Arkisto
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
Hubblen huoltolento toteutuu
Nasa ilmoitti tänään, että avaruusteleskooppi Hubblen kiistelty korjauslento tehdään vuonna 2008. Tämä on järjestyksessä jo viides avaruussukkulan huoltolento Hubblelle.
”Vaikka kaikessa avaruustoiminnassa on riskinsä, haluamme säilyttää Hubblen toiminnassa sen kansainvälisen merkityksen vuoksi”, kertoi Nasan pääjohtaja Mike Griffin lehdistötilaisuudessa. Vaadittu rata on lähellä sukkulan maksimikorkeutta ja huoltolentoa on pidetty vaarallisena vaativuutensa vuoksi. Aikaisemmat korjaukset ovat kuitenkin sujuneet ongelmitta.
Astronautit tuovat avaruuskaukoputkelle uusia havaintolaitteita, sekä vaihtavat sen gyroskoopit, akut ja muita kriittisiä hallintalaitteita. ”Huollon jälkeen Hubble tulee olemaan tehokkaampi kuin koskaan”, mainostaa Nasa tiedotteessaan. Viallisten järjestelmien vaihdot mahdollistavat avaruuskaukoputken toiminnan jatkamisen aina vuoteen 2013 asti. Tällöin on tarkoitus saada kiertoradalle Hubblen seuraaja, James Webb -teleskooppi.
– MS
Hubble huollettavana maaliskuussa 2002. Astronautti kurottautuu sukkulan robottikäsivarren varassa avaruusteleskoopin sisään. Taustalla näkyy pätkä Maan sirppiä. Kuva Nasa
Komeetat saavat vieraita
Nasa aikoo lähettää Stardust-luotaimen tutkimaan seuraavaksi Tempel 1 -komeettaa. Kyseessä on sama komeetta jota Deep Impact -luotain havaitsi vuonna 2005. Silloin komeettaa kohti lähetettiin myös iskeytyjä, jonka törmäys nostatti valtavan pölypilven. Nyt onkin kiinnostavaa nähdä miten komeetta on viime visiitin jälkeen muuttunut.
Aiemman ohituksen tehnyt Deep Impact -luotain puolestaan päätettiin ohjata tutkimaan komeetta Boethinia. Samalla hyväksyttiin myös OSIRIS-projekti, jonka tavoitteena on noutaa ensimmäiset näytteet asteroidista Maahan.
Muita Nasan juuri hyväksymiä tulevia tutkimuksia ovat muun muassa Venuksen kemiasta ja dynamiikasta tietoja keräävä Vesper sekä Kuun painovoimaa ja sen sisustaa havaitseva GRAIL (Gravity Recovery and Interior Laboratory).
– SN
Vastaa
Ensimmäinen supertietokone avaruuteen
Floridan yliopiston tiedotteen mukaan tutkijat ovat kehittämässä ensimmäistä avaruuteen lähetettävää supertietokonetta. Suurempaa tietokonevoimaa tarvitaan luotaimien itsenäiseen työskentelyyn sekä koko ajan kehittyvien satelliittien tuottaman datan käsittelyyn.
Vaikka maanpäällisten tietokoneiden teho on kehittynyt huimaa vauhtia, uutta tekniikkaa ei voida ottaa samassa tahdissa avaruuskäyttöön. Nyt kehitettävä uusi avaruustietokone ei vielä vastaa maanpäällisiä supertietokoneita, mutta se on silti 100 kertaa tehokkaampi kuin yksikään nykyään avaruudessa oleva tietokone.
Kaikkien taivaalle lähetettävien tietokoneiden pitäisi olla pieniä ja kevyitä, mutta samalla ne täytyy suojata avaruudessa olevalta säteilyltä sekä laukaisun aikana tapahtuvalta tärinältä.
– SN
Vastaa
Tähtijoukot syrjivät pienempiä
Hubble-avaruusteleskooppi on havainnut tähtijoukon valikoivan tähtiä näiden massan perusteella. Painavammat tähdet ajautuvat hiljalleen joukon keskustaa kohti, kun taas kevyemmät tähdet saavat lisää nopeutta ja siirtyvät ulommas.
