Arkisto
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
COROT-avaruusobservatorio laukaistiin kiertoradalle
Uusi eurooppalainen avaruusobservatorio COROT laukaistiin keskiviikkona kello 16.23 Suomen aikaa Baikonurin avaruussatamasta Kazakstanista. Teleskoopin tarkoituksena on etsiä uusia eksoplaneettoja sekä tutkia tähtien sisuksissa tapahtuvia ilmiöitä.
Ranskan avaruusjärjestö CNESin johtama projekti etsii eksoplaneettoja mittaamalla tähtien kirkkauksia ja havaitsemalla niissä eksoplaneetan ylikulun aiheuttaman pienen himmenemisen. Suurin osan COROTin odotetuista löydöistä arvellaan olevan ’kuumia Jupitereita’ eli lähellä tähtiä kiertäviä kaasuplaneettoja. Teleskooppi voi kuitenkin löytää myös kiviplaneettoja, jotka ovat halkaisijaltaan vain muutamia kertoja Maapalloa suurempia.
Eksoplaneettojen lisäksi tähden kirkkausvaihtelusta voidaan havaita tähtijäristyksiä eli tähden sisustassa syntyvää aaltoilua. Niiden havaitseminen auttaa tähtitieteilijöitä arvioimaan tähden massaa, ikää sekä kemiallista koostumusta. Jos kaikki menee hyvin, COROT aloittanee toimintansa tammikuussa.
– MS
Kulkijat ovat yhä voimissaan
Jo pitkälti yli tuhat Marsin vuorokautta naapuriplaneettamme pinnalla seikkailleet kulkijat ovat edelleen hyvässä kunnossa. Spiritin ja Opportunityn elämä näyttää tulevan uuden vuoden myötä jopa entistäkin kiinnostavammaksi.
Punaisen planeetan kylmemmillä alueilla oleva Spirit-luotain on nimittäin aloittanut aktiivisemman kautensa Marsin talven aiheuttaman hiljaiselon jälkeen. Kulkija sai hiljattain myös ohjelmistopäivityksen, jonka avulla se pystyy paremmin kuvaamaan pölypiruiksi kutsuttuja, Marsin pintaa pitkin kulkevia tuulenpyörteitä.
Opportunity on puolestaa kauniin Victoria-kraatterin reunalla etsimässä sopivaa reittiä kraatterin pohjalle. Geologien mukaan kraatterin kerrostumat kertovat paljon mielenkiintoisia asioita Marsin muinaisista oloista. Jos sopiva reitti löytyy, kulkijan matkasta tulee luultavasti kuitenkin yksisuuntainen.
– SN
Vastaa
Discovery laskeutui turvallisesti
Avaruussukkula Discovery laskeutui Kennedyn avaruuskeskukseen lauantai-aamuna kello 0.32 Suomen aikaa. Yhteensä STS-116-lento kesti lähes 13 vuorokautta ja alus teki 204 kierrosta Maan ympäri. Kyseessä oli 117. sukkulalento.
Huonoista sääolosuhteista johtuen laskeutumisvaihtoehtoja punnittiin ihan viime tunneille asti. Muita vaihtoehtoisia kenttiä olivat Edwardsin lentotukikohta Kaliforniassa sekä White Sands Uudessa Meksikossa. Sukkulan kuljetus viimeksimainituilta olisi kuitenkin tuottanut ongelmia ja mahdollisen lykkäyksen Discoveryn seuraavaan lentoon.
Laskeutumista lykättiin yhdellä ratakierroksella ja jarrutuspoltto suoritettiin lopulta kello 23.27 perjantai-iltana. Lennon komentaja Mark Polansky ohjasi sukkulan alas pienestä pilvisyydestä huolimatta.
Seuraava lento, STS-117, on suunnitteilla aikaisintaan maaliskuulle.
– MS
Vastaa
Sukkula on paluumatkalla
Discovery-sukkula irrottautui viime yönä Kansainvälisestä avaruusasemasta, ja on nyt matkalla takaisin Maahan. Lento ei silti ole vielä ohi, sillä varsinainen laskeutuminen tapahtuu vasta myöhään perjantaina Suomen aikaa.
