Arkisto
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
Herschel otti ensimmäisen kuvansa
Kuukausi sitten avaruuteen laukaistu Herschel-infrapunateleskooppi otti ensimmäiset kuvansa. Niissä komeilee ”Pyörregalaksina” tunnettu M51.
Vaikka Herschelissä onkin suurempi peili kuin Hubblessa, ei kuvien erotuskyky ole yhtä hyvä, koska infrapunan pidempi aallonpituus rajoittaa sitä. Infrapuna paljastaa kuitenkin paljon asioita, joita ei maanpinnalta pysty näkemään ilmakehän absorption vuoksi.
Herschelin instrumenttien suojakansi avattiin 14. kesäkuuta ja tutkijat innostuivat heti kokeilemaan kameroiden toimintaa. Seuraavat kuukaudet kuluvat järjestelmien kalibroinnissa ja testaamisessa. Varsinainen havaintotoiminta alkaa vasta syksyllä.
Lue lisää ESAn sivuilta (englanniksi)
Nasan kuuluotaimet pääsivät avaruuteen
Nasan kuuluotain Lunar Reconnaissance Orbiter (LRO) laukaistiin onnistuneesti Floridasta kello 0.32 Suomen aikaa. Atlas V -kantoraketin mukana avaruuteen matkasi myös Kuuhun törmäytettävä LCROSS -luotain.
LRO kuvaa Kuun pintaa jopa 50 senttimetrin erotuskyvyllä. Luotaimen päätarkoitus on kartoittaa mahdollisia laskeutumispaikkoja tulevaisuuden miehitetyille lennoille.
Laukaisussa käytetty raketin ylin vaihe ohjataan radalle, jolla se törmää Kuun pintaan ensi lokakuussa. Pienluotain LCROSS seuraa samalla radalla sen perässä neljä minuuttia myöhemmin ja lähettää mittauksia törmäyksen mahdollisesti paljastamasta vedestä ennen tuhoaan.
Luotaimet oli alkujaan tarkoitus laukaista jo viime vuoden lokakuussa, mutta niitä lykättiin teknisten viivytysten vuoksi. Kuun kiertoradalle viime vuosina matkanneista luotaimista LRO on ylivoimaisesti suorituskykyisin.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Marsin pölymyrskyt salamoivat
Marsissa tapahtuvasta salamoinnista on saatu ensimmäistä kertaa suoria todisteita. Kyse ei kuitenkaan ole perinteisistä ukkoskuuroihin liittyvistä salamoista vaan pölymyrskyjen synnyttämistä kuivista salamoista.
Tutkijoiden mukaan sähköpurkaukset ovat tärkeässä asemassa punaisella planeetalla. ”Ne vaikuttavat ilmakehän kemiaan, elinkelpoisuuteen ja ihmisten tutkimusmatkan valmisteluihin”, kertoo Nilton Renno Michiganin yliopistosta.
Salamat havaittiin tutkimalla punaiselta planeetalta tulevaa mikroaaltosäteilyä. Epäsuoria todisteita salamoiden olemassa olosta saatiin jo Viking-laskeutujilta kolmekymmentä vuotta sitten. Eräät maapallolla tehdyt kokeet ja mallinnukset viittasivat kuitenkin salamoiden puuttumiseen, joten lopullinen varmuus Marsissa räiskyvistä salamoista saatiin vasta nyt.
Aiheesta lisää Michiganin yliopiston sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Endeavourin laukaisu lykkääntyy
Endeavour vie Kansainväliselle avaruusasemalle viimeiset osat Japanin Kibo-laboratoriosta. Lennon aikana on määrä suorittaa viisi avaruuskävelyä.
