|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
> Tämä oli tärkeä näytelmä sikäli, että nyt tiedämme millä
> intensiteetillä keinovalothalot näkyvät
> jääkihelvettitilanteessa. Tähän mennessa kaikki keinohalot on
> mitä luultavimmin havaittu tilanteissa, joissa auringolla tai
> kuulla näkyessään näytelmä olisi ollut korkeintaan kohtuullinen.
> Äärimmäisin esimerkki lienee Ruoskasen 1989
> keinovalohavainto, jossa oli täytää horisonttirengasta ja 46
> allaa samaan aikaan kun matalalla olevalla
> täysikuulla ei näkynyt kuin pilari.
Tämä minut miettimään, josko syy olisi osittain siinä, että
jääkidekerros sijaitsee suhteellisen lähellä maanpintaa.
Silloin maanpinnan lähistön valolähteet saavat eteensä
suhteessa runsaamman kidepopulaation kuin korkeammalla
loistava Kuu. Tosin tämä ei selitä sitä, että miksi
matalalla oleva Kuu ei muodostaisi samoja haloja.
Keinovalot ovat toki tyypillisesti intensiteetiltään
kovempia kuin jopa täysikuu. Arvaisin kuitenkin, että
Jämsässä kidepilvi on ollut ulottunut kohtuullisen korkealle
maanpinnasta.
Noista lumitykki/linkojutuista tulee mieleen, että varmaankin
vaaditaan myös otolliset olosuhteet ja sopiva etäisyys
tykeistä, ennen kuin kiteet muodostuvat erinomaisiksi.
Pitääpä lumitykkihalot kirjata jääsumuhaloiksi vai keinotekoisesti
synnytetyiksi haloiksi :-)
PS. vaikka porukka puolivälissä maata ja taivasta, enkä haluaisi
latistaa tunnelmaa, niin eiköhän jo ne parin rivin viestit
(joihin on lainattu lähes koko alkuperäinen viesti) ja joissa
vain ylistetään kuvia jo riitä.. Varmasti uskomme, että Jämsän
display on yksi halohistoria eliittitapauksia...
-VeikkoM-
|