• Voiko jäsenyyden ostaa lahjaksi?

Jäsenyyden Jyväskylän Siriukseen voi ostaa lahjaksi. Muistathan ilmoittaa asiasta kuitenkin meille, jotta tiedämme lähettää laskun lahjan ostajalle ja tervetulokirjeen lahjan saajalle. On myös suositeltavaa varmistaa, että lahjan saaja myös haluaa jäseneksi.

  • En asu Keski-Suomessa. Voinko edelleen liittyä Siriukseen?

Jyväskylän Siriukseen voi liittyä asuinpaikasta riippumatta kaikki henkilöt maksamalla liittymis- ja jäsenmaksu. Harrastustoimintamme on tietenkin suurimmaksi osakseen keskittynyt Keski-Suomen alueelle, mutta jäsenetuihin kuuluu mm. oikeus Murtoisten observatorion etäkäyttöön internetin välityksellä ja jäsenlehti.

  • Mitä tähtinäytösten yhteydessä mainitulla säävarauksella tarkoitetaan?

Säävarauksella tarkoitetaan havaintosäätä, joka mahdollistaa tähtitaivaan kohteiden tarkastelun kaukoputken avulla. Esimerkiksi lumi- ja vesisade sekä täysin pilvinen sää tarkoittaa, ettei kohteita näy ja tällöin tähtinäytöstä ei järjestetä. Sen sijaan jo puolipilvinen sää mahdollistaa näytöksen pitämisen. Mikäli taivas on ohuen pilviharson peittämä, mutta kuu näkyy silti sen läpi, järjestetään tähtinäytös normaalisti. Huomioithan, että sää voi vaihdella huomattavasti alueittain. Vaikka kotona tähdet näkyisivät, itse tornilla taivas voi olla umpi pilvessä. Mahdollisista laitteiden rikkoutumisista tai muista syistä johtuvista tähtinäytäntöjen peruuntumisesta ilmoitetaan yhdistyksen Facebook-sivuilla.

  • Mitä taivaankappaleita Jyväskylän Siriuksen laitteilla on löydetty?

Uusia taivaankappaleita on löytynyt Jyväskylän Siriuksen jäsenten toimesta kaksi kappaletta: asteroidit (22978) Nyrola ja (103422) Laurisiren.

  • Mikä on kuuluisin havaintonne?

Ehkä kuuluisin jäsentemme tekemä havainto on vuodelta 2000, jolloin Nyrölän kaukoputkella havaittiin ensimmäistä kertaa eksoplaneetta harrastajien toimesta. Kyseinen planeetta, joka kiertää tähteä HD209458, oli jo löydetty ammattilaisten toimesta, mutta tätä aikaisemmin kukaan harrastaja ei ollut onnistunut havaitsemaan toista tähteä kiertävää planeettaa. Toinen kuuluisa havainto on vuonna 2007 Arto Oksasen Hankasalmen observatoriolla havaitsema gammapurkaus GRB 071010B, joka oli kaikkien aikojen toinen harrastajan havaitsema gammapurkaus.

  • Kuinka kauas Jyväskylän Siriuksen kaukoputkilla näkee?

Jotta kaukaisen kohteen voi nähdä, tarvitsee sen olla vain riittävän kirkas. Näin ollen kaukaisimmat kohteet, joita voimme havaita Siriuksen laitteilla, ovat kvasaareja eli nuorten galaksien keskustassa sijaitsevia erittäin aktiivisia mustia aukkoja. Yksi tämänkaltainen kohde on 2,4 miljardin valovuoden päässä sijaitseva kvasaari 3C 273.

  • Kuinka kauas näkee paljain silmin?

Kaukaisin kohde, jonka tavallinen ihminen voi nähdä paljain silmin, on yleensä Andromedan galaksi 2,5 miljoonan valovuoden päässä. Sen näkyvyyteen vaikuttaa kuitenkin hyvin voimakkaasti valosaaste ja kuun kirkkaus taivaalla.

  • Näin taivaalla liikkuvan valon. Oliko se ufo?

Mikäli yötaivaalla näkee hitaasti liikkuvan valon, on kyseessä melko varmasti jokin ihmiskätten tuotos. Ehkä yleisempiä hitaasti liikkuvia valoja taivaalla ovat satelliitit, jotka voi tunnistaa tasaisesta liikkeestä. Niiden kirkkaus voi vaihdella, mutta muutos tapahtuu hitaasti useiden sekuntien aikana. Mikäli valo vilkkuu säännöllisesti, on kyseessä lentokone. Sen sijaan nopeasti taivaalla liikkuva valo, joka kestää vain pari sekuntia ja on tähdenlentoa kirkkaampi, voi kyseessä olla tulipallo. Niistä voi edelleen raportoida Taivaanvahdin tulipallolomakkeessa.