Euroopan avaruusjärjestö ESAn mukaan astronauttien tekemät aseman huoltotyöt ja avaruuskävelyt sujuivat ilman suurempia ongelmia.”Verrattuna vesialtaassa tapahtuneeseen harjoitteluun oli avaruudessa jopa kevyempää, koska ympärillä ei ole raskasta vettä”, Ruotsin astronautti Christer Fuglesang kertoi avaruudessa työskentelystä. ”Toinen ero on se, että tavarat eivät pysy yhtä hyvin paikallaan.”
ESA on avannut myös uuden opetuspaketin avaruusasemasta ja avaruudessa elämisestä. Suomenkieliset sivut on tehty pääasiassa koululaisille sekä opettajille opetuksen tueksi, mutta niiltä löytyy paljon uutta asiaa kaikille avaruudesta kiinnostuneille.
– SN
Vastaa
Rypistynyttä aurinkopaneelia oiotaan ylimääräisellä avaruuskävelyllä
Lauantaina suoritetun kolmannen avaruuskävelyn onnistumisen jälkeen Nasa on lisännyt myös ennakoidun neljännen kävelyn sukkulalennon ohjelmaan. Ruotsin astronautti Christer Fuglesang pääsee vielä kerran aseman ulkopuolelle avaruuspuvussa. Ruotsalaiselle tämä on tuskin ikävä uutinen, olihan hän odottanut avaruuslennolle pääsemistä jo kymmenen vuoden ajan. Fuglesangin parina kävelyllä toimii Robert Curbeam.
Ongelmana on yksi aseman suurista aurinkopaneeleista, jonka kokoamismekanismi on jumiutunut. P6-aurinkopaneeli tuotiin avaruuteen jo vuonna 2000, jolloin se kiinnitettiin väliaikaiseen paikkaansa. P6 on tarkoitus siirtää ensi vuonna lopulliselle paikalleen, jonka vuoksi se täytyy rullata kasaan. Haitarirakenne ei kuitenkaan vetäytynyt suunnitelmien mukaisesti, vaan aurinkopaneelin tukena oleva komposiittilevy taittui ikävästi. Luultavasti pitkä avaruudessa oleminen on haurastuttanut levyä.
Neljäs avaruuskävely tuo Discoveryn lennolle pituutta yhden päivän lisää. Irroittautuminen avaruusasemalta tapahtunee tiistain ja keskiviikon välisenä yönä kello 0.09 Suomen aikaa. Discoveryn on tarkoitus laskeutua perjantaina kello 22.55. Laajennettua avaruusasemaa voi Suomesta ihailla seuraavan kerran jouluaaton iltana.
Kansainvälisen avaruusaseman näkyvyystiedot useille suomalaisille paikkakunnille (Kovin pohjoisessa ISS ei Skywatchin mukaan näy, sillä laskuri pitää 10 astetta horisontista vähimmäiskorkeutena. Käytännössä asemaa voi havaita parinkin asteen korkeudelta, jos havaintopaikka sen sallii.)
– MS
Vastaa
Sukkulalennon toinen avaruuskävely sujui hyvin
Ruotsin Christer Fuglesang suoritti lennon toisen avaruuskävelyn yhdessä Robert Curbeamin kanssa torstain ja perjantain välisenä yönä Suomen aikaa. Viisituntisen operaation aikana uudelleenohjattiin aseman sähkönsyöttöä, jotta asemalle syyskuussa tuodut aurinkopaneelit saadaan käyttöön.
Jumiutunut aurinkopaneelin levitysmekanismi on tuottanut jonkin verran ongelmia. Nasa harkitsee ylimääräisen avaruuskävelyn lisäämistä ohjelmaan lauantaina suoritettavan kolmannen avaruuskävelyn jälkeen tilanteen korjaamiseksi.
Perjantai on miehistölle kevyempi päivä onnistuneiden avaruuskävelyiden jälkeen. Aivan ilman työtä ei kuitenkaan olla, sillä lennon aikana täytyy Discoverystä siirtää lähes 4000 kiloa tarvikkeita asemalle.
– MS
Vastaa
Titanista löytyi suuri vuoristo
Nasan Cassini-luotain on löytänyt Titanista jopa 150 kilometriä pitkän ja 30 kilometriä leveän vuoriston. Vuoret ovat noin 1,5 kilometriä korkeita ja ne sijaitsevat kuun päiväntasaajan eteläpuolella.