Tähtijoukkojen keskustat ovat ruuhkaisia paikkoja jossa kohtaamiset ja jopa ajoittaiset törmäämiset ovat suhteellisen yleisiä. Teorioiden mukaan juuri lukuisat ohitukset aiheuttavatkin nyt havaitun eri massaisten tähtien erottelun.
– SN
Vastaa
Naapurit törmäilivät hiljattain
Kääpiögalaksi M32 syöksyi Andromedan läpi yli 200 miljoonaa vuotta sitten. Todisteet tästä rajusta törmäyksestä löydettiin Spitzer-avaruusteleskoopin kuvasta, jossa näkyy törmäyksen muodostama pölyrengas lähellä Andromedan keskustaa.
Koska Andromeda on paljon massiivisempi kohde, galaksi selvisi kohtaamisesta melko muuttumattomana. Kääpiögalaksi sen sijaan menetti yli puolet massastaan törmäyksen seurauksena. Andromedan galaksi tulee törmäämään omaan galaksiimme 5-10 miljardin vuoden kuluessa.
– SN
Vastaa
MetOp lähti viimein matkaan
Useiden lykkäysten jälkeen ensimmäinen MetOp-satelliitti laukaistiin onnistuneesti avaruuteen. Laukaisu tapahtui Baikonurin avaruuskeskuksessa kello 19.28 Suomen aikaa.
MetOp on ensimmäinen polaariradalla eli napa-alueiden yli kulkevalla radalla oleva eurooppalainen sääsatelliitti. Satelliitti kiertää ympyräradalla 840 kilometrin korkeudella, kun taas geostationaariset eli maanpinnan suhteen paikallaan pysyvät tavalliset sääsatelliitit ovat yli 40 kertaa kauempana. Huomattavasti paremman erotuskyvyn lisäksi uusi satelliitti tarjoaa havaintoja myös vähemmän tutkituilta alueilta, kuten napa-alueilta ja meriltä.
MetOp-sarjaan kuuluu yhteensä kolme satelliittia. Näiden on tarkoitus kerätä säähavaintoja vuoteen 2020 saakka. – SN
Kuva EUMESAT
Vastaa
Hubble kuvasi galaksitörmäyksen
Nasa julkaisi Hubble-avaruusteleskoopilla otetun kuvan Antennigalakseista (NGC 4038-4039). Kyseessä on tähän asti tarkin otos törmäävistä galakseista. Kolarin seurauksena syntyy miljardeja uusia tähtiä.
Törmäys ei tapahdu aivan kädenkäänteessä, sillä se alkoi jo satoja miljoonia vuosia sitten. Kellertävät osat kuvassa ovat alkuperäisten galaksien ytimet. Paljon pölyä sisältävät alueet näkyvät ruskehtavina.
Hubblen ottama kuva mahdollistaa yhteentörmäyksessä syntyvien tähtien ja tähtijoukkojen paremman luokittelun ja prosessin ymmärtämisen. Osa syntyvistä tähtijoukoista muodostaa myöhemmin pallomaisia tähtijoukkoja, jollaisia löytyy myös kotigalaksimme Linnunradan ympäriltä.
Tutkimuskohde on kiintoisa myös siksi, että muutaman miljardin vuoden päästä myös oma galaksimme on samassa tilanteessa, jos lähestyvä Andromedan galaksi törmää Linnunrataan. – MS
Read more
Suurempi kuva
Törmäytä galakseja omalla koneellasi
Antennigalaksit eli NGC 4038-4039 Hubblen näkemänä. Kuva Nasa / ESA / Hubblen perintö
Vastaa
Pohjoistaivaalta löytyy hieno kiikarikomeetta
Komeetta C/2006 M6 (SWAN) on kirkastunut ennustettua paremmaksi. Kohteen kirkkaus on tällä hetkellä noin 5,5 magnitudia eli se näkyy helposti kiikarilla ja hyvissä olosuhteissa himmeänä paljain silminkin.
