Ursa   Viestintä   Listat   ilmakeha-l   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

 

ilmakeha-l [ät] ursa.fi

viestiarkisto

Tämä ilmakeha-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa, että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo liittynyt listalle.

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)

» Listan/viestin loppuun

 

Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

Kirjoittajan mukaan: Jari Luomanen (jari.luomanen_at_hidden_email_address.net)
Päiväyksen mukaan: 30.05.2010

Mukavaa, saimme keskustelua aikaan tärkeästä aiheesta. Raikkaan viileä suihku, etten sanoisi. :-D

Kari, juuri sen tapainen esitys on ollut mielessäni, oikeastaan eräänlainen "putouskaavio", jossa ylhäältä lähdetään kidetyypeistä alaspäin kohti eri muotoja. Sellainen olisi perin makea julisteena tuossa seinällä.

Marko P, hyviä pointteja. Ne kaikki tuntuvat kiinnittyvät nykyisten nimien arvoon estetiikan, historiallisuuden ja kiinnostavuuden kannalta. Olen ehdottomasti näiden arvojen kannalla itsekin. Minun olisi pitänyt paremmin ilmaista tuo nykyisten nimien asema, eikä puhua lempinimistä. Missään tapauksessa en ole ehdottamassa sellaista, että vanhat nimet jotenkin korvattaisiin tällä systematiikalla, vaan tämä tekninen systeemi tulisi olemassa olevien nimien rinnalle ja taustalle ja eläisi siellä ihan omaa elämäänsä. Ihan kuin lintujen latinankieliset nimet, vaikka ne muutoin tunnetaan ihan omankielisillä nimillä. Systeemi palvelisi lähinnä innostuneimpien harrastajien ja asiantuntijoiden pyrkimystä systematisoida tieto havaituista ja teoretisoiduista haloista. Nyt tämä tieto on hajanaista ja loppujen lopuksi aika harvojen ihmisten päässä ja kovalevyillä. Haluaisin siis jotenkin keskittää tätä tietämystä ja koostaa sitä yhdeksi universaaliksi taulukoksi. Tämän taulukon muoto ja sisältö luonnollisesti olisi kaikkien vapaasti kritikoitavissa ja sen tekemisessä olisi syytä olla erittäin huolellinen ja kriittinen.

Itse olen aina ollut tuputtamassa havaitsijan nimeä uusille (ja vanhoillekin) haloille, mutta tämäkin on toisinaan kohdannut vastustusta. Kyseessä ei siis ole helppo tehtävä. Esimerkiksi Mikkilän havainnot uusista kaarista,joita parhaillaan selvitellään, ovat esimerkki tapauksesta, josta erittäin mielelläni näkisin jonkun joskus puhuvan tieteellisessä journaalipaperissa nimellä Mikkilä arc. Silti nimi joka sitten vakiintuu on yleensä yhteisön pitkän ajan kuluessa syystä tai toisesta omaksuma nimi. Toisaalta olen mielelläni puhunut esimerkiksi Greenlereistä, enkä diffuuseista kaarista, mutta viime aikoina diffuusit kaaret tuntuvat nimityksenä yleistyneen. Samaten Tapen kaarista on näkynyt nimitystä 46-asteen Parry. Oma lukunsa ovat toki ne kyseenalaisimmat historialliset nimeämiset esimerkiksi joidenkin pyramuotojen kohdalla, niistä en pitäisi itsekään kiinni. Esimerkiksi Moilasen kaaresta on todella hieno puhua, tunnen aina suorastaan isänmaallista ylpeyttä asiasta.

Veikko, osut naulan kantaan - juuri näin ajattelin. Juuri tuollaista taustalla olevaa, kokoavaa esitystöä olin kaavaillut. En missään nimessä uumoillut, että uusille harrastajille alettaisi tuputtaa näitä teknisiä nimiä tai toimittajille, että "juu, siellä Oulun seutuvilla tosiaan laajasti havaittiin I C 3-5 alfaa, joskin mukana oli myös II A sitäsuntätä...".  :)

Marko R, eihän tuo tietenkään ongelmaton ehdotus ollut. Mutta pyrin näkemään tässä etupäässä mahdollisuuksia enkä ongelmia, sillä nykyinen systeemi sisältää ongelmia riittämiin ja nimeäminen ja tiedon kokoaminen on hankalaa. Elämme tilanteessa, jossa uusimpien halomuotojen tietämys on valtavan sirpaleista ja jos meteoriitti putoaisi nyt pienen ydinjoukon päälle, jäljelle jäisi aika hajanaisia  merkintöjä ilmiöiden luonteesta. No, näin ei tietysti tule käymään, mutta ajattelin, että tässä olisi yksi tapa systematisoida tilannetta. Jokainen uusi havainto täydentäisi universaalia taulukkoa ja halomuotojen nimeäminen kansanomaisilla / deskriptiivisillä nimillä voisi sitten edetä omalla painollaan. Kenties esimerkiksi pilari / subsun -tilanne voitaisiin ratkaista omalla indeksillään halon tunnisteketjussa. Meillähän on tämä tieto jo, joten en usko, että sen siirtäminen systemaattiseen muotoon voi olla mahdoton tehtävä. Ja vaikka se olisikin vaikeaa, saavutettaisiin mielestäni jotain aika arvokasta.

