Arkisto
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
VLT kuvasi tähden pölytuprahduksia
ESOn tutkijat ovat havainneet VLT-kaukoputkella valtavaa pölypilveä muuttuvan tähden ympärillä. Havainnot antavat tukea teorialle, jonka mukaan juuri pölypilvet aiheuttavat tämäntyyppisen tähden himmenemisen.
R Coronae Borealis -tähdet ovat superjättiläisiä, joissa näkyy odottamatonta vaihtelua. Ne ovat kooltaan yli 50-kertaisia Aurinkoon nähden.
Erikoista tähtityypille on, että niiden kirkkaus voi pienentyä tuhannesosaan normaalista vain muutaman viikon aikana. Paluu normaalikirkkauteen on paljon pidempi. Ilmiön aiheuttajaksi on jo vuosikymmenien ajan arveltu syntyneitä pölypilviä, mutta näin tarkkoja kuvia ei ole ennen saatu.
”Tämä on lähin pölypilvi, joka on koskaan havaittu R CrB -tyypin muuttuvalla tähdellä ensimmäisen vuonna 2004 tehdyn havainnon jälkeen”, selostaa havaintoryhmän johtaja Patrick de Laverny. ”Valitettavasti kohde on vielä liian kaukana, jotta voisimme tarkastella tarkemmin pölytuprahduksen syntymekanismia.”
6000 valovuoden etäisyydeltä kuvatun tähden, RY Sagittariin, kokoa voi verrata euron kolikkoon 75 kilometrin etäisyydellä. Erotustarkkuuden saavuttaminen onnistui yhdistämällä Andeilla sijaitsevan VLT:n neljä 8,2-metristä teleskooppia pareittain interferometrisesti.
Aiheesta lisää ESOn sivuilta (englanniksi)
Odotettavissa uusia eksoplaneettalöytöjä
Punaisen jättiläistähden ympäriltä on löydetty uusi eksoplaneetta. Löytö auttaa tutkijoita ymmärtämään mitä planeetoille tapahtuu, kun oma Aurinkomme muuttuu jättiläistähdeksi ja laajenee niin suureksi, että sen pinta ulottuu Maan kiertoradalle asti.
Koska punaista jättiläistä kiertäviltä planeetoilta saattaa mennä vuosia yhteen kierrokseen tähtensä ympäri, havaintoja tarvitaan pitkältä ajalta. Siksi Teksasissa sijaitsevaa Hobby-Eberle-teleskooppia käyttänyt tutkimusryhmä keräsikin kolmen vuoden ajan dataa yli 300 tähdestä selvittääkseen todennäköisimmät planeettoja kantavat tähdet.
”Tämä planeetta on vain ensimmäinen useista löydöistä, joita tämä tutkimusohjelma tulee luultavasti tuottamaan”, löydön tehnyttä ryhmää johtava Alex Wolszczan iloitsee. Wolszczan löysi viisitoista vuotta sitten pulsarin ympäriltä ensimmäiset aurinkokuntamme ulkopuoliset planeetat.
Uusi planeetta kiertää tähtensä kerran 360 päivässä ja se sijaitsee 300 valovuoden päässä Perseuksen tähdistössä.
Lue lisää spaceref-uutissivuilta (englanniksi)
Vastaa
Uusi Mars-luotain pääsi matkaan
Marsiin matkaava Phoenix-luotain laukaistiin tänään onnistuneesti. Kyseessä on ensimmäinen punaisen planeetan arktiselle alueelle laskeutuva luotain. Sen tehtävänä on muun muassa etsiä merkkejä vedestä sekä elämästä.
”Phoenixilla on mahdollisuudet muuttaa ajattelumme elämän lähteistä toisissa maailmoissa”, haaveilee luotaimen päätutkija Peter H. Smith.
Toisin kuin nyt Marsissa mönkivät laskeutujat, Phoenix pysyy paikallaan eikä sillä ole mukana erillistä kulkijaa. Luotaimeen kuuluu kuitenkin yli kaksi metriä pitkä käsivarsi, jolla otetaan näytteitä ja joka pystyy kaivautumaan jopa puolen metrin syvyyteen asti.
Nyt luotaimella on edessään 680 miljoonan kilometrin matka. Aluksen on tarkoitus laskeutua punaiselle planeetalle toukokuussa 2008 ja sen ensisijainen toiminta-aika on suunniteltu 90 Marsin päiväksi. Mikäli luotaimen toiminta täyttää odotukset, nousee Phoenix kuitenkin siivilleen uusien laskeutujien muodossa vuoden 2011 laukaisuikkunassa.
Lue aiheesta Nasan sivuilta (englanniksi).
Phoenix-luotaimesta kerrotaan tarkemmin myös kahden viikon päästä ilmestyvässä Tähdet ja avaruus -lehdessä.
Vastaa
Progress laukaistiin kohti avaruusasemaa
Venäjä laukaisi onnistuneesti miehittämättömän progress-huoltoaluksen kohti avaruusasemaa torstai-iltana. Alus vie ISS:lle 2,5 tonnia polttoainetta, ilmaa, vettä ja tarvikkeita. Progressin mukana on myös vaihtotietokoneet, sillä aseman venäläisissä tietokoneissa havaittiin vikoja sukkulalennon aikana kesäkuussa.
