurinkokunnan ulompien osien kappaleista. Tuore kääpiöplaneetta on hieman Plutoa pienempi, kiertää hieman Plutoa kauempana sekä on myös hieman Plutoa himmeämpi kohde. Makemaken kiertorata Auringon ympäri on kuitenkin kääntynyt normaalista planeettojen ratatasosta.
Havaintojen perusteella Makemaken pinta näyttää olevan punertava. Tämä viittaisi siihen, että kääpiöplaneetta on todennäköisesti jäätyneen metaanin peittämä.
Aurinkokunnassa on nyt virallisesti neljä kääpiöplaneettaa. Nämä ovat Pluto, Eris, Ceres ja Makemake.
Aiheesta lisää New scientist -lehden sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Kuumat supermaapallot voivat ylläpitää elämää
Uusien tutkimusten mukaan niin sanotut kuumat supermaapallot saattavat ehkä sittenkin ylläpitää elämää. Kuumat supermaat ovat kivisiä, maapalloa suurempia planeettoja, jotka kiertävät erittäin lähellä emotähteään.
”Ei ole mitään syytä, miksi meidän planeetallamme esiintyvät, erilaiset elämälle tärkeät kemialliset syklit eivät toimisi supermaapalloilla”, toteaa supermaiden ilmakehiin erikoistunut tutkija Lisa Kaltenegger Harvard-Smithsonianin astrofysiikan keskuksesta.
Kuumien supermaapallojen uskotaan vuorovesivoimien takia kääntävän aina saman puolen lähitähteään kohti. Siksi näiden planeettojen aiemmin ajateltiin olevan päiväpuolelta uskomattoman kuumia ja varjopuolelta täysin jäässä. Uudet mallit ovat kuitenkin osoittaneet, että tämänkaltaisilla eksoplaneetoilla voi olla yhtä tiheä ilmakehä kuin maapallolla tai jopa nestemäinen meri. Ilmakehän tai meren virtaukset voisivat tasata eri puolien lämpötilaeroja ja näin mahdollistaa elämän edellytykset.
Tulosten perusteella elämää saattaa esiintyä planeetalla, joka on ainoastaan 0,05 astronomisen säteen etäisyydellä emotähdestään! (Vertailun vuoksi: Maa sijaitsee 1:n ja Merkurius 0,38 astronomisen yksikön päässä Auringosta.) Ehtona kuitenkin on, että tällöin emotähtenä pitää olla viileä punainen kääpiötähti. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, sillä oman galaksimme tähdistä peräti noin 85 prosenttia on punaisia kääpiöitä.
(Supermaalöydöistä lisää ensi Tähdet ja avaruus -lehdessä 5/2008, supermaiden ilmakehistä ja Lisa Kalteneggerin haastattelu numerossa 6/2008).
Aiheesta lisää myös New Scientist -lehden sivuilla (englanniksi)
Kuva ESO
Vastaa
Universumin laidalta löytyi todellinen tähtikone
Tutkijat ovat löytäneen tähtiä kuin liukuhihnalta tuottavan galaksin. Tässä leikkisästi tähtikoneeksi kutsutussa kohteessa uusia tähtiä syttyy jopa 4000 kappaletta vuodessa. Esimerkiksi omassa Linnunradassamme luku on vain 10 tähteä vuodessa.
Löytö ei istu täysin nykyteorioihin, joiden mukaan galaksit yleensä kasvavat hiljalleen eri vaiheissa. ”Jos ihmiskunta olisi syntynyt samanlaisessa rytäkässä, silloin lähes kaikki nykyään elävät ihmiset olisivat saman ikäisiä”, toteaa löydön tehnyt tutkija Peter Capak Nasasta.
Tähtien syntynopeuden lisäksi poikkeuksellista on myös galaksin etäisyys – kohde on jopa 12,3 miljardin valovuoden päässä. Galaksi sijaitsee siis vain noin 1,3 miljardia vuotta vanhassa maailmankaikkeudessa.
Aiheesta lisää Nasan sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Viikon Mars-kuvan sininen piste on Phoenix-luotain
Viereisessä kuvassa näkyvä pieni sininen läikkä on Marsin pintaa tälläkin hetkellä tutkiva Phoenix-luotain.
Luotaimen ympäristön hieman suurempi tummuus johtuu laskeutumisessa käytetyistä moottoreista, jotka muokkasivat maastoa. Kuvasta on havaittavissa myös luotaimen täysin sivuille avautuneet aurinkopaneelit.
Suuremmassa kuvassa itse Phoenix-luotain on alareunan lähellä, mutta ylhäällä näkyy myös luotaimen laskuvarjo. Luotainta suojannut lämpökilpi sekä todennäköisesti sen synnyttämä musta törmäysalue ovat puolestaan suuremman kuvan keskiosissa.
Phoenix-luotain laskeutui Marsiin toukokuun lopulla. Sen tehtävänä on tutkia marsperää ja kartoittaa elämän selviytymismahdollisuuksia punaisella planeetalla.
Suurempi kuva
Kuvasta lisää HiRISE-tiimin sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Kuun syntyteoria saattaa kompastua lasinpalasiin
Tuore Nature-lehdessä julkaistu tutkimus on laittanut tutkijat pohtimaan uudelleen Kuun syntyä. Uusien havaintojen mukaan kiertolaisemme sisustassa on nimittäin säilynyt vettä. Tämä ei kuitenkaan sovi nykykäsitykseen, jonka mukaan Kuu muodostui planeetan kokoisen kappaleen törmättyä maapalloon.
Jos Kuu on syntynyt suuressa törmäyksessä, kuten tutkijat ovat tähän asti olettaneet, kuumuuden olisi pitänyt kuivattaa muodostunut kappale kauttaaltaan. Apollo-lentojen Kuusta tuomista vulkaanisen lasin palasista löydettiin nyt kuitenkin vettä. Tämä siis viittaa siihen, että vesi tuli miljardeja vuosia sitten pinnalle Kuun sisuksista.
Minne kiertolaisemme mahdollinen vesi on sitten mennyt? Arvioiden mukaan suuri osa vedestä on vapautunut tulivuorien purkauksissa ja karannut avaruuteen. Osa on kuitenkin saattanut kulkeutua Kuun navoille ja jäätyä siellä oleviin, ikuisesti varjossa pysyviin paikkoihin. (Aiheesta lisää seuraavassa Tähdet ja avaruus -lehdessä)
Aiheesta lisää BBC:n sivuilla (englanniksi)