|
deepsky-l [ät] ursa.fi
viestiarkisto
Tämä deepsky-l [ät] ursa.fi-listan viestiarkisto. Huomaa,
että voit vastata viesteihin tältä sivulta ainoastaan, jos olet jo
liittynyt listalle.
Tervehdys,
Todellakin, tähtiä viimein. Tosin täällä pohjoisessa (Vaala) on ollut kaksi
viimeistä yötä myös revontulia. Pakkasesta puhumattakaan, toissayönä -21C
ja viime yönä (jonka havainnointi jäi vilustumisen takia vähiin)
parhaimmillaan -25,4C... Ei sen puoleen, pakkasen ansiosta täällä on ollut
täysin pilvetöntä jo kolmatta päivää putkeen, mutta noissa lämpötiloissa
keksii helposti parempaakin puuhaa kuin kyykkiä putken äärellä.
Itse sain oman pikkuprojektini loppuun toissa yönä. Nimittäin viime keväänä
tehdessäni havainnon kvasaari 3C273:sta sain päähäni nyt kesän jälkeen
katsoa mihin omistamani 10" Newton taipuu eli päätin vastata klassiseen
"kauksiko sillä näkee?" -kysymykseen. Kohteet ovat siis käytännössä
tähtimäisiä kvasaareja (useilla on Hubble Guide Star Catalogue-numerokin)
ja niistähän ei yksityiskohtia näe, vain sen tästä kostuu että näkyykö
jokin kohde lainkaan vai ei.
Pienen netissä suoritetun tutkimuksen jälkeen lista mahdollisista kohteista
hahmottui, erittäin tarpeelliset etsintäkuvat vertailutähtineen löytyi ja
yksi lyhyt lista kaukaisista kirkkaista kvasaareista sopivasti Orwell
Parkin 10" putkelle mitoitettuna. Nyt olen tuon listan seitsemästä
kohteesta nähnyt visuaalisesti viisi omalla 10" putkellani. Kaksi puuttuvaa
olisivat vasta keväällä korkeammalla. Kohteista ensimmäinen on 3C273 eli se
on lähin ja kirkkain (+12,85). Muiden kohteiden suurusluokat liikkuvatkin
jo +14,2 ja +14,7 magnitudin välissä eli liikutaan lähellä 10" putkeni
teoreettisia rajoja.
Toissa yönä (28-29.11.) hiukan toivomisen varaa jättäneen kelin (rjm=+5.73
magn, TT=2, Seeing=3, revontulia pohjoisessa) vallitessa sain viimein
näkyviin ja piirrokseen tuon kuuden kohteen listan kaukaisimman kohteen,
Lohikäärmeen ja Pikku karhun rajamailla sijaitsevan kvasaarin PG 1634+706.
Kohde näkyi heikosti, vain lyhyen hetken suoraan ja pääasiassa
syrjäsilmällä 179x suurennoksella. Myös 102x se haamuili väliin syrjällä
katsoen. Osan aikaan kohde ei näkynyt lainkaan. Viime yönä (29-30.11.)
tarkastin kohteen uudelleen kelin ollessa hiukan parempi (rjm=+5.96,
revontulia) ja kohde näkyikin hiukan paremmin. Mikä tarkoittaa sitä että se
näkyi syrjäsilmällä jo lähes koko ajan ja useampaan pätkään jopa suoraan.
Muista viime yön ilonpilkahduksista mainittakoon M27:n keskustähti vaikka
kohde oli jo aika matalalla lännessä sitä katsoessani...
PG 1634+706 on kaukaisin kohde (tai ainakin suurimman punasiirtymän omaava
kohde) jonka 10" putkellani uskon näkeväni. Punasiirtymä sillä on peräti
1,334 (3C273:lla z on vain 0,158). Erään luettelon mukaan nyt näkyvä valo
lähti PG1634+706:sta liikkeelle 7,1 miljardia vuotta sitten. Kohteen
kirkkaus on +14,66 yhden luettelon mukaan (tosin, kvasaarithan ovat lähes
järkeään muuttujia ja tämäkin on himmeimmillään +14,9). Absoluuttinen
suuruusluokka tällä kvasaarilla on peräti -30,3! Vai tietääkö joku jonkin
vielä suuremman punasiirtymän omaavan kohteen joka voisi näkyä 25cm
putkella? Punasiirtymän 2 vaiheilla on tosin muutamia kvasaareja jotka
voisivat erittäin hyvissä olosuhteissa ja kirkkaimmillaan ollessa näkyä 10"
putkella, mutta epäilen. Jos on isompi putki ja sillä näkee +15,8
magnitudiin asti niin tarjolla olisi jo punasiirtymän 3,051 omaava kvasaari
HS 1946+7658.
Tässä lyhyt lista 3C273:a kauemmista kvasaareista jotka olen onnistunut
näkemään:
nimi, tähdistö, kirkkaus, punasiirtymä, (GSC-numero)
3C273, Vir, +12,85, z = 0,158
KUV 18217+6419, Dra, +14,24, z = 0,297 (GSC 4222-648)
HS 0624+691, Cam, +14,44, z = 0,370 (GSC 4358-1536)
PG 1718+481, Her, +14,60, z = 1,083 (GSC 3512-693) **
PG 1634+706, Dra, +14,66, z = 1,334 (GSC 4423-1764)
**) Herkuleksessa majaileva PG 1718+481 on näkynyt vain muutamaan otteeseen
hetken syrjäsilmällä. Se on ollut vaikeampi kuin kaukaisempi PG 1634+706 ja
on vielä piirtämättä.
Nämä kaikki ovat siitä hyviä kohteita, että etsintäkuvien kanssa niiden
tunnistamisessa ei ole juuri ongelmia. Jos oikealla kohdalla näkyy tähti,
on se etsitty kohde. Suurennosta kannattaa tosin käyttää himmeämmissä sen
minkä keli sallii.
Jarmo Moilanen
|