Ursa   Viestintä   Listat   ilmakeha-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

ilmakeha-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)

» Listan/viestin loppuun

 

Kirjoittajan mukaan: Marko Pekkola (marko.pekkola_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 30.05.2010



Hei vaan Jari & co.,

Jari Luomanen kirjoitti:
> Marko P, hyviä pointteja. Ne kaikki tuntuvat kiinnittyvät nykyisten
> nimien arvoon estetiikan, historiallisuuden ja kiinnostavuuden
> kannalta. Olen ehdottomasti näiden arvojen kannalla itsekin. Minun
> olisi pitänyt paremmin ilmaista tuo nykyisten nimien asema, eikä puhua
> lempinimistä.

Kiva kuulla.

> Itse olen aina ollut tuputtamassa havaitsijan nimeä uusille (ja
> vanhoillekin) haloille, mutta tämäkin on toisinaan kohdannut
> vastustusta. Kyseessä ei siis ole helppo tehtävä. Esimerkiksi Mikkilän
> havainnot uusista kaarista,joita parhaillaan selvitellään, ovat
> esimerkki tapauksesta, josta erittäin mielelläni näkisin jonkun joskus
> puhuvan tieteellisessä journaalipaperissa nimellä Mikkilä arc.

Vanhan eurooppalaisen perinteen mukaan tuo on valmiiksi rinnalla oleva mahdollisuus. Vie kuitenkin varmaan aikansa ennen kuin ko. muoto on ylipäätään tunnustettu mikäli näin käy. Lisäksi osa tutkijoista haluaa odottaa selityksen löytymistä ennen kuin ottavat kantaa nimeen. Monissa tapauksissa he onneksi ovat tässä yleensä myöhässä (havaitsijan mukaan annettu nimi on jo yleistynyt riittävästi).

> Silti nimi joka sitten vakiintuu on yleensä yhteisön pitkän ajan
> kuluessa syystä tai toisesta omaksuma nimi. Toisaalta olen mielelläni
> puhunut esimerkiksi Greenlereistä, enkä diffuuseista kaarista, mutta
> viime aikoina diffuusit kaaret tuntuvat nimityksenä yleistyneen.
> Samaten Tapen kaarista on näkynyt nimitystä 46-asteen Parry.

Samaa mieltä.

Teoreetikoiden mukaan ei muuten ole nimetty mitään muita haloja paitsi vasta-aurinkokaaria. Yrityksiä on joskus nähty, mutta menestystä ei muiden kuin vasta-aurinkokaarten kohdalla.

Myös Greenler ansaitsee kunnian kaaristaan. Jälkimmäisessä ongelmana on se, että Greenler itse keksi liian hyvän deskriptiivisen nimen samaisille kaarille. "Diffuusit vasta-aurinkokaaret" on niin intuitiivinen ja tarttuva, toisin sanoen hyvä nimi, että siitä ei valitettavasti pääse kirveelläkään eroon. Ainoa laiha lohtu on että Greenler anthelic arcs tai Greenler arcs tullee elämään rinnalla harvinaisempana synonyyminä johtuen vasta-aurinkokaarten nimeämisperinteestä.

> Oma lukunsa ovat toki ne kyseenalaisimmat historialliset nimeämiset
> esimerkiksi joidenkin pyramuotojen kohdalla, niistä en pitäisi
> itsekään kiinni.

Mitä tahansa historiallista ihmisnimeä voi pitää kyseenalaisena jos haluaa että kyseinen havaitsija olisi nimenomaan varmuudella a) nähnyt kyseisen halon ja b) ollut siinä ensimmäinen. Jos kuitenkin näin halutaan, silloin yksikään niistä ei ansaitsisi paikkaansa, ei edes umpivakiintuneimmat Parry ja Lowitz.

Allekirjoittaneen mielestä kumpikaan edellä mainittu kriteeri ei ole välttämättömyys - koska ne eivät vain ole realistisia odottaa.

Niillä ekoilla havainnoilla, jotka lyövät itsensä läpi - ja joilla samalla halo "opetetaan" muille mukaan lukien tutkijat, on aina oikeutettu etuasema. Ja niille aina on "prediscoveryt" - ja joskus tuntemattomampi prediscovery löytyy vasta vuosikymmenien kuluttua. Esim. Moilasen kaaren on varmastikin joku, kuvitellusti vaikkapa venäläinen arktiksen tutkija valokuvannut Neuvostoliiton aikana ja julkaissut jossain Ylä-Obsg-Arkangelin "Kolhoosin Ikkuna" -nimisessä lehdessä, mutta so what, ei se ole edes ainoa.

Prediscoveryt on oma lajinsa, ja niitä ei koskaan voi tyhjentävästi saada selville. On ihan turha luetella yhtä tai kahta sellaista, koska on myös kolmas ja neljäs joista emme vielä tiedä (jne). Olennaista on se kenen havainto ensin pääsee esille ja johon ensin luotetaan tai johon ensin referoidaan siten, että se vakiintuu.

> Esimerkiksi Moilasen kaaresta on todella hieno puhua, tunnen aina
> suorastaan isänmaallista ylpeyttä asiasta.

Samaa mieltä.

> Elämme tilanteessa, jossa uusimpien halomuotojen tietämys on valtavan
> sirpaleista ja jos meteoriitti putoaisi nyt pienen ydinjoukon päälle,
> jäljelle jäisi aika hajanaisia merkintöjä ilmiöiden luonteesta.

Mielestäni tämä hirmu osuva huomio, mutta tuosta tiedosta suurin osa lienee ilmaistavissa jotenkin muuten kuin vain ilmiöiden nimityksinä. Lienee paljon laajempi ja moniulotteisempi tietokasa kuin vain kohteen oletettu mekanismi + tunniste.

Parh. terv.
Marko

--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_at_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)