Vuorien päällä näkyy vaaleaa, kirkasta ainetta, joka saattaa olla taivaalta satanutta metaanilunta. Itse vuoret ovat luultavasti syntyneet kun Titanin jäinen pinta on auennut ja alhaalta on päässyt nousemaan lämpimämpää ainetta. Kyse on siis samankaltaisesta mekanismista kuin maapallon valtamerten keskiselänteissä, jossa erkanevien mannerlaattojen välistä purkautuva laava on muodostanut valtavan vuoriston.
– SN
Vastaa
Suomalaiset kehittävät sähköpurjetta
Ilmatieteen laitoksen tutkija Pekka Janhunen on saanut 25 000 euron apurahan sähköpurjeen kehittämiseen. Kyseessä on aurinkotuulipurjeen kaltainen voimanlähde tulevaisuuden avaruusaluksille.
Sähköpurje koostuu kymmenien kilometrien pituisista, erittäin ohuista langoista. Purjelangat lasketaan ulos pyörivästä avaruusaluksesta ja ne varataan sähköisesti aurinkosähköllä toimivan elektronitykin avulla. Aurinkotuuli kohdistaa lankoihin heikon mutta jatkuvan työntövoiman, jonka suuntaa ja suuruutta voidaan tietyissä rajoissa säätää sähköisesti.
20 kilometriä pitkä sähköpurjelanka painaisi vain muutamia satoja grammoja, ja se mahtuisi aluksen sisällä olevaan pieneen kelaan. Kumpulan avaruuskeskuksen tiedotteen mukaan 200 kilon painoinen avaruusalus saataisiin sadan langan avulla kiihdytettyä vuoden aikana 30 kilometrin sekuntinopeuteen. Esimerkiksi Pluton ohilento voisi tapahtua sähköpurjeen avulla alle viidessä vuodessa.
– SN
Vastaa
ESO aikoo rakentaa jättiteleskoopin
Euroopan eteläinen observatorio ESO on päättänyt jatkaa European Extremely Large Telescopen eli E-ELT:n kehittämistä.
Lehdistötiedotteen mukaan ESO voisi aloittaa tämän 42 metriseksi suunnitellun teleskoopin rakentamisen kolmen vuoden päästä. Rakentaminen kestäisi noin 7-8 vuotta, joten uusi havaintolaite olisi käyttövalmis ehkä vuonna 2017.
Valmistuttuaan E-ELT:n uskotaan mullistavan maanpäällä tehtävän havaitsevan tähtitieteen. Myös itse teleskoopin rakentaminen on huikea tekninen saavutus. ”Tämän kokoista teleskooppia ei voida rakentaa ilman että koko teleskooppien rakentamistapa ajatellaan uusiksi”, kertoo Catherine Cesarsky ESOsta.
Tuleva teleskooppi koostuisi 906 palasesta, jotka kaikki ovat 1,45 metrin kokoisia. ESOn jäsenenä myös Suomi tulisi osallistumaan teleskoopilla tehtävään tutkimukseen.
– SN
Vastaa
Discovery laukaistiin onnistuneesti
Christer Fuglesang, ensimmäinen pohjoismaalainen astronautti, pääsi vihdoin avaruuteen. Discoveryn toinen laukaisuyritys onnistui kello 3.47 Suomen aikaa sunnuntaiaamuna. Kyseessä oli ensimmäinen yöllä suoritettu sukkulalaukaisu neljään vuoteen.
”Täällä on paljon iloisia ilmeitä”, huokasi lennon komentaja Mark Polansky helpotuksesta sukkulan päämoottorin sammuttamisen jälkeen, kun alus oli päässyt kiertoradalle. Kyseessä on ensimmäinen avaruuslento viidelle aluksen seitsemästä astronautista.
Sukkulalento STS-116 keskittyy Kansainvälisen avaruusaseman rakentamiseen. Lennolla työskennellään kolmella avaruuskävelyllä, joilla avaruusasemaan lisätään useita moduuleja sekä vaihdetaan vanhoja järjestelmiä.
Read more
STS-116-lennon tiedote (englanniksi)
– MS