Ymmärrän toki, etten varmasti ole ensimmäinen, joka tällaista esittää. Jo esitettyjen mallien sisältö olisi varmasti mielenkiintoista ja siitä voisi kenties ammentaa ideoita. Nyt vain ollaan tilanteessa, jossa halomuotojen hallinta alkaa olla haasteellista asiaan vihkiytyneillekin.

Yksi syy, että otin tämän puheeksi oli myös se, että koen aiheesta keskustelun itsessään palkitsevaksi. En siis ole jääräpäisesti ajamassa jotain mallia läpi, vaan toiveeni on, että me yhteisönä voisimme kollektiivisesti työskennellä sen eteen, että näinä kiehtovina vuosina ja vuosikymmeninä kartutettu tieto jalostuisi ja sen jatkuvuus taattaisiin. Samalla voisi syntyä työkalu asiantuntijoiden ja harrastajien käyttöön. Itselleni asioiden mieltäminen visuaalisesti on mukavaa ja tuollainen taulukko auttaisi heti ajattelemaan, että jahas, tämän havainnon suhteen liikumme taulukon tällä ja tällä alueella.

Mutta niin, hienoa, että tämä viritti keskustelua! Mikään ei ole sen mukavampaa.  On mahtavaa lukea punnittuja ja harkittuja kommentteja ihan kaikilta harrastajilta. Pähkinänkuoressa siis korostaisin vielä, että haluaisin jatkaa ja säilyttää nyt käytössä olevat historialliset nimet ja ne olisi paitsi hyödyllistä, myös opettavaista koota tähän taulukkoon mukaan.

t. Jari



Marko Riikonen kirjoitti:
Muistan ainakin Timo Kinnusen esitelleen tämänkaltaista systeemiä minulle Ursan toimistolla joskus 90-luvun alussa. Vaikea tuolla on haloja nimetä. Sama halo voi syntyä useasta kiteen asennosta ja samalla halolla voi olla useita valonkulkuja. Lisäksi sama valonkulku samassa kiteessä voi tuottaa kaksi haloa: ala-aurinko ja auringonpilari. Siinä on ongelmia ihan riittämiin. 
From: Marko Pekkola <marko.pekkola_ät_ursa.fi>
To: Ilmakehä <ilmakeha-l_ät_ursa.fi>
Sent: Sun, May 30, 2010 10:27:27 AM
Subject: Re: [ilmakeha-l] Halomuotojen sukupuu

Hei vaan Jari & co.,

Samankaltaisia ajatuksia on aina silloin tällöin heitelty ilmoille. Tätä voi kommentoida monestakin eri näkökulmasta käsin, joista neljä alla.

1) Pedagoginen näkökulma. Ihan riippumatta meistä oppikirjat, internet, vanha kirjallisuus, myös suomenkieliset artikkelit ja Ursan julkaisemat kirjat ovat täynnä olemassaolevaa käytäntöä eli perinteisiä nimiä. Niillä suomalaiset oppivat ja ovat oppineet halot Ursan ilmakehäjaoston ulkopuolella. Heitä on aina enemmän kuin aktiiveja.

2) Käytännöllinen näkökulma. Jos kaikki tai suurin osa nimistä yritetään jonkun toimesta yhtäkkiä vaihtaa, se johtaa mm. sekaannukseen. Tällaisia - ja yleensä epäonnistuneita - yrityksiä tieteenhistoria tuntee vinon pinon.

3) Esteettispsykologinen vinkkeli. Nimet kuten aurinkokaari tai zeniitinympäristön kaari saavat ihmiset kiinnostumaan tästä ilmiöjoukosta, koska nämä asiat ovat niin *isoja* ja verraten harvoja, että niillä on omat perinteiset ihmiskieliset nimet teknisten nimien sijaan. Vertaa esim. lintulajeihin tai vuorten nimiin. Nk. oikeakieliset nimet viestivät asiasta, jonka voi ottaa omaksi.

Suurta yleisöä on todistetusti vaikea saada kiinnostumaan neutronitähti "345gf345-BD7:sta" versus "345gf-BDII:sta", mutta kiipeily Acongacuan rinteillä tai Kuusiviirutiaisen bongaaminen kiinnostaa. Teknisiä nimiä eli numeroista ja kirjaimista koostuvia nimiä käytetään useimmiten silloin kun kyseessä on niin valtava joukko kohteita, ettei perinteisten nimien keksiminen ole helppoa. Samalla kuitenkin menetetään estetiikka ja  viestintäpsykologinen etu.

