Arkisto
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
Phoenix otti maailman tarkimman Mars-kuvan
Nasa on julkistanut ensimmäiset Phoenixin atomivoimamikroskooppikuvat. Ne ovat tarkimmat tähän mennessä toiselta planeetalta saadut kuvat.
”Ensimmäinen savihiukkasen kokoisesta aineesta Marsissa otettu kuva sopii hyvin ennusteisiimme, jotka tehtiin analysoimalla punaisen planeetan iltaruskon värejä”, kertoo mikroskoopin rakentanutta ryhmää johtanut tutkija Urs Staufer Neuchatelin yliopistosta Sveitsistä.
Atomivoimamikroskooppi tutkii hiukkasten muotoa kolmiulotteisesti skannaamalla niitä hyvin terävällä kärjellä, joka on jousen päässä. Tutkittavat hiukkaset lepäävät piikalvolle tehtyjen kuoppien päällä. Laite pystyy erottamaan yksityiskohtia, joiden koko on vain 100 nanometriä eli noin tuhannesosa ihmishiuksen paksuudesta.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Lauantaina on lähes täydellinen kuunpimennys
Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tapahtuu lähes täydellinen kuunpimennys. Pimennyksen syvimmässä vaiheessa Kuu on miltei kokonaan tumman punertavan ruskea. Vain Kuun ylimpään osaan jää valoisa sirppi.
Kuuta voi havaita jo illalla yhdeksän jälkeen seuraamalla kiertolaisemme nousua. Maapallon kokovarjoon siirtymisen Kuu aloittaa kello 22.35, ja on syvimmillään varjossa kello 00.10.
Tapahtuman syvimmän vaiheen aikana Kuu näkyy Suomen etelärannikolla noin 10 asteen korkeudella. Pohjois-Suomessa Kuu on useita asteita alempana.
Kuva tulevan pimennyksen vaiheista
Aiheesta lisää Ursan tiedotteessa
Vastaa
Nasa julkaisi Enceladuksen lähikuvia
Nasa on julkaissut ensimmäiset kuvat Cassinin 11. elokuuta tekemästä Enceladuksen ohituksesta. Luotain käväisi tuolloin 50 kilometrin etäisyydellä Saturnuksen Enceladus-kuusta.
Uusia kuvia ei vielä ole ehditty paljoa käsitellä tai analysoida. Niistä näkyy Enceladuksen pölyn peittämää jääpintaa, jota lohkovat halkeamat. Pinnalta löytyy paikoitellen alueita, jotka ovat hyvin röpelöisiä ja toisia, jotka ovat hyvin sileitä. Suurimmassa osassa kuvista varjot näkyvät hyvin voimakkaina.
Lisää Enceladus-kuvia julkaistaan parin päivän kuluessa. Kokonaisuudessaan ohituksen tiededatan analysointi kestää kuukausia.
Lokakuussa Cassini ohittaa Enceladuksen ainoastaan 25 kilometrin korkeudelta kuun pinnasta. Cassinin täytettyä alkuperäiset pääasialliset tavoitteensa, uskaltaa Nasa ottaa enemmän riskejä luotaimen ratasuunnittelussa.
Lue lisää Nasan Cassini-sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Hubble saavutti 100 000. ratakierroksensa
Hubble on kiertänyt Maan jo 100 000 kertaa. Huhtikuussa 1990 laukaistu avaruusteleskooppi on yksi kauimmin toiminnassa olleista satelliiteista.
”Hubble on antanut meille ihmeellisiä näköaloja maailmankaikkeuteen ja olen hyvin ylpeä kaikkien työntekijöiden panoksesta ja omistautumisesta”, kertoi Nasan rahoituksesta vastaavan hallintoelimen puheenjohtaja Barbara A. Mikulski. ”Koko maailma odottaa Hubblen huoltolentoa lokakuussa 2008, jolloin Hubble saa uusia tiedeinstrumentteja, akkuja ja gyroskooppeja.”
Hubblea on huollettu sukkulalennolla tähän mennessä neljä kertaa ja viidettä huoltolentoa valmistellaan parhaillaan. Hubble kiertää Maata 565 kilometrin korkeudessa, mikä tekee sukkulan huoltolennosta hyvin haastavan, sillä avaruusasemalennot tehdään vain noin 350 kilometrin korkeuteen.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Cassini ohittaa tänään Enceladuksen ennätyksellisen läheltä
Saturnuksen kiertoradalla oleva Cassini-luotain ohittaa tänään Enceladus-kuun vain 50 kilometrin etäisyydeltä. Viimeksi Cassini teki lähiohituksen tästä jääpintaisesta kuusta maaliskuussa. Enceladuksen etelänapa-alueen geisirit ovat ohituksen tärkein tutkimuskohde.
”Päätavoitteemme on saada tähän mennessä tarkinta kuvamateriaalia ja kaukokartoitustietoa Enceladuksen geologisesti aktiivisilta alueilta”, kuvailee Cassinin kuvaustiimin jäsen Paul Helfenstein Cornellin yliopistosta. ”Datan avulla pystymme tarkastelemaan miten purkaukset, tektoniikka ja seisminen toiminta muuttavat kuun pintaa. Heti lähimmän ohituksen jälkeen saamme ennen näkemättömän korkealaatuisia kuvia aktiivisesta alueesta.”
Tutkijoita kiinnostaa varsinkin Enceladuksen halkeamien syvyys sekä niistä purkautuvien jääkiteiden koko ja koostumus. Parhaimmillaan kuvien erotustarkkuus tulee olemaan vain seitsemän metriä.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Meteoreja näkyy runsaasti taivaalla
Tulevina öinä kannattaa katsoa taivaalle ja esittää toivomuksia. Perseidien tähdenlentoparvi on nimittäin saavuttamassa vuotuisen huippunsa.
