|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
On Mon, 19 Dec 2005, Teemu Ohman wrote:
> Kunnia mr. Mikkilälle, poskettomia kuvia taas kerran, ihan riippumatta
> siitä onko se Hastings (jolta se äkkiseltään vaikuttaa) vai Wegener. Mutta
> tuo herätti taas kerran mieleen sen, että olisipa erittäin hauska tietää,
> mikä näissä tapauksissa, joissa luontoa "autetaan", pohjimmiltaan on se
> syy, joka aiheuttaa puhtaat ja hyvin orientoituneet kiteet. Siis en
> viittaa nyt pelkästään näihin tämän syksyn Mikkilän kuviin, vaan myös
> esim. Oksasen karstanpoistonäytelmään. Ja sikäli kun muistan Jarmon ja
> Riikosen höpinät Navalta oikein, iso osa huippunäytelmistä lähti siitä,
> että koneet pukkasivat tiivistymiskeskuksia taivaalle.
En tiedä noista tiivistymisytimistä, ellei niistä tule joitakin pieniä
aerosolihiukkasiakin ulos, mutta en olisi yllättynyt jos selitys piilisi
siinä että on vain poikkeuksellisen runsas vesihöyryn/veden lähde
kylmissä keleissä. Sama juttu savupiippujen ja koskien ja vastaavien
kanssa, eli yleensä kun on kovat pakkaset on myös ilma kuivaa ainakin
absoluuttisesti jos ei suhteellisesti ja sellaiseen ei kiteet juuri
kasva. Ylimääräinen veden lähde mahdollistaa kiteiden nopean kasvun
suuriksi, jolloin eivät ennätä tippumaan maahan.
Miten muuten nämä karsanpoistonäytelmien lämpötilat suhtautuu siihen
taulukkoon kidemuodoista eri lämpötiloissa? Lähes ideaalisia kiteitä
kasvaa muistaakseni vain tietyissä lämpötiloissa, eikä se tainnut
olla edes kovin leveä se lämpötila-alue. No, se riippuu myös
kosteudesta ja tässä tapauksessa pitäisi kai pystyä arvioimaan
kosteutta lumitykin sisällä... Itse asiassa tässä voi olla tärkeä
tekijä se, että kide joutuu kuivaan ilmaan synnyttyään, joten ei
ala kasvattamaan itseensä mitään ylimääräisiä ulokkeita kuten
lumikiteissä. Tasapainossa ne eivät kyllä ympäristönsä kanssa ole,
mutta kuivassa ilmassa tapahtuva sublimaatio lienee kuitenkin varsin
hidas ilmiö ainakin suurten kiteiden tapauksessa.
Mitä orientaatioon tulee, niin mitä isompi kide ja mitä suurempi
aspektisuhde, sitä helpommin ne orientoituu. Orientaation aiheuttama
mekanismi on ilman vastus ja nyrkkisääntönä voisaan sanoa että kide
pyrkii aina tippumaan asennossa jossa sen ilmanvastus on suurin,
joten sellaiset kiteet joiden ilmanvastus riippuu eniten asennosta
orientoituvat herkimmin.
Tai näin siis opintojen pohjalta muistellen, korjailkoon joku jos
tuli spekuloitua metsään.
--
Timo Nousiainen
University of Helsinki
Department of Physical Sciences
P.O. Box 64
FIN-00014 University of Helsinki
Tel: 358-9-19151064
Fax: 358-9-19150860
|