Arkisto
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
Merkurius-luotain BepiColombo rakennetaan
Euroopan avaruusjärjestön tiedekomissio on hyväksynyt Merkuriusta tutkimaan lähetettävän BepiColombo-luotaimen rakentamisen. Japanilaisten kanssa yhteistyössä toteutettava luotain on suunniteltu laukaistavaksi elokuussa 2013.
BepiColombo koostuu kahdesta osasta, jotka asettuvat kiertämään Aurinkokuntamme sisimmäistä planeettaa hieman erilaisille radoille. Mercury Planetary Orbiter kartoittaa planeetan pintaa, kun taas Mercury Magnetospheric Orbiter keskittyy magneettikentän mittauksiin.
Merkuriusta on tähän mennessä tutkittu läheltä ainoastaan Mariner 10:n avulla 70-luvulla. Kuusivuotisella matkallaan planeetan kiertoradalle BepiColombo tekee lähiohituksia Kuun, Maan ja Venuksen kanssa. Perinteisten rakettimoottoreiden lisäksi luotaimen ratamuutoksissa käytetään myös ionimoottoreita. – MS
Rosetta ohitti Marsin
Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotain teki lähiohituksen Marsin kanssa tänä aamuna Suomen aikaa. Etäisyyttä punaiseen planeettaan oli lähimmillään vain 250 kilometriä ja Rosetta kiiti Marsiin verrattuna yli 36 000 kilometriä tunnissa. Luotain sai lähiohituksesta lisää nopeutta ja muutti samalla suuntaansa. Marsin varjoon menemisen vuoksi Rosetta oli kytketty lähimmän ohituksen ajaksi varmuustilaan.
Rosetta on suomalaistekniikkaakin sisältävä komeettaluotain, joka saapuu kohdekomeettansa 67/P Churyumov-Gerasimenkon luo vuonna 2014. Luotain laukaistiin 2. maaliskuuta 2004 ja se on tämän jälkeen tehnyt yhden lähiohituksen Maan kanssa. Seuraavan ohituksen Rosetta tekee asteroidi Steinin kanssa syyskuussa 2008 ja sen jälkeen uudelleen Maan kanssa marraskuussa 2009. – MS
Read more
Etukäteistietoa ohituksesta ESAlta
Vastaa
Spitzer havainnoi eksoplaneettojen kaasukehiä
Nasan Spitzer-avaruusteleskooppi on tutkinut ennätyksellisellä tarkkuudella eksoplaneettojen valoa. Mittauksista on pystytty tunnistamaan molekyylien spektriviivoja ja niiden kautta analysoimaan oman aurinkokuntamme ulkopuolisten planeetojen kaasukehien koostumuksia. Löydöt tehtiin kuvaamalla tähtiä eksoplaneettojen ylikulkujen aikana ja vertaamalla tuloksia tähtien normaaleihin spektreihin.
”Tulokset olivat hämmästyttävä yllätys”, hehkuttaa Michael Werner Nasan JPL-yksiköstä. ”Emme tienneet Spitzeriä suunnitessamme, että se pystyisi näin dramaattisiin askeliin eksoplaneettatutkimuksessa.” Havaitut kaksi eksoplaneettaa ovat ’kuumia jupitereita’ eli kaasuplaneettoja, jotka kiertävät lähellä kotitähtiään. Mielenkiintoisinta havainnoissa oli vesihöyryn puute planeettojen kaasukehissä, mikä sotii nykyisiä teorioita vastaan.
Spitzer on infrapuna-alueen teleskooppi, joka laukaistiin avaruuteen Aurinkoa kiertävälle radalle 2003. Se teki ensimmäiset havaintonsa eksoplaneetoista jo 2005, mutta nyt niiden valoa pystyttiin analysoimaan ensimmäistä kertaa tarkasti. Teleskoopin nyt julkaistut tulokset ovat tärkeä askel matkalla kohti toisissa tähtijärjestelmissä sijaitsevien kiviplaneettojen havainnointia. Sellaisten kaasukehistä saattaisi löytyä jopa merkkejä elämästä. – MS
Vastaa
Nasa juhlii 45 vuoden taipaletta kiertoradalla
Tänään tuli täyteen 45 vuotta amerikkalaisen John Glennin ensimmäisestä avaruuslennosta kiertoradalle. Alan Shepard kävi kyllä avaruudessa ensimmäisenä amerikkalaisena vain vajaata kuukautta Juri Gagarinin jälkeen 5.5.1961, mutta hänen lentonsa oli vain avaruushyppy eikä varsinainen kiertoradalle asti ulottunut lento.
