Arkisto
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
Tällä viikolla on odotettavissa tähdenlentoja

Kvadrantidien meteoriparven maksimi on tämän viikon perjantaina 4.1. noin kello 2.30. Kyseessä on yksi vuoden komeimmista tähdenlentoparvista. Maksimin aikaan voi hyvissä oloissa havaita jopa 60 meteoria tunnissa.
Vain muutamia tunteja kestävä terävin vaihe näkyy tänä vuonna todennäköisesti heikosti ja parhain havaintoaika onkin aamuyöllä, jolloin säteilypiste on korkealla etelässä. Tähdenlennot näyttävät tulevan Karhunvartijan tähdistön yläosista, noin kymmenen astetta Otavan kauhan varren päästä vasemmalle.
Kvadrantideihin kuuluvia tähdenlentoja voi kuitenkin etsiä taivaalta jo huomisesta alkaen, sillä meteoriparvi on aktiivinen 1.-5.1.
Asteroidin törmäystodennäköisyys Marsiin nousi

Nasan tutkijat ovat tarkentaneet Marsiin tammikuun lopussa mahdollisesti törmäävän asteroidin rataa. Nyt törmäystodennäköisyydeksi arvioidaan 3,9 prosenttia (eli noin 1:n suhde 25:en). Vielä viime viikolla riski oli vain 1:n suhde 75:een. Todennäköisyys on käytännössä edelleen pieni, mutta historiallisesti tarkastellen huomattavan korkea.
Parempi arvio asteroidin radasta saavutettiin tutkimalla vanhoja kuvia arvioidun radan alueelta ja tunnistamalla asteroidi niistä. Syy siihen, että todennäköinen törmäysalue Marsin pinnalla sijoittuu pitkulaiselle alueelle, johtuu vaikeudesta arvioida asteroidin tarkkaa etäisyyttä, vaikka suunta saadaankin määritetty melko täsmällisesti havainnoista.
2007 WD 5 on sangen pieni asteroidi, ainoastaan noin 50 metriä halkaisijaltaan, mutta vaarallinen suuren nopeutensa vuoksi. Mahdollinen törmäys tapahtuu 30. tammikuuta kello 12.56 Suomen aikaa. Törmäysnopeus olisi noin 13 kilometriä sekunnissa. Mikäli kappale osuu Marsiin, se aiheuttaa lähes kilometrin läpimittaisen kraatterin. Maan ilmakehään tullessaan vastaavanlainen kappale todennäköisesti hajoaisi planeettamme Marsiin verrattuna paksussa ilmakehässä eikä aiheuttaisi kraatteria lainkaan.
Nasan NEO-ohjelma (Near-Earth Object Program) etsii jatkuvasti Maalle vaarallisia asteroideja ja määrittää niiden ratoja. Tällä hetkellä tunnetaan 913 vähintään 150 metrin läpimittaiseksi arvioitua kappaletta, jotka käyvät alle 0,05 astronomisen yksikön (yksi AU vastaa Maan ja Auringon välistä keskietäisyyttä) Maan radasta. Aiheesta lisää seuraavassa Tähdet ja avaruus -lehdessä.
Aiheesta lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Edellinen uutisemme aiheesta
Vastaa
Sukkulan lähtö lykkääntyi taas

Nasa joutui lykkäämään taas avaruussukkula Atlantiksen laukaisua. Useita lykkäyksiä kärsineelle sukkulalle ei tällä kertaa annettu edes uutta mahdollista laukaisupäivää.
Syy siirtoon on edelleenkin sukkulan polttoainetta tarkkailevien sensoreiden reistailu. Laukaisun uskotaan kuitenkin tapahtuvan viimeistään helmikuun alussa. Paljon tämän myöhemmäksi aikataulujen ei haluta missään nimessä venähtävän sillä avaruussukkula Endeavour on tarkoitus lähettää kohti Kansainvälistä avaruusasemaa samalta laukaisualustalta helmikuun puolivälissä.
Atlantiksen tehtävänä on kuljettaa eurooppalainen Columbus-tiedelaboratorio avaruuteen. Laboratorio liitetään kansainväliseen avaruusasemaan ja se on eurooppalaisten suurin yksittäinen panostus aseman rakentamisessa. Columbus lastattiin sukkulan lastiruumaan jo marraskuun alkupuolella sillä alun perin laukaisun piti tapahtua joulukuun alussa. Lisää Columbus-tiedelaboratoriosta seuraavassa Tähdet ja avaruus -lehdessä.
Lue lisää Nasan tiedotteesta (englanniksi)
Vastaa
Tutkijat näkivät eksoplaneetasta heijastunutta valoa

