|
halo-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä halo-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
» Listan/viestin loppuun
> Hienoa Jarmo, tuo ellipsien mittailu on homma joka olisi pitänyt tehdä jo
> kauan sitten. Hyvä että joku on vääntänyt duunia (ja paljon!).
Paljon on vielä tekemättä. Kritiikkisi osuu juuri yhteen pahimpaan kohtaan.
En olisi lähtenyt tätä näin kovasti näin pian selvittämään jos tuo eräs
herra ei olisi innostunut noin paljoa. Mietin itse asiassa kahteen kertaan
aionko kertoa tästä vielä. Mutta tarvitsen lisämateriaalia, joten ei
auttanut.
> Isolle väitteelle kai pitää perinteisesti esittää kritiikkiä :-). Kuten
> Jarmo mainitsit, mittailit vain pystysäteitä, ja kuten myös mainitsit,
> aurinkokeskisyyteen vaikuttaa se, onko reittinä tuo ajamasi 1-23 vaiko
> tuplapyramidista (teoriassa) tuleva 13-23. Ja nyt varsinkin
kohtuullisella
> aurkorkeudella (esim. n. 30) 1-23:n tekemät ellipsit ovat varsinaisia
> "päärynöitä", alaosa voi olla esim. liki 3 kertaa kauempana auringosta
> kuin yläosa.
Kuten sanoin, en ole ehtinyt kaikkea tutkia. Mutta tuo ongelmani on
tiedossani. 1-23 venyy alhaalta liikaa herkästi. 1-23 käyrät ovat minulla
lähinnä työkaluna tässä vaiheessa.
> Aikoinaan kun teimme paprua Penttisen kiteiden perusteella, simuloin aika
> monenlaisia kiteitä. Penttisen displayn pystyy, hauskaa kyllä,
simuloimaan
> ihan ok myös pelkillä 1-23:lla. Sensijaan jos Ruoskasen 93 näytelmää
> yrittää simuloida 1-23:lla, tulos on varsin erinäköinen (isoimman renkaan
> alaosa liki 15 asteen päässä aur) kuin mitä ainakin paperissa esitetty
> simu joka on sangen hyvä fitti fotoon. Näin äkkisältään, tarkemmin
> mittailematta (Ruoskasen kuvat oli ainakin joskus Ursassa) ja isoimmat
> detaljit 5 vuodessa (kylläpä aika rientää) unohtaneena fiilis on siis
että
> 1-23 ei ehkä mahdollisesti sittenkään ole theory of everything.
Mika on tässä oikeassa.
Ongelma on siinä, että vielä on mahdotonta sanoa onko ne prismat missä
asennossa. Siinä missä prismakulmien etsiminen nojaa ratkaisevasti
tilastomateriaaliin niin myös kiteen varsinainen asento nojaa viime kädessä
siihen, mitä tilasto kertoo. Jos käyrät säilyvät tilaston kasvaessa,
käyrien muodosta voidaan päätellä enemmän sitten myös prismojen asennoista.
Hankalaksi tämän tekee vielä se, että käytännössä jokainen ellipsi on
tulkittava onko se aurinkokeskinen vai ei. Lisäksi näittäisi siltä, että
venyneitä ellipsejäkin on paria eri variaatiota, vähemmän ja enemmän
venyneet. Tosin tuo on mutua vielä toistaiseksi. Tämän venymisen tutkiminen
on joskus hankalaa kun ellipsi on usein juuri alhaalta suttua tai puuttuu
jopa kokonaan.
Pienet (ei toimi juurikaan Schlesingeriä isoimmille ellipseille vaikka
Hissinkin havainnossa on pyöreä ellipsi!) pyöreät ellipsit selittää se,
että kaksoispyramidin tapaa sijaitseva prisma on kehissä. Se on selvää.
Tämä seikka on muuten yksi syy, minkä vuoksi olen vähän epäillyt tuota
Hissinkin mittausta. Onko se säde mitattu keskeltä valonlähdettä vai
keskeltä ellipsiä? Jos se on keskeltä ellipsiä silloin Hissink putoaisi
lähemmäksi tuota "Broomallin halon" käyrää. Se ei estä sitä, etteikö JR:n
neljäs haamuellipsi voisi olla Hissink. Itseasiassa se voisia toimisia
paremmin jos Hissinkin ellipsi putoaisi alemmaksi.
Mutta miten nämä ei venyneet ellipsit sitten selittää onkin hiukan
ongelmallista. Ellipsin yläosa käyttäytyy kuitenkin joten kuten 1-23 mukaan
(tämä oletus on kuitenkin eräs virhelähde jota yritän poistaa), mutta on
huomattava ettei kiteen poikkeava asento tästä paljoa noita käyriä
siirtele. Ellipsin muoto muuttuu herkemmin kuin käyrien kaareutuminen. Jos
1-23 valoreitti pistetään liian vinoon, ei seurauksena ole enää ellipsejä
vaan renkaita. Kuten sanoin, kiteet eivät kenties ole rinnastettavissa
laattapyramideihin vaan kenties lumitähtiin. Näin ollen yksi selitys voisi
olla ne ellipsin moninkertaisen sironnan teorioiden yhteydessä puhutut
liiketilat. Kenties jopa se heiluva liiketila. Lumitähdethän usein
laskeutuvat hiukan "kylkimyyryä", joten sekin voisi olla eräs selitys
prisma-asennolle.
Mutta tämä ongelma ei silti poista sitä ALUSTAVAA havaintoa että havainnot
näyttävät sopivat kohtuullisen hyvin tietyille käyrille, jotka voivat
selittyä tietyillä prismakulmilla. Tämä huolimatta siitä, missä asennossa
se kide sieltä tulee. Kiteen asento todennäköisesti muuttaa hiukan noita
käyriä, mutta kiteen asennosta en voi varmuudella sanoa vielä mitään.
Simuloinnilla siitä saa aavistuksen. Mutta lisäongelman tuo se, että
toisessa näytelmässä asento voi olla hiukan toinen kuin toisessa riippuen
kiteistä. Ennen kuin joku ehtii hehkuttamaan eri liiketilojen ellipseistä,
sanoisin että erot ovat todennäköisesti niin pieniä, ettei niitä voi
erottella toisistaan kunnolla. Saatika väittää eri halomuodoiksi.
> Eli summa summarum, kuten Jarmo mainitsit, suht aurinkokeskiset ellipsit
> saattaa tuottaa ongelmia, mutta mikäs siinä, yleensähän alussa pyritään
> ymmärtämään miten "yleensä" asiat tapahtuu.
Tässä mennään... Asian käsittelyhän saattaa datan lisääntyessä loppua
lyhyeen jos käykin niin, että data alkaa sotkeutumaan eli vielä nyt datassa
näkyvät käyräkehitelmät alkavat häipymään "kohinaan".
Jarmo
> Työn iloa,
>
> Mika Sillanpää
|