SWAN näkyy tällä hetkellä Karhunvartijan pohjoisosissa lähellä tähdistön Gamma-tähteä Seginusta. Sen luota pyrstötähti siirtyy melko nopeasti kohti Herkuleksen tähdistöä. Kohde näkyy illalla luoteessa ja aamulla koillistaivaalla.
Kohteen löysivät SOHO-luotaimen SWAN-mittalaitteen kuvista toisistaan riippumatta R. D. Mattson Yhdysvalloista ja M. Mattiazzo Australiasta 20. kesäkuuta tänä vuonna. – VM
Read more
11. lokakuuta otetussa pitkän valotusajan kuvassa Swanin huntumainen pitkä pyrstö tulee esiin. Kuva Michael Jager & Gerald Rhemann
Vastaa
Titanissa saattaa olla tulivuoria
Nasan Cassini-luotain on havainnut Saturnuksen Titan-kuusta lukuisia sortuneelta tulivuorelta näyttäviä rakennelmia. Alueet saattavat tarjota riittävästi lämpöä ja energiaa jotta elämä pystyisi selviytymään näissä paikoissa.
Titanin jäätävissä olosuhteissa sulan laavan sijaan tulivuoret muodostuisivat kuitenkin lämpimän veden vaikutuksesta. Kuun mahdollinen aktiivisuus selittäisi samalla myös Titanin ilmakehästä löytyvän metaanin. Metaani nimittäin hajoaa kuun ilmakehässä, mutta pinnalle nouseva vesisohjo voisi tuoda mukanaan uutta metaania kuun sisältä.
Titanin pinnassa näkyviä muodostelmia on selitetty kuun aktiivisuuden lisäksi myös meteoritörmäyksillä. Tämä teoria ei kuitenkaan kerro sitä miksi muodostelmat ovat keskittyneet kuun pohjoisiin osiin. – SN
Read more
Tutkakuvassa näkyvän kahden järven rakenne viittaa siihen että nämä olisivat muodostuneet vesitulivuoren sorruttua. Kuva JPL / Nasa / Cassini Radar Team
Vastaa
Kuuma Jupiter on paikoin kylmä
Spitzer-avaruusteleskooppi on havainnut ensimmäistä kertaa oman aurinkokuntamme ulkopuolella olevan planeetan lämpötilaeroja. Tulosten mukaan tämän niin sanotun kuuman Jupiterin pinnalla saatettaisiin paikoin tarvita toppatakkeja. Vaikka eksoplaneetan päiväpuoli on kirjaimellisesti tulikuuma, niin yöpuolella vallitsee meidän kannalta suhteellisen normaali, mahdollisesti jopa talvinen lämpötila.
Havaittu kaasuplaneetta kiertää erittäin lähellä emotähteään ja sen vuoteen kuluu vain alle viisi päivää. Siksi kohteen pyörähdysajan uskotaan olevan lukittu eli eksoplaneetta on koko ajan samassa asennossa emotähteensä nähden.
Asentonsa takia planeetan päiväpuolen lämpötila nousee jopa 1400-1650 asteeseen, mutta yöpuolella lämpötila on vain miinus 20:n ja 230:n asteen välillä. Koska kaasuplaneettojen ulko-osat kiertävät yleensä sisäosia nopeammin, havaitun eksoplaneetan täytyy säteillä päiväpuolella kerättyä lämpöä erittäin tehokkaasti pois.
Spitzerin tekemä havainto on samalla ensimmäinen kerta kun vieraaseen aurinkokuntaan kuuluvan planeetan pinnassa on onnistuttu havaitsemaan vaihtelevuutta. – SN
Read more
Kuva on taiteilijan näkemys Spitzerin havaitsemasta Jupiterin kaltaisesta
planeetasta. Planeetan yö- ja päiväpuolien lämpötilaero on jopa 1400 astetta.
Kuva Nasa / JPL-Caltech