Siitepölykehät
Ulkonäkö ja esiintyminen
Siitepölykehät ovat Auringon tai Kuun ympärillä näkyviä pienikokoisia pyöreähköjä valokiekkoja, joilla on punertava ulkoreunus.
Punaisen reunuksen ulkopuolella voi olla värivyöhykkeitä, joissa esiintyy sisältä lukien värejä sinisestä vihreän ja keltaisen kautta punaiseen. Joissa tapauksissa ulommissa vyöhykkeissä voi esiintyä kirkastumia ylä- ja alaosassa sekä sivuilla.
Muodoltaan siitepölykehät on melko pyöreitä korkeilla Auringon/Kuun korkeuksilla. Osa siitepölykehistä on pystysoikeita ja sokeus kasvaa Auringon/Kuun laskiessa matalammalle. Halkaisijaltaan siitepölykehät ovat kaikkine värivyhykkeineen pieniä, vain parista muutamaan Auringon/Kuun kiekon halkaisijaan (1,5°-5°).
Kirkkaimmillaan kehät ovat usein Auringon ollessa lähellä horisonttia.
Siitepölykehiä esiintyy pääasiassa keväällä ja alkukesästä kuun erilaiset puut kukkivat. Leppä maaliskuussa, koivu huhti-toukokuussa, kuusi ja mänty touko-kesäkuussa. Vielä heinäkuussa on havaittu heinien siitepölyn aiheuttamia kehiä.
Siitekehiä esiintyy yhtä lailla Auringolla kuin Kuullakin. Auringon kehien havaitseminen on hankalaa, koska kehä esiintyy hyvin lähellä häikäisevää Aurinkoa. Kuun kehien näkeminen on helpompaa, koska Kuu ei häikäise yhtä paljon kuin Aurinko. Toisaalta Auringon kehät ovat usein huomattavan kirkkaita.
Erikoistapauksia
Matalalla näkyvät siitepölykehät voivat olla sävyiltään hyvin punaisia.
Lisää kuvia
- Ei lisäkuvia
Havaintoniksejä
Tummat aurinkolasit ja Auringon peittäminen jonkin esteen taakse helpottavat Auringon kehien havaitsemista. Kehän koon vuoksi peittävä esineen kannattaa olla melko pieni, esimerkiksi katulamppu, kaukaisen puun latva tai vaikkapa liikennemerkki. Kehän heijastunutta kuvaa voi katsella myös ikkulasista tai lätäköstä.
Ilmiön syntytapa
Ks. myös kehien syntytapa.
Siitepölykehä syntyy valon sirotessa ilmakehässä olevista siitepölyhiukkasista. Hiukkasten koko on tyypillisesti noin 20-110 mikrometriin (0,02-0,11 mm).
Osuessaan ilmassa leijuvaan hiukkaseen valon tasainen aaltorintama taipuu hiukkasen takana pallomaisiksi rintamiksi, jotka interferoivat keskenään, tietyillä kulmilla vahvistaen ja toisilla kulmilla heikentäen toisiaan. Koska sironnassa valon kulkusuunta muuttuu, näemme sironnutta valoa alkuperäisen valolähteen ympärillä. Heikentävän ja vahvistavan interferenssin vyöhykkeet muodostavat valonlähdeen ympärille pyöreitä vyöhykkeitä.
Koska pitempiaaltoinen punainen valo taipuu sironnassa sinistä enemmän, punainen vyöhyke on kehässä aina ulkoreunalla. Värit ovat ulommissa vyöhykkeissä samassa järjestyksessä, mutta näkyvät ulompana aina sisempiä himmeämpinä. Värien mennessä voimakkaasti päällekkäin aureolassa, kehä näyttää valkealta.
Eri kasvien siitepölyhiukkasten koko vaihtelee, jolloin kunkin kasvin aiheuttamilla siitepölykehillä on oma kokonsa. Lepän, koivun ja katajan pienillä siitepölyhiukkasilla syntyy suurempia kehiä kuin männyn ja kuusen kookkaampien siitepölyhiukkasten aiheuttamina. Siitepölyhiukkasten kokojakauma ei vaihtele niin paljon kuin esimerkiksi pilvipisaroissa, jolloin siitepölykehät ovat yleensä terävämpiä.
Kehien kirkkauteen vaikuttaa pitkälle siitepölyn määrä. Kirkkaimmat kehät nähdään runsaimpina siitepölypäivinä. Siitepöly leijailee yleensä melko matalalla, jolloin Auringon/Kuun ollessa matalalla niiden valon reitillä on runsaammin hiukkasia ja matalat kehät ovat kirkkaampia.
Siitepölyhiukkasten muoto vaihtelee. Jotkin niistä ovat melko pyöreitä, jolloin kehätkin näyttävät pyöreiltä. Jotkin hiukkaset ovat soikeahkoja ja ne pyrkivät suuntautumaan ilmassa vaakasuuntaisesti. Kuusella ja männyllä on ilmarakkulat, joiden avulla soikeat hiukkaset leijalevat ilmassa. Rakkulat saavat hiukkaset muistuttamaan "mikki hiiren päitä". Korkeilla korkeuksilla katsomme hiukkasia niin, että soikeus ei korostu, sen sijaan matalalla hiukkasten muoto vaikuttaa selvemmin sirontaan.
Männyn siitepölyhiukkanen
Vaakasoikea muoto aiheuttaa pystysoikean sirontakuvion ja kehä on näin pystysuunnassa soikea. Männyn ja kuusen "korvat" aiheuttavat sirontakuvioon häiriöitä, jotka näemme kirkastumina kehän ylä-ja alaosissa sekä sivuilla.
Vastaavat ilmiöt
Siitepölykehien sukulaisilmiötä:
- Kehä
- Bishopin rengas
- Väripilvet
- Glooria
Samankaltaisia ilmiöitä, joita voi sotkea tähän ilmiöön
- Ellipsihalot
Viitteitä
Kirjallisuusviitteitä
- Minnaert: Maiseman valot ja värit
- Karttunen-Koistinen-Saltikoff-Manner: Ilmakehä ja sää, s. 305