Ennusteiden mukaan perseidien maksimi on Suomessa tiistaina 12.8. kello 14.30-17.00. Suomesta ei siis vuotuista maksimia voi suoraan havaita aivan huipun kohdalla, mutta taivaan pimetessä perseidejä alkaa näkyä. Mukana voi olla myös kirkkaita perseiditulipalloja.
Taivasta on kuitenkin hyvä tarkkailla jo nyt, sillä ennusteiden mukaan myös maksimia edeltävinä öinä perseidien aktiivisuus on melko hyvällä tasolla. Tähdenlentoja nähdään kaikkialla taivaalla, mutta niiden ratojen alkupiste yhtyy Perseuksen tähdistössä.
Maksimin aikaan voisi pimeässä paikassa havaitessa nähdä parhaana yönä jopa jopa 50-70 tähdenlentoa tunnissa. Yleensä jäädään kuitenkin selvästi pienempään lukumäärään. Kirkkaimmat meteorit näkyvät myös valoisemmalta kaupunkitaivaalta.
Aiheesta lisää IMO:n meteorikalenterissa (englanniksi)
Vastaa
Viikon Mars-kuvassa on punaisen planeetan kerrostumia
Viereisen Mars-kuvan ehkä silmiinpistävin piirre on sen keskellä oleva suuri musta dyynimäinen rakenne. Tutkijoiden erityisen mielenkiinnon kohteena ovat kuitenkin olleet kuvassa näkyvät suurten kukkuloiden ja pienempien kohoumien rinteet.
Rinteet kiinnostavat etenkin niissä erottuvien kerrostumien takia. Ne nimittäin sijaitsevat vielä nimeämättömän törmäyskraatterin pohjalla, mutta eivät silti näytä liittyvän törmäykseen.
Tutkijat olettavat kerrostumien syntyneen törmäyksen jälkeen kraatterin täyttyessä. Planeetalla tapahtuneet muutokset ovat kuitenkin tuoneet kerrostumat esille ja saattavat näin paljastaa muodostelmien alkuperän.
Suurempi kuva
Aiheesta lisää HiRISE-tiimin sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Japani tutki kiteiden kasvua luotausraketilla
Japanin avaruusjärjestö JAXA laukaisi elokuun alussa luotausraketin, jonka kyydissä olevalla laitteistolla tutkittiin kiteiden kasvua avaruuden painottomuudessa.
Toisin kuin kantoraketeilla, luotausraketeilla ei pyritäkään kiertoradalle, vaan ne lentävät kaaressa kokien jonkin aikaa painottomuutta ja palaavat sitten maanpinnalle laskuvarjolla.
Japanin käyttämä rakettimalli S-520 nousi kokeen aikana 293 kilometrin korkeuteen. Se mahdollisti noin kahdeksan minuutin painottomuuden tutkimuslaitteistolle. Raketin ylempi vaihe hyötykuorman kanssa laskeutui laskuvarjolla mereen laukaisupaikan lähistölle ja se haettiin analysoitavaksi.
Luotausraketteja laukaistaan vuosittain tutkimustarkoituksiin Suomen lähellä Ruotsin Kiirunasta ja Norjan Andoyasta. Suurimmat luotausraketit nousevat jopa 500 kilometrin korkeuteen.
Lue lisää JAXAn sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Televisiossa pohditaan kosmologiaa
Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja vetää uutta viisiosaista tähtitieteeseen ja kosmologiaan liittyvää keskusteluohjelmaa.
5 kulmaa kosmologiaan -ohjelmassa pohditaan tietojamme maailmankaikkeudesta, sen synnystä, lopusta sekä omasta paikastamme lukuisten tähtien joukossa. Samalla tunnetut suomalaiset tieteen popularisoijat sekä muut vaikuttajat kertovat omista näkemyksistään.
Mukana Valtaojan keskustelukumppaneina ovat muun muassa uskontotieteilijä Matti Kamppinen ja kosmologian professori Kari Enqvist. Sarja esitetään YLEn TV1-kanavalla maanantaisin alkaen 11.8. kello 21.55.
Vastaa
Suomalaiset kuvasivat täydellisen auringonpimennyksen
Viime viikolla näkynyt auringonpimennys houkutteli ainakin kaksi suomalaista retkikuntaa maailmalle.
Kotimaassa pimennys oli ainoastaan osittainen. Täydellisenä auringonpimennys havaittiin muun muassa Siperiassa. Novosibirskissä Obin tekojärven rannalla ilmiötä seurasi Jorma Mäntylä ryhmineen. Janne Pyykkö ja Henri Taino puolestaan havaitsivat pimennyksen täydellistä vaihetta Kiinan muurilla Gobin autiomaan laidalla.
Sää suosi molempia ryhmiä. Pyykön kuvaamasta videosta ilmenee hienosti pimennyksen täydellisessä vaiheessa tapahtuva valaistuksen dramaattinen muutos.
Mäntylän valokuvissa erottuu Auringon korona. Mäntylä onnistui tallentamaan myös Ob-järven yllä näkyneen pimentyneen Auringon ja Merkuriuksen kohtaamisen (Merkurius on kuvassa Auringosta ylävasemmalla). (Lisää aiheesta seuraavassa Tähdet ja avaruus -lehdessä.)
Janne Pyykön ja Jorma Mäntylän blogit