Edellinen huoltoalus irrotettiin asemasta keskiviikkona. Vanha huoltoalus täytettiin roskilla ja pian irrottamisen jälkeen se ohjattiin palamaan ilmakehässä. Uuden huoltoaluksen on tarkoitus telakoitua asemaan sunnuntai-iltana 5. elokuuta Suomen aikaa.
Endeavour-avaruussukkula yritetään laukaista asemaa kohti tiistaina 7. elokuuta, mikäli kaikki sujuu hyvin. Kyseessä on tämän vuoden toinen sukkulalento. Endeavour-sukkulalle lento tulee olemaan ensimmäinen sitten vuoden 2002.
Aiheesta lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Ursa palkitsi tähtiharrastajia
Ursa palkitsi ansioituneita tähtiharrastajia viime viikonloppuna Cygnus-kesätapaamisessa. Stella Arcti -palkinnon saivat Veli-Pekka Hentunen ja Martti Muinonen. Aikaisemmin palkitut Markku Nissinen ja Jarmo Moilanen saivat erityisen Stella Arcti -maininnan.
Varkautelaiset Hentunen ja Nissinen palkittiin uuden supernovan SN2007ae tavoittamisesta viime helmikuussa Härkämäen harrastajaobservatoriossa. Kyseessä oli kautta aikojen ensimmäinen Suomesta käsin löydetty supernova.
Jarmo Moilanen taas kunnostautui uuden tähdenlentoparven, lokakuun camelopardalidien, löytämisestä. Moilanen tavoitti parven omalla meteorikamerallaan syksyllä 2005 ja sen olemassaolo varmistui vuoden 2006 syksyllä. Luotettavasti dokumentoidun uuden meteoriparven löytäminen on maailmallakin hyvin poikkeuksellista. Sekä Suomen ensimmäinen supernova (ks. T+a 2/07) että uuden tähdenlentoparven varmistuminen (ks. T+a 7/06) julkaistiin ensimmäisen kerran Tähdet ja avaruus -lehdessä.
Lappeenrantalainen Martti Muinonen palkittiin ansiokkaasta harrastustoiminnasta laiterakentamisen parissa sekä pitkäaikaisesta toiminnasta Etelä-Karjalan Novassa, joka on ollut arvokasta harrastusyhteisölle.
Ursan lehdistötiedote aiheesta
Lisää aiheesta jaostoblogissa
Tietoa Stella Arcti -palkinnosta
Vastaa
Musta aukkokin voi olla salasyöppö
Tutkijat ovat löytäneet kahdeksan galaksia, joiden keskustoissa olevat jättiläismäiset mustat aukot herkuttelevat salaa. Jos aukkojen salasyöppöys on yleistä, aktiivisten galaksien lukumäärä on saatettu arvioida huomattavasti alakanttiin.
Aktiiviset galaksit ovat galakseja, joiden keskellä on kaasua ahmiva jättiläismäinen musta aukko. Tavallisesti aukon ahmima aine kertyy sen ympärille munkkirinkilän malliseksi kiekoksi, eikä asia pysy salassa, sillä ennen aukoon katoamistaan aine kuumenee ja loistaa kirkkaana.
Nyt löytyneet mustat aukot eivät kuitenkaan sovi tähän kuvaan. Niiden liepeillä oleva aine ei näet ole kiekossa, vaan se ympäröi aukkoja kokonaan. Siksi aktiivisen galaksin ydin näyttää himmeältä ja jää huomaamatta. Tilanne paljastui Swift- ja Suzaku-satelliittien röntgenhavainnoista.
Yllättävästi käyttäytyvät aukot löytäneeseen tutkimusryhmään kuuluva Jack Tueller arvelee New Scientist -lehdessä, että aukkoja saattaa ympäröidä tutunlainenkin kiekko. Se olisi vain kokonaan kaasuvaipan peitossa. Toinen vaihtoehto on se, että aukkoja ympäröivä kaasu on jostain syystä kertynyt niin paksuksi munkkirinkiläksi, ettei sen keskellä ole lainkaan reikää.
Lue lisää asiasta New Scientistin nettisivuilta (englanniksi).
Vastaa
Mars Express kuvasi jättiläiskraattereita
ESAn Mars Express -luotain on kuvannut Tyrrhena Terran aluetta Marsin eteläisellä pallonpuoliskolla. Tutkittu alue on pinnaltaan hyvin vanhaa ja siksi suurten kraattereiden täyttämää.
Nyt julkaistujen kuvien läntisessä osassa on 35 kilometriä halkaisijaltaan oleva kraatteri, jolla on syvyyttä noin kilometrin verran ja erittäin jyrkät reunat. Kraatterin ympäriltä löytyy useita kerroksia törmäyksen lennättämää ainesta. Paikoin nämä roiskeet ulottuvat jopa 50 kilometrin etäisyydelle.
Roiskekerrostumien yksityiskohdista on mahdollista arvailla niiden koostumusta. ESAn tutkijat uskovat, että tasaisuus saattaa viitata jää- ja vesipitoiseen pinnanalaiseen materiaaliin.
Mars Expressin stereokamera HRSC otti kuvat 15 metrin erotustarkkuudella. Kuvien perusteella on luotu kolmiulotteisia malleja, joiden avulla Marsin topografiaa on helpompi hahmottaa.
Mars Expressin tavoitteena on vuoteen 2009 asti jatkuvana toiminta-aikanaan kartoittaa Marsin koko pinta 30 metrin erotustarkkuudella ja puolet pinnasta 15 metrin tarkkuudella.
Lue lisää ESAn sivuilta (englanniksi)