Maan ilmakehä ja magneettikenttä suojaavat
Havainnot avaruudesta tehtiin 1600-luvulle asti
paljain silmin.
Tähtien sijaintia voitiin tutkia tarkasti.
Tyko Brahella mm. oli
hyvin tarkat havainnot, joiden perusteella hänen assistenttinsa
ja seuraajansa
Johannes Kepler laati kuuluisat
Keplerin lait.
Kepler päätteli, että
jokin voima aiheuttaa planeettojen kulkemisen
pitkin ellipsiratoja, mutta hän ei tunten vielä gravitaatiovoimaa, eikä
siksi pystynyt selittämään
ratojen syitä.
Ensimmäiseksi kaukoputkea tähtien tarkkailuun tiedetään käyttäneen
Galileo Galilei.
Galilei piirsi melko tarkat kartat Kuusta ja havaitsi
Marsin kuut. Saturnuksen renkaita hän ei havainnut kunnolla, hänestä
näytti, että Saturnuksella oli sarvet. Hän löysi myös Jupiterin
neljä suurinta kuuta, joita on alettu nimittää
Galilein kuiksi.
Isaac Newton
oivalsi gravitaatiovoiman (painovoiman), jolla kaikki
kappaleet vetävät toisiaan puoleensa. Tällä hän selitti Keplerin
lait ja laski
Halleyn havaitseman komeetan radan.
Koska
komeetan
seuraavan tulon ennustus piti tarkasti paikkansa saivat Newtonin
lait selvän vahvistuksen.
Newton rakensi
peilikaukoputken
,
koska linssikaukoputkessa värit hajaantuivat
tehden tuhruisen kuvan.
Tällaista peilikaukoputkea kutsutaan vieläkin Newtonin kaukoputkeksi.
Galilein käyttämää kaukoputkea kutsutaan Galilein kiikariksi tai galilein
kaukoputkeksi. Myöhemmin on putkeen tehty värikorjauksia ja saatu putkesta
ihan käyttökelponen varsinkin Aurinkokunnan tutkimiseen.
Aurinkokuntaa tutkitaan monin tavoin vielä maasta käsin sekä
optisillakaukoputkilla että radioteleskoopeilla. Esimerkiksi revontulitutkimus
on samalla Auringon toiminnan tutkimista.
Koska raketit ja luotaimet voidaan viedä Aurinkokunnassa tutkittavan
kohteen lähelle eikä tarvita suuria kaukoputkia, on Aurinkokunnan
tutkiminen siirtynyt suureksi osaksi avaruuteen.
Raketin ovat keksineet kiinalaiset. He käyttivät raketteja ilotulitukseen
ja sotataarkoituksiin.
Neuvostoliittolaiset lähettivät ensimmäisen satelliitin eli tekokuun
Sputnik 1:n avaruuteen vuonna 1957 lokakuun 4. päivänä. Satelliitti toimi 21
päivääja se lähetti tietoja ionosfäärin ominaisuuksista.
Seuraavassa kuussa, marraskuun 3. päivänä 1957 he
lähettivät Sputnik 2:n. Laika-koira lentää ensimmäisenä elollisena olentona
kiertoradalla vuonna 1957. Laika nousee kiertoradalle Sputnik 2:ssa.
Moduulissa oli televisiokamera ja laitteita, jotka mittasivat koiran
verenpainetta ja sydämen lyöntitiheyttä.
Laika kuolee lennon aikana. Siitä miten Laika kuoli on ristiriitaisia tietoja.
Kuumuuuteen se joka tapauksessa kuoli, mutta miksi. Koira oli joka tapauksessa
tarkoitus tuoda terveenä takaisin maahan. Erään neuvostoliittolaisen tutkijan
mukaan jarrutus viivästyi radiosignaalin kulkuajan verran ja Sputnik 2 ajautui
liian loivalle radalle ja kuumeni ilmakehässä.
Neuvostoliittolaisten menestys oli Yhdysvalloille arvovaltatappio ja
se kiihdytti heidän avaruusohjelmaansa. Amerikkalaisten Explorer 1 -satelliitti
pääsi radalleen tammikuun 31. päivänä vuonna 1958
Joskus 11960-luvulla nevostoliittolaiset ilmoittivat Suomen viranomaisille, että
Lammilla kasvatetaan huumeita. Lammin koeasemalla kokeiltiin unikon siemenviljelyä.
Unikon kukan väri paljasti kasvin. Nykyisin maan pintaa tutkitaan monin tavoin.
Avaruudesta voidaan etsiä kuivien alueiden vesivaroja, todeta metsäpaloja ja
kartoittaa Maan pintaa. Sääsatelliitit antavat tarkkoja kuvia ilmakehä muuoksista
ja ovat nykyisin tärkeäosa ilmatiedettä.
Yhdysvaltain Maata kiertävät satelliitit ovat suureksi osaksi valjastettu
sotilaalliseen käyttöön, mutta Euroopan (ESAn) toiminta on rauhanomaista.
Ariane-kantoraketti laukaistiin ensimmäisen kerran 1979.
Meteosat 1 nostettiin kiertoradalle ESA:n ensimmäisenä satelliittina vuonna 1977.
1981 Kiina lähetti kolme tutkimussatelliittia, numerot 9-11, samalla kantoraketilla.
ISS
Maapallo on tietystikin eniten satelliiteilla tarkkailtu aurinkokunnan kohde.
Tässä
muutama esimerkki kaukokartoitussateliiteista:
Luna 2 -luotain osui Kuuhun lähelle Mare Serenitatista vuonna 1959.
Luotain oli ensimmäinen ihmisen valmistama laite Kuussa.
1970 laskeutui Luna 17 Kuuhun siinä oli ensimmäinen kulkuneuvo (Lunahod)
Kuun pinnalle.
Tällä hetkellä mielenkiintoisimpia kuututkimusprojekteja on Smart 1. Voimanlähteenä
Smart 1:ssä on ionimoottori, joka saa energiansa aurinkokennoilla tuotetusta sähköstä.
Työntövoima on niin peni, että se pystyy hädin tuskin nostamaan postikortin ylös,
mutta koska voima vaikuttaa koko ajan jatkuvasti, muuttuu nopeus 16 kuukauden aikana
melkoisesti.
Rakettimoottorithan työntävät vain muutaman minuutin. Lennon yksi
tärkeimmistä tutkimuskohteista on juuri tämä tekniikka. Sitä aiotaan käyttää
Lennolla Merkuriukseen
Bepi-Colombo-luotaimessa.
Smart 1 vietiin aluksi Arianne 5 raketilla maan ilmakehän yläpuolelle, josta se
jatkoi matkaansa ionimoottorilla. Aluksi Smart kiersi maata. Nopeuden kasvaessa,
sen kiertorata eteni Maasta. 15. ja 16 .marraskuuta se oli niin lähellä kuuta,
että Kuu veti sitä yhtä paljon kuin Maakin. silloinm Smart siirtyi kiertämään Kuuta.
|
|