Avaruuteen pääsee lennon mukana yhtenä astronauteista 45-vuotias Tim Kopra, jolla on suomalaisia sukujuuria. Kopra korvaa aseman miehistössä japanilaisastronautin ja palaa seuraavalla sukkulalennolla Maahan.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Nasa TV
Vastaa
Herschel-avaruusteleskooppi avasi silmänsä
Toukokuun puolivälissä avaruuteen laukaistu Herschel-infrapunateleskooppi on avannut onnistuneesti mittalaitteidensa ”linssinsuojuksena” toimineen kannen. Teleskooppia valmistellaan nyt ensimmäisiin testihavaintoihin.
Herschelin on määrä havainnoida maailmankaikkeuden kylmiä kohteita infrapunan alueella kolmen mittalaitteensa avulla. Ne oli tärkeää pitää aluksi suojattuina, sillä avaruudessa olon ensimmäisten viikkojen aikana monet pintamateriaalit vapauttavat erilaisia höyryjä, jotka voisivat liata optiikkaa.
Ensimmäisiä koehavaintoja ja kalibrointia päästään tekemään tämän viikon loppupuolella. Varsinaisen rutiinivaiheen mittaukset Herschel aloittaa vasta loppusyksyllä.
Infrapunateleskooppi on Suomen avaruustoiminnalle merkittävä, sillä sen 3,5-metrisen peilin on hionut suomalainen Opteon Oy. Mukana on myös Space Systems Finlandin ohjausohjelmisto ja Patrian kryostaattijärjestelmä.
Lue lisää ESAn sivuilta (englanniksi)
Tietoa Herschelistä ESAn suomenkielisillä sivuilta
Vastaa
Kryovulkanismia simuloidaan laboratorioissa
Nasan Jet Propulsion Laboratoryn tutkijat yrittävät mallintaa laboratoriossa aurinkokunnan ulko-osien kuiden olosuhteita. Tarkoituksena on pyrkiä ymmärtämään erittäin kylmiä olosuhteita, joissa kuitenkin esiintyy paikoittain alijäähtynyttä nestemäistä vettä.
”Tutkimme fysikaalisia prosesseja mikroskooppisessa mittakaavassa, mutta tulokset antavat meille näkemystä suuriin prosesseihin kuten kryovulkanismiin”, selostaa Martin Barmatz JPL:stä. ”Löytömme parantavat tulkintaamme Cassinin ja muiden luotainten mittauksista.”
Mielenkiintoisimpia tutkimuksen sovelluskohteita ovat Jupiterin Europa-kuun pinnanalainen meri, Saturnuksen Titan-kuun vesitulivuoret ja Enceladuksen pinnan halkeamista purkautuvat jäägeysirit.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Aavemainen keijusalama kuvattiin Espanjassa
Espanjalainen ilmakehätutkija onnistui valokuvaamaan poikkeuksellisen tarkasti keijusalama-nimellä tunnetun ilmiön (engl. sprite) kesäkuun alussa. Toisin kuin matalalla ilmakehässä leiskuvat tavanomaiset salamat, keijusalamat esiintyvät noin 40-90 kilometrin korkeudessa eli kaukana ukkospilvien päällä.
”Tämä ihmeellinen porkkanan muotoinen keijusalama välähti Etelä-Ranskan rannikon yläpuolella – noin 250 kilometrin etäisyydellä minusta”, kertoo Oscar van der Velde. ”Olin asentanut korkeatasoisen valvontakameran parvekkeelleni ja käytin UFOCapture-ohjelmaa ilmiön löytämiseen kuvista.”
Ensimmäisen kerran keijusalamat nousivat yleiseen julkisuuteen 1989, kun Minnesotan yliopiston tutkijat valokuvasivat niitä Yhdysvaltain preerioiden yllä. Vaikka kaukana ukkospilvien yllä näkyneistä oudoista välähdyksistä tunnettiin useita aikaisempia raportteja, niiden olemassaoloon ei yleisesti uskottu ennen ensimmäisiä valokuvia.