Kansainvälinen tutkijaryhmä on onnistunut ensimmäistä kertaa tutkimaan eksoplaneetan kaasukehästä heijastunutta näkyvää valoa. Tämän avulla tutkijat pystyivät määrittelemään planeetan kaasukehän koon. Tulosten perusteella valoa heijastava kaasukehä on ainakin kolmanneksen suurempi kuin itse planeetta.
Havaittu planeetta kiertää kääpiötähteä HD189733 ja se muistuttaa kooltaan sekä rakenteeltaan enemmänkin Jupiteria kuin omaa maapalloamme. Planeetta on kuitenkin niin lähellä emotähteään, että valtava kuumuus on laajentanut sen kaasukehää. Kyseessä on siis niin sanottu kuuma Jupiter -tyyppinen planeetta.
Laajentunutta kaasukehää osattiin odottaa jo aiempien havaintojen takia. Nyt tämä laajentuminen pystyttiin kuitenkin siis osoittamaan myös suoraan kaasukehästä tehtyjen havaintojen avulla.
Käytetty menetelmä perustui siihen, että planeetan kaasukehästä heijastunut valo on polarisoitunutta, ja planeetan kiertäessä emotähteä havaittu polarisaatioaste muuttuu. Löydön tehneeseen ryhmään kuuluvat myös Tuorlan yliopiston tutkijat Vilppu Piirola sekä Andrei Berdyugin.
Lue lisää Physorg-uutissivustolta (englanniksi)
Vastaa
Materiasuihkut hidastavat prototähteä

Tutkijat ovat löytäneet tähän asti parhaat todisteet siitä, että pöly- ja kaasukiekosta tiivistyvä tähti hidastaa pyörimistään materiasuihkujen avulla.
”Teoreetikot tiesivät, että tähden on menetettävä impulssimomenttiaan syntyessään”, selostaa Qizhou Zhang Harvard-Smithsonianin Astrofysiikan keskuksesta. ”Nyt näemme todisteet teorian tueksi.”
Hitaasti tiivistyvän protoplanetaarisen kiekon muodostumista voi verrata piruettia tekevään luistelijaan, jonka vauhti kiihtyy kun hän vetää kätensä lähemmäksi kehoaan.
Mikäli tiivistyvä tähti ei menettäisi mihinkään impulssimomenttiaan eli pyörimismääräänsä, kiihtyisi kiekon nopeus lopulta niin suureksi, ettei sen oma painovoima enää riittäisi pitämään sitä koossa. Osa materiasta karkaa kiekosta pyörimisakselin suuntaisissa suurella nopeudella purkautuvissa materiasuihkuissa. Näistä suihkuista on nyt mitattu pyörimistä, joka vie osan kertyvästä energiasta pois.
Havainnot tehtiin Perseuksen tähdistössä 1000 valovuoden etäisyydellä sijaitsevasta HH 211 -prototähdestä, joka on vasta 20 000 vuoden ikäinen. Tällä hetkellä prototähden massa on vain noin kuusi prosenttia Auringon massasta, mutta sen uskotaan vähitellen kasvavan Auringon kokoiseksi materiaalikiekkonsa tiivistymisen ansiosta.
Lue lisää Harvard-Smithsonianin astrofysiikan keskuksen sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Kaguya-luotain aloittaa tutkimusjaksonsa

Japanilainen Kaguya-luotain on siirtynyt testausjaksonsa jälkeen varsinaiseen tutkimustyöhönsä. Syyskuussa laukaistu Kaguya (aiemmalta nimeltään Selene) siirtyi lopulliselle Kuuta 100 kilometrin korkeudessa kiertävälle radalleen lokakuun 18. päivänä ja luotaimen laitteita on sen jälkeen koekäytetty.
Kaguya on mielenkiintoinen suurelle yleisölle etenkin videoita kuvaavan HDTV-kameransa ansiosta. Luotaimesta löytyy kuitenkin myös 12 muuta havaintolaitetta. Aivan moitteetta kaikki ei ole sujunut, sillä luotaimen röntgenspektrometri ja varattujen hiukkasten spektrometri eivät toistaiseksi ole täydessä toimintakunnossa.
Luotaimen varsinainen toiminta-aika on alustavasti suunniteltu vuodeksi, mutta sitä luultavasti pidennetään mikäli kaikki sujuu hyvin.
Kaguyan lisäksi Kuun kiertoradalla on myös jo kiinalainen Chang’e 1 -luotain. Ensi vuonna Kuun kiertoradalle matkaavat intialainen Chandrayaan ja Nasan Lunar Reconnaissance Orbiter.
Lue lisää Jaxan sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Huoltoalus matkaa avaruusasemalle

Venäläinen Progress-huoltoalus on matkalla Kansainväliselle avaruusasemalle mukanaan 2,4 tonnia tarvikkeita, ruokaa, happea ja vettä. 23. joulukuuta laukaistun aluksen on tarkoitus telakoitua ISS:lle 26. joulukuuta.
Kansainvälisellä avaruusasemalla miehittämätöntä huoltoalusta odottavat aseman kaksi astronauttia Peggy Whitson ja Daniel Tani sekä kosmonautti Juri Malentshenko. Tarvikkeita tuodaan asemalle Progressilla 3-4 kertaa vuodessa.
Seuraava sukkulalento, STS-122 on suunniteltu laukaistavaksi asemaa kohti 10. tammikuuta. Ensimmäisen eurooppalaisen ATV-huoltoaluksen on tarkoitus päästä avaruuteen Ariane 5 -raketilla helmikuun 22. päivänä. Suurimman osan miehistöstä vaihtava Sojuz-lento taas on suunnitteilla huhtikuun alkuun.
Lue lisää RSC Energian sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Lentokoneteleskooppia testattiin