Nasa on koonnut sivuillensa ison mediapaketin Mercury-ohjelmasta ja avaruuslentojen alkuajoista. Tarjolla on runsaasti tietoa, kuvamateriaalia sekä mahdollisuus haastatella kolmea Mercury-astronauttia virtuaalisesti.
John Glennille viiden tunnin avaruuslento jäi ainoaksi Mercury-ohjelmassa ja hän vetäytyi astronautin ammatista vain kaksi vuotta lentonsa jälkeen. Hän teki kuitenkin myöhemmin historiaa palaamalla avaruuteen vuonna 1998 sukkulalento STS-95:n kyydissä. 77-vuotiaana hän suoriutui vielä hyvin lennon fyysisistä vaatimuksista ja pitää hallussaan vanhimman avaruudessa käyneen ihmisen ennätystä. – MS
Nasan avaruuslentojen juhlasivusto
Vastaa
Themis tutkii revontulia
Nasan revontulia tutkiva satelliittiryhmä Themis laukaistiin onnistuneesti lauantaina 18. helmikuuta Cape Canavernalista. Kyseessä oli historiallinen laukaisu, sillä samalla kertaa vietiin kiertoradalle viisi identtistä satelliittia.
Themis on lyhenne sanoista Time History of Events and Macroscale Interactions during Substorms. Projektin tarkoituksena on oppia ymmärtämään paremmin Maan magneettikentän toimintaa ja revontulia sekä etenkin niihin liittyviä nopeita energiapurkauksia. Muutaman kerran vuodessa harrastajienkin ihailtavina näkyvien revontulimyrskyjen kaikkia mekanismeja ei vieläkään ymmärretä tarkasti. Themiksen myötä olosuhteita pystytään mittaamaan samanaikaisesti magneettikentän eri osissa ja siten luomaan parempia malleja sen ilmiöistä.
Themisin satelliitit siirtyvät omilla moottoreillaan erikokoisille elliptisille radoille. Valmiissa ratamuodostelmassa satelliittien kauimmaiset ratapisteet ovat 5-15 Maan halkaisijan etäisyyksillä. Themisin suunniteltu toiminta-aika ulottuu vuoden 2008 loppuun. – MS
Vastaa
Atlantista valmistellaan laukaisuun
Atlantis-sukkula siirrettiin laukaisualustalleen torstaina ja työt jatkuvat laukaisun valmistelussa. Kansainväliselle avaruusasemalle suuntaavan STS-117-lennon laukaisupäivämääräksi on ilmoitettu 15. maaliskuuta, mutta siihen saattaa hyvinkin tulla vielä lykkäystä.
Miehistön tehtävät avaruuslennolla ovat pitkälti samoja kuin kahdella viime lennolla. Avaruussukkulaa käytetään kuormajuhtana, jotta ISS saataisiin valmiiksi ennen kuin sukkula siirretään eläkkeelle. Lennon päätehtävinä ovat jatkaa avaruusaseman ’selkärankana’ toimivaa Truss-palkkia uusien palojen turvin sekä liittää asemaan uusi aurinkopaneeli. Luvassa on myös asemalla jo käytössä olleen paneelin taittelu kasaan siirtämistä varten.
Joulukuun lennolla tarvittiin yhteensä 71 yritystä ja ylimääräinen avaruuskävely ennen kuin paneelin haitarirakenne saatiin siististi suppuun. Tulevaa lentoa odotellessa miehistö treenaa nyt parhaansa mukaan toimintatapoja, joilla mahdollisista ongelmista selvittäisiin. – MS
Vastaa
Tähden loppu on värikäs
Hubble-avaruusteleskoopin ottamassa kuvassa näkyy Auringon kaltaisen tähden viimeinen tervehdys. Elonkaarensa lopussa tähti sinkoaa uloimmat kaasukerroksensa avaruuteen värikkäänä ja hitaasti laajenevana pilvenä, jota kutsutaan planetaariseksi sumuksi. Tähden keskusosista muodostuu valkoinen kääpiö, joka näkyy täyskokoisessa kuvassa pisteenä sen keskellä.
Valkoiset kääpiöt jäähtyvät vähitellen, koska niissä ei ole enää omaa energiantuotantoa. Nyt kuvattu NGC 2440 sulkeekin sisälleen yhden kuumimmista tunnetuista valkoisista kääpiöistä, sillä sen pintalämpötilaksi on mitattu jopa 200 000 astetta Celsiusta.