Keijusalama on yksi muoto niin kutsutuista yläsalamoista. Sen synty liittyy alapuolella olevan ukkospilven voimakkaisiin, positiivisesti varautuneisiin ja maahan osuviin salamaniskuihin. Nopea varauksen muutos synnyttää pilven yläpuolella mesosfäärissä keijusalaman. Kestoltaan ne ovat vain kymmenien millisekuntien luokkaa ja hyvin himmeitä.
Keijuja ja muita yläsalamoita on havaittu lähinnä kaikkein rajuimpien ukkosmyrskyjen, kuten supersolu-ukkosten yhteydessä.
Lue lisää Spaceweather.comin sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Linnunradan keskustasta löytyi vastasyntyneitä tähtiä
Tutkijat ovat ensi kertaa löytäneet juuri muodostuneita tähtiä Linnunradan keskustan alueelta. Löytö tehtiin Spitzer-avaruusteleskoopilla.
”Nämä tähdet ovat kuin neuloja heinäsuovassa”, vertaa Solange Ramirez Nasasta. ”Optisen valon alueella ei ole mitään mahdollisuuksia löytää näitä tähtiä, koska pölyä on niin paljon. Tarvitsimme Spitzerin infrapunahavaintoja niiden paljastamiseksi.”
Linnunradan keskustan 600 valovuotta halkaisijaltaan olevalla alueella olosuhteet ovat kovat. Tähtituulet ovat siellä hyvin voimakkaita ja myös tähtienvälisen kaasun shokkiaaltoja esiintyy siellä paljon.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Tutkijat epäilevät löytäneensä planeetan Andromedan galaksista
Tutkijat ovat saattaneet löytää ensimmäisen Linnunradan ulkopuolella sijaitsevan planeetan. Havaintoa ei kuitenkaan pystytä varmistamaan, joten kappale ei luultavasti tule koskaan saamaan virallista asemaa planeettojen joukossa.
Kaukaisin tunnettu planeetta on noin 21 000 valovuoden päässä. Nyt tutkittu kohde sijaitsee huomattavasti kauempana, jopa noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä olevassa Andromedan galaksissa.
Uusi planeettakandidaatti painaa arviolta reilun kuuden Jupiterin verran. Suuren kokonsa takia ei ole varmaa asettuuko löytö planeettojen vai niin sanottujen ruskeiden kääpiöiden kokoluokkaan. Myös massan laskemiseen käytetty menetelmä on epätarkka, joten kohteen todellinen koko saattaa olla selvästi suurempi tai pienempi.
Suurin ongelma on silti havaintoon käytetty menetelmä. Kohde löydettiin mikrolinssi-ilmiöllä. Ilmiötä voidaan kuitenkin käyttää hyväksi vain niin kauan, kuin planeettakunta sattuu kulkemaan jonkin taustalla olevan tähden ylitse. Ylikulun jälkeen ei uusia mittauksia pystytä enää tekemään. Tulevaisuudessa saman menetelmän uskotaan silti sopivan erinomaisesti muissa galakseissa olevien planeettojen etsintään.
Aiheesta lisää Technology review -sivustolla (englanniksi)
Vastaa
Tähden kutistuminen kummastuttaa
Tutkijoita ihmetyttää jättiläistähti Betelgeusen outo kutistuminen. Vuoden 1993 jälkeen tähden halkaisija on pienentynyt jo yli 15 prosenttia. Vielä ei tiedetä, jatkaako tähti kutistumistaan vai palaako se jossain vaiheessa takaisin aiempaan kokoonsa.
”On erittäin vaikuttavaa nähdä tämä muutos”, UC Berkeleyn emeritus professori Charles Townes kertoo. Townes esitteli löytöään tiistaina American Astronomical Societyn kokouksessa Pasadenassa.
Koon pienentymisestä huolimatta tähden kirkkaus ei ole kuitenkaan merkittävästi vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana. Pian 94 vuotta täyttävä Towns aikoo jatkaa tutkimustaan ja toivoo löytävänsä koon vaihtelusta jonkinlaisen säännönmukaisuuden.
Aiheesta lisää Universe Today -uutissivustolla (englanniksi)