Nasa ja Saksan avaruusjärjestö DLR ovat testanneet yhteisprojektina toteuttamaansa Sofia-infrapunateleskooppia. 2,5 metrin peilillä varustettu kaukoputki on sijoitettu kiinteästi Boeing 747 -koneeseen. Omassa lajissaan eli lentokoneeseen sijoitettuna teleskooppina Sofia on maailman suurin.
Käytännössä infrapuna-alueen havainnot eivät onnistu maanpinnalta, sillä ilmakehän vesihöyry absorboi tätä aallonpituutta voimakkaasti. Sofian havaintoja varten lentokone nousee 12,5 kilometrin korkeuteen, jossa ilmakehän vesihöyrystä on koneen yläpuolella enää vain noin prosentti maanpintatasoon nähden.
Verrattuna kaukoputken avaruuteen viemiseen lentokone on huomattavasti halvempi vaihtoehto ja sallii tekniikan aktiivisen kehittämisen. Tämä siitäkin huolimatta, että Sofian valmistuminen on lykkäytynyt useaan otteeseen. Viivästyksiä on aiheuttanut etupäässä Yhdysvaltain ilmailuturvallisuuteen liittyvä byrokratia.
Nyt tehdyllä testilennolla teleskoopin järjestelmien toimintaa tyydyttiin vain simuloimaan. Lentokoneen sivuseinää, jonka takana 2,5-metrinen kaukoputki sijaitsee, ei vielä avattu. Sofian on tarkoitus valmistua 2009 tai 2010 ja sen suunniteltu käyttöikä on 20 vuotta.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Marsista löytyi mahdollinen aktiivinen jäätikkö

Eurooppalainen Mars Express -luotain on havainnut Marsissa mahdollisesti edelleen aktiivisena olevan jäätikön. Muinaisia, useita miljoonia vuosia vanhoja jäätiköitä on löydetty ennenkin naapuriplaneetaltamme, mutta nyt havaittu kohde saattaa olla vain muutaman tuhannen vuoden ikäinen.
”Tämä tarkoittaa että se on aktiivinen jäätikkö nykyään”, Mars Express -luotaimen päätutkija Gerhard Neukum kommentoi löydön nuorta ikää uutistoimisto BBC:lle.
Ulkonäön perusteella muodostelman uskotaan olevan vesijäätä, mutta sen koostumuksesta saadaan varmaa tietoa vasta kun luotain lentää uudestaan muodostelman yli ja tekee siitä tarkkoja mittauksia spektrometrillaan. ”Jos kuva olisi Maasta, sanoisin heti jäätikkö”, Neukum kuitenkin toteaa.
Neukumin mukaan jäätiköt olisivat myös ykköskohteita tuleville elämää etsiville robottiluotaimille. Jos syvällä marsperässä on mikrobeja, jäätikön muodostanut vesi olisi saattanut tuoda ne mukanaan pinnalle.
Lue lisää BBC:n sivuilta (englanniksi)
Kuva ESA / DLR / FU Berlin (G. Neukum)
Vastaa
Asteroidi saattaa iskeytyä Marsiin ensi kuussa

Naapuriplaneettaamme Marsiin saattaa osua asteroidi tammikuun 30. päivänä. Törmäyksen todennäköisyys on yhden suhde 75:en. Huomattavasti todennäköisempää on siis, että avaruuden kivivuori sujahtaa Marsin ohi. Tämänhetkiset mahdolliset rataratkaisut viittaavat keskimäärin noin 50 000 kilometrin ohitusetäisyyteen. Suhteellisesti ottaen 1/75 törmäystodennäköisyys on kuitenkin historiallisen korkea.
Asteroidi tunnetaan koodinimellä 2007 WD5 ja se on tällä hetkellä suurinpiirtein puolimatkassa Maan ja Marsin välissä. Kohde on samaa kokoluokkaa kuin Siperian Tunguskaan kesäkuussa 1908 osunut asteroidi. Tuolloin vapautunut energia vastasi 15 megatonnin ydinpommia ja seurauksena arviolta 60 miljoonaa puuta tuhoutui yli 2100 neliökilometrin alueelta. Mikäli nyt havaittu asteroidi osuisi Marsiin, tuloksena olisi noin kilometrin läpimittainen kraatteri.
Tutkijat uskovat, että asteroidin Marsin ohituksen (tai törmäämisen) todennäköisyys tarkentuu pian vuodenvaihteen jälkeen. Todennäköisin osumavyöhyke sijaitsee lähellä punaisen planeetan päiväntasaajaa. Samalla seudulla sijaitsevan Opportunity-luotaimen lasketaan olevan turvallisella etäisyydellä riskialueesta. (Aiheesta lisää seuraavassa Tähdet ja avaruus -lehdessä)
Lue lisää Space.com-uutissivustolta (englanniksi)