Linkit, matkailu ja nähtävyydet

IlkanpatsasIlmajoella ja sen lähialueilla on paljon mielenkiintoisia matkailukohteita. Ohessa on muutamia hyödyllisiä linkkejä, joiden avulla pääsee alkuun tutustuttaessa, mitä Ilmajoki ja naapurikunnat tarjoavat matkailijoille.

Tapahtuman järjestäjät

Kuntalinkkejä

Matkailu ja nähtävyydet

Koskenkorva West Jari Mäki Oy on Koskenkorvalla valtatie 3:n varrella amerikkalaisuuteen ja amerikkalaisiin tuotteisiin erikoistunut yritys, johon jokaisen lännenystävän kannattaa käydä tutustumassa. Yrityksen päätoimiala on USA-autojen varusteiden ja varaosien maahantuonti ja myynti, sekä huoltokorjaamo toiminta. Muina toimialoina yrityksellä on western-tuotteet ja muut tuotteet USA:sta, sekä erikoisautovuokraus. Avoinna ma-pe 8-17, la 9-14.

Nostalgiakauppa Ilmajoen keskustassa on jokaiselle pohjalaisuudesta kiinnostuneelle tutustumisen arvoinen kohde, sieltä löytyvät niin Jussipaidat, helapäävyöt kuin tutut oranssiset hankkijan lippiksetkin. Tai miten olisi esimerkiksi "Moon oikias, soot vääräs" T-paita? Avoinna ma-pe klo 10-17, la 10-14.

Ilkanpatsas on kuuluisan nuijapäällikkö Jaakko Ilkan ja kaikkien nuijamiesten muistoksi vuonna 1924 rakennettu monumentti. Ilkan patsas on yksi Ilmajoen tunnetuinpia nähtävyyksiä, ja se sijaitsee Ilkan kentällä kunnantaloa vastapäätä. Perimätiedon mukaan nuijapäällikkö Jaakko Ilkka mestattiin tammikuussa 1597 Ilmajoen silloisen kirkon vieressä samaisella paikalla, jolla patsas nykyään sijaitsee. Toisten tietojen mukaan Ilkka teloitettiin Isonkyrön kirkon vieressä Kontsaansaarella ja tuotiin Ilmajoelle teilattavaksi.

Ilkan kentällä sijaitsee myös kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämä Raivaajapatsas. Se paljastettiin 1954 Ilmajoen maatalousnäyttelyn yhteydessä. Kuvanveistäjän kerrotaan olleen ylpeä siitä, että oli saanut tehdä muistomerkin lakeuden raivanneille miehille ja naisille. Vuonna 1953 oli tullut kuluneeksi 150 vuotta Ilmajoen Maamiesseuran perustamisesta, mutta siihen ajankohtaan ei maatalousnäyttelyä Ilmajoelle onnistuttu saamaan.

Ilmajokelaissyntyisen Erkki Ala-Könnin (1911-1996) muistomerkki on Ilkan kentän reunalla, kunnantalon läheisyydessä. Ala-Könni keräsi äänitteitä, valokuvia, käsikirjoituksia ja soittimia yli 200 000 tallenteen verran. Hänen elämäntyönsä ei rajoittunut pelkästään kansanmusiikkiin, vaan hänen 1950-luvulta lähtien tekemänsä nauhoitukset sisältävät perimätietoa kaikilta elämänalueilta. Ala-Könnin kokoelma on nähtävillä Kaustisella sijaitsevassa Suomen soitinmuseossa.

Yli-Lauroselan talomuseo sijaitsee myös Ilkan kentän reunalla. Yli-Laurosela on esimerkki 1800-luvun vauraasta talonpoikaistalosta. Kaksifooninkinen päärakennus on edustava esimerkki eteläpohjalaisesta kirvesmiestaidosta ja tyylitajusta. Pihapiiriä ympäröivät luttirati, paja, vellisauna, puuliiveri, ajo- ja tarvekaluvaja, hyysit, talli ja navetta. Yli-Lauroselan päärakennus on kivijalkaan hakatun merkinnän mukaan rakennettu 1848 Matti Mikonpoika Ilkan (myöhemmin Laurosela) ollessa isäntänä. Avoinna 15.5.-31.8. ti-su klo 12-16, juhannusaattona suljettu.

Ilmajoen museo kuulu myös Ilkan kenttää ympäröiviin nähtävyyksiin. Ilmajoen museon päärakennus on rakennettu Ilmajoen toisen kirkon mallin mukaan. Rakennus tehtiin alun perin museoksi. Tornin malli on peräisin Naantalin kirkosta. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Aarne Sarvela yhdessä rakennusmestari Valle Antilan kanssa. Museo valmistui 1914. Se on yksi maamme ensimmäisistä paikallismuseoista ja sen alkuperäinen tarkoitus oli toimia maatalousmuseona. Esineistö on karttunut ja museo edustaa esineistöltään kotiseutumuseota. Ilmajoen museon erikoisuuksia ovat Könnin kellomestareihin sekä nuijasotaan ja Jaakko Ilkkaan liittyvät esineet. Avoinna kesäkuukausina joka päivä klo 11-17.

Namitupa on Ilmajoen keskustassa sijaitseva karamellitehdas, joka valmistaa omia perinteisiä tuotteita ja asiakkaiden tilaustöitä niin tukku- kuin kuluttaja-asiakkaillekin. Polka-karamellit, Pirun Väkevät Pohjalaiset, Salmiakkinapit, nimikoidut jättitikkarit lahjoihin … Hyvää karamellia kaikkien iloksi.

Ilmajoen kirkko, joka on järjestyksessään kolmas, on rakennettu vuosina 1764 - 1766. Sekä kirkon että kellotapulin on suunnitellut kokkolalainen kirkonrakentaja Matti Honka. Rakennustarvikkeet koottiin talojen veroluvun mukaan ja kukin talo velvoitettiin osallistumaan rakennustöihin mieslukunsa mukaan. Alkuaan kirkko oli punamullalla maalattu.

Toisesta kirkosta on peräisin kattokruunu vuodelta 1723. Keskilaivan kynttiläkruunu on kirkkoherra Salomon Hanneliuksen lahjoittama (k. 1796). Könnin mestarit lahjoittivat kirkkoon eteläisen lehterin könninkellon ja pohjoisristin kynttiläkruunun. Alkuperäinen Johan Almin maalaama alttaritaulu on nykyään Ilmajoen museon kirkkomuseossa.

Alajoen peltolakeuksilta avautuvat laajat näkymät jokaiseen ilmansuuntaan. Kahrakuusentieltä alkava luontoreitti onkin kesäisin erinomainen paikka niin horisontista nousevien myrskyjen kuin ympäröivän luonnonkin tarkkailemiseen. Peltojen yllä lentävistä lintulajeista voisi mainita mm. suopöllön, kanahaukan ja töyhtöhyypän.