4) Historiallinen näkökulma. Tällä hetkellä voi avata 1900-luvun alkupuolen haloteoksen ja ymmärtää mistä missäkin kohdassa tekstiä on kysymys. Tästä voi hyvin perustein olla eri mieltä, mutta ainakin itse pidän siitä että annetaan rispektiä niille, jotka ovat tehneet jotain jo kauankin ennen meitä.

Kuitenkin, teoreettiselta kannalta haloja eri author:it jatkossakin varmasti luokittelevat esim. teoksiensa taulukko-osissa vaikka mitenkä: kirjaimia, numeroita ja vuokaavioita. Tällaisia sukupuita on ennenkin viritelty ja varmasti tulee uusiakin jatkossa.

Tämä on sinällään kannatettavaa - jos ei muuten niin jo pelkän teorian opiskelun kannalta. On mielenkiintoista nähdä esitys "halojen sukupuuksi" tai muu koodattu havainnollistus, mutta pelkästään kotimaisia tai sekä koti- että ulkomaisia kokonaan uusia halojen käyttönimiä sellaisista ehdotuksista ei ainakaan helposti tule.

Parh. terv.
Marko

>
> 29.5.2010 14:16, Jari Luomanen kirjoitti:
>> Uusia haloja on viime vuosina havaittu useita ja monia muotoja on tällä hetkellä syynättävänä ja selviteltävänä. Niille kaikille pitäisi saada myös nimi aikaan. Perinteisestihän halot on nimetty niiden löytäjän ja / tai syntymekanismin selittäjän mukaan.
>>
>> Toisaalta minusta tuntuu, että nyt olisi tilausta universaalille, kaikenkattavalle halojen nimeämiskäytännölle, joka perustuu kidetyyppiin, orientaatioon ja valonkulkuun. Näin saisimme aikaan "teknisen" ja systemaattisen sukupuun. Tätä taulukkoa voisi sitten ylläpitää jaostossa ja selittämistä vailla oleville muodoille varattaisiin oma paikkansa taulukon liepeiltä.
>>
>> Tällä hetkellä esimerkiksi pyramidihaloilla on oiva nimeämiskäytäntö: tietyn asteluvun sivuavat, parheliat sekä renkaat. Mutta voisiko systeemi rakentua vielä pelkistetymmin niin, että meillä olisi ensinnäkin kidetyyppeihin perustuvat heimot: pylväs, laatta, pyramidi (ja tulevaisuudessa mahdollisesti moilasen kaaren ja sen sukuisten halojen kiteet, kuutiojää...). Sitten nämä jaettaisiin satunnais, tavanomaisesti (singly oriented), Parry ja Lowitz -haaroihin, joissa sitten valonkulun mukaan (esim 3-5) nimettäisiin halomuoto.
>>
>> Nimeämiskaavaa olisi syytä pohtia. Jos kidetyyppi olisi pylväs, orientaatio Parry ja valonkulku (3-5) niin miten halomuodon nimi merkittäisiin tässä systematiikassa? Annettaisiinko kidetyypeille jotkut tunnukset, kuten I, II, III, IV jne, orientaatioille samaten tunnukset (A, B, C, D.. tms). Lopussa olisi valonkulku 3-5. Suoralle ja divergentille valolle voisi olla omat tunnuksensa, vaikka ihan lopussa alfa tai beta. Tai jotakin vastaavaa.
>>
>> Siis esimerkiksi: I B 3-5 α
>>
>> Tulevassa havaintotietokannassakin tällaista systeemiä voisi kenties hyödyntää. Ja saisimme kaikki seinällemme julisteen, jossa tähän tapaan olisi merkittynä kaikki tuntemamme halomuodot. Tämän universaalin nimeämiskäytännön ohella varmaan eläisi myös lempinimiä, kuten Moilasen kaari, Tapen kaaret, diffuusit / Greenlerit jne.
>>
>> Mitä sanotte?
>>
>> t. Jari
>>
>> -- Halojaoston ja ilmakeh�n valoilmi�iden jaoston s�hk�postilista: ilmakeha-l_ät_ursa.fi ***
>> Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
>> Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
>>
>
>
> -- Halojaoston ja ilmakeh�n valoilmi�iden jaoston s�hk�postilista: ilmakeha-l_ät_ursa.fi ***
> Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
> Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html

--
Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_ät_ursa.fi ***
Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html ***
Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html


-- Halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilista: ilmakeha-l_ät_ursa.fi *** Liittymiset ja eroamiset: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat.html *** Listan www-arkisto: http://www.ursa.fi/ursa/viestinta/listat/ilmakeha2-l/summary.html
Päiväysnäkymä Ketjunäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

» halo-l [ät] ursa.fi -arkisto (1996-2005)
» ilmakeha-l [ät] ursa.fi -arkisto (1997-2005)