ISS-avaruusaseman miehistöä vaihtui

Dragon Crew 8 -miehistöalus laukaistiin ISS-avaruusasemalle maaliskuun 4.päivänä. Aluksessa oli neljän hengen miehistö, Nasan astronautit Matthew Dominick, Michael Barrat, Jeanette Epps sekä venäläisen Roscosmoksen kosmonautti Alexander Grebenkin. Alus telakoitui ISS-avaruusasemaan maaliskuun 5. päivän aamuna Suomen aikaa. Uusi miehistö on avaruusasemalla kuuden kuukauden ajan. Avaruusasemalla ovat lisäksi kosmonautit Oleg Kononenko, Nikolai Chub ja astronautti Loral O'Hara.

Avaruusasemalta palasi Maahan neljän hengen miehistö maaliskuun 11.päivänä. He olivat Nasan astronautti Jasmin Moghbeli, ESA:n tanskalainen astronautti Andreas Mogensen, Japanin JAXA:n Satoshi Furukawa sekä venäläisen Roscosmoksen kosmonautti Konstantin Borisov. Avaruuslennon pituus oli 197 päivää.

Dragon CRS-30 avaruusrahtialus laukaistiin ISS-avaruusasemalle maaliskuun 21.päivänä. Aluksen mukana oli tarviketäydennyksiä ja piensatelliitteja, jotka on tarkoitus vapauttaa avaruusasemalta myöhemmin.

Soyuz MS-25 miehistöalus laukaistiin ISS-avaruusasemalle maaliskuun 23.päivänä. Aluksen miehistönä olivat kosmonautti Oleg Novitskiy (Roscosmos), Tracy Caldwell Dyson (NASA) ja Marina Vasilevskaya (Valko-Venäjä). Alus telakoitui avaruusasemaan maaliskuun 25.päivänä.

Muita satelliittilaukaisuja

Transporter 10 -laukaisun yhteydessä Maata kiertävälle radalle pääsi 53 piensatelliittia. Näiden mukana olivat myös suomalaiset Iceye X36, Iceye X37 ja Iceye X38.

Strix 3 on japanilaisen Synspective-yhtiön kartoitussatelliitti, joka laukaistiin avaruuteen maaliskuun 12.päivänä. Kyseessä on noin 100 kg:n painoinen ja noin metrin kokoinen satelliitti, jossa on varusteena SAR-tutka (Syntehic Aperture Radar), joka kykenee kartoittamaan maanpinnan kohteita pilvipeitteen läpi yöllä ja päivällä.

Amerikkalaisen SpaceX-yhtiön Starship-kantoraketti teki kolmannen lentoyrityksen maaliskuun 14.päivänä. Yhteys alukseen menetettiin kuitenkin lennon loppuvaiheilla.

DRO-A  ja DRO-B olivat kiinalaisia satelliitteja, joiden tarkoituksena oli tutkia mm. Kuun radalle asettumista ja tietoliikennettä. Kantoraketin viimeinen vaihe kuitenkin epäonnistui ja satelliitit jäivät liian alhaisille radoille.

Kiinan toinen kuulentojen valmisteluun tähtäävä laukaisu tehtiin maaliskuun 20.päivänä. Tässä Queqiao 2, Tiandu 1 sekä Tiandu 2 asettuivat Kuuta kiertävälle radalle. Queqiao 2 asettui elliptiselle radalle, jossa Kuuta lähinnä oleva piste on 440 km etäisyydellä Kuun pinnasta. Pienemmät Tiandu-satelliitit asettuivat radalle noin 209 km korkeuteen. Satelliitteja käytetään tietoliikennetarkoituksiin.

Yunhai-satelliitit ovat matalilla radoilla kiertäviä sääsatelliitteja. Maaliskuun 21.päivänä tehdyn laukaisun yhteydessä Maata kiertävälle radalle pääsi kuusi satelliittia, joista kolme kiertää hieman korkeammalla radalla.

Eutelsat 36D on Eutelsat-järjestön tietoliikennesatelliitti. Sen lopullinen sijainti tulee olemaan geostationaarisella kiertoradalla 36. itäisen pituuspiirin yläpuolella, josta se tarjoaa tietoliikennepalveluita mm. Europpaan.

Maaliskuun aikana tehtiin kuusi Starlink-satelliittien laukaisua. Näiden yhteydessä avaruuteen pääsi yhteensä 135 satelliittia.