Ympäröivän sumun epäsäännöllinen rakenne viittaa siihen, että tähti purkautui moneen kertaan ja jokaisella purkauksella hieman eri suuntaan. Kuvan sininen väri vastaa heliumia, sini-vihreä happea ja punainen typpeä sekä vetyä.
Linnunradasta löytyy roppakaupalla tämänkaltaisia vanhojen tähtien jäänteitä. Auringolle tällainen kohtalo on odotettavissa noin 5 miljardin vuoden kuluttua.– MS
Vastaa
Kylmyys auttoi elämää kehittymään
Suomalainen tutkijaryhmä on kehittänyt uuden teorian ilmaston ja eliöiden vuorovaikutuksesta. Teorian mukaan levien synnyttämä kylmä ilmasto edisti monisoluisen elämän syntyä noin 540 miljoonaa vuotta sitten.
Jos malli osoittautuu oikeaksi, monimutkaista elämää voisi esiintyä myös selvästi Aurinkoa raskaampien sekä lyhytikäisempien tähtien planeetoilla. Voikkaasti valoa heijastavia jäätiköitä pystytään havaitsemaan suhteellisen helposti, joten tulevaisuudessa monimutkaisempaa elämää etsivät eksoplaneettatutkijat saattavatkin keskittyä niiden etsintään.
Uuden teorian mukaan monisoluista elämää edeltänyt kylmyys johtui levien aiheuttamasta matalasta hiilidioksiditasosta. Monisoluiset eliöt puolestaan nostivat ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja käynnistivät ilmaston kehittymisen nykyisenkaltaiseksi. Tutkimus syntyi Ilmatieteen laitoksen, Merentutkimuslaitoksen sekä Helsingin ja Turun yliopiston tutkijoiden yhteistyönä. – SN
Vastaa
Komeetat törmäilevät keskenään
Tutkijat ovat löytäneet pölyä nuoren valkoisen kääpiön ympäriltä. Pölyn todennäköisin synnyttäjä on komeettojen ja mahdollisesti jopa planeettojen valtavat törmäilyt kuolleen tähden ympärillä.
Muutama miljoona vuotta sitten nykyisen Helix-sumun keskellä oleva kohde oli tavallinen Aurinkomme kaltainen tähti, jolla oli kiertolaisinaan komeettoja sekä ehkä myös planeettoja. Tähden muututtua valkoiseksi kääpiöksi ja heitettyä päällimmäiset kerroksensa kauas avaruuteen, mahdolliset ulommat planeetat ja komeetat suistuivat radoiltaan. Nyt tutkijat näkivät siis näiden kappaleiden keskinäisistä törmäksistä syntyneen pölyrenkaan.
Pölyrengas sijaitsee noin 35-150 AU:n (yksi AU on Auringon ja Maan välinen etäisyys) päässä valkoisesta kääpiöstä. Valkoiseksi kääpiöksi muuttuessaan tähden oletetaan työntävän kaiken lähistöllä olevan pölyn pois aurinkokunnasta, joten nyt havaitun renkaan on täytynyt muodostua vasta sen jälkeen. Havainnot tehtiin Nasan Spitzer-avaruusteleskoopilla. – SN
Vastaa
Saturnus loistaa kirkkaimmillaan
Saturnus on Maahan nähden oppositiossa 10. helmikuuta. Tämä tarkoittaa, että planeetta on vastakkaisella suunnalla Maasta katsottuna Aurinkoon nähden ja siitä johtuen myös kirkkaimmillaan. Tänä iltana planeetta on korkeimmillaan horisontista keskiyön aikaan ja se on hyvin havaittavissa koko pimeän ajan. Illan tullen planeetta näkyy itätaivaalla Leijonan tähtikuvion oikealla puolella.
Kaukoputkella Saturnusta havaitessa voi renkaiden ihailemisen lisäksi yrittää bongata myös sen kirkkaimpia kuita. Titan (mag. 8,6) ja Rhea (mag. 9,9) ovat niistä silmiinpistävimmät ja erotettavissa pienelläkin kaukoputkella. Kuiden tarkat paikat planeettaan nähden havaintoajankohtana voi selvittää helpoiten tähtikarttaohjelmalla, esimerkiksi Stellariumia käyttäen.
Saturnus peittyy tänä vuonna Kuun taakse tammikuusta huhtikuuhun kerran kuukaudessa. Seuraavan kerran Saturnuksen peittymistä voidaan ihailla 2. maaliskuuta. Planeetta on hyvin havaittavissa koko kevään ajan. – MS
Ilmainen Stellarium-tähtikarttaohjelma
Tämän hetken tähtitaivas (Ursa)
