Tähtitieteellinen yhdistys

Avanto Kitisen joessa Sodankylässä revontulen alla 14. huhtikuuta 2016. Kuva: Maxime Grandin
Sosiaalisen median kasvu ja älypuhelinkameroiden merkittävä kehitys ovat tehneet revontulien kuvaamisesta helpompaa kuin koskaan. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on syntynyt useita hankkeita, joissa tutkijat ja kansalaistieteilijät ovat yhdistäneet voimansa ja löytäneet aiemmin raportoimattomia yötaivaan valoilmiöitä.
Ensimmäinen tällainen menestystarina tulee Kanadasta. Vuonna 2016 Albertassa toimivat revontulikuvaajat ottivat yhteyttä tutkijoihin kuvilla salaperäisestä, revontulista hieman etelämpänä havaitusta purppuranvärisestä kaaresta. Ilmiö oli tutkijoille tuntematon, ja se nimettiin STEVEksi. Nykyään STEVEä tutkitaan yhä aktiivisesti yhdessä sen ”ystävien” kanssa: vihreän ”picket fence” -rakenteen ja pienempien ilmiöiden.
Vain kaksi vuotta myöhemmin vastaava löytö tehtiin Suomessa, kun revontuliharrastajat tutkivat Helsingin yliopiston avaruusfysiikan tutkijoiden kanssa himmeää, aaltoilevaa diffuusin revontulen muotoa. Myös tässä tapauksessa rakenne – joka nimettiin dyynirevontuliksi – oli tiedeyhteisölle aiemmin tuntematon, sillä se erottuu huomattavasti paremmin harrastajien kuvista kuin tieteellisten kameroiden taivasta kokonaisuudessaan kuvaavista otoksista.
Nämä kaksi esimerkkiä innostivat tutkijoita ja kansalaistieteilijöitä Atlantin molemmin puolin yhdistämään voimansa ja kehittämään edelleen kansalaistieteen hyödyntämistä revontulitutkimuksessa. Sveitsin Bernissä toimivan International Space Science Instituten tukemana ARCTICS-työryhmä on toiminut vuodesta 2024 ja edistänyt yhteistyötä revontulibongariryhmien kanssa kansainvälisesti – jopa Uudessa Seelannissa!
Yksi ARCTICS-työryhmän merkittävimmistä tuloksista on kaksi vapaasti verkossa saatavilla olevaa julkaisua, ARCTICS Aurora Field Guide & Handbook for Citizen Science, joihin on koottu neuvoja ja käytännön ohjeita sekä tutkijoille että revontuliharrastajille hedelmällisen yhteistyön varmistamiseksi. ARCTICS-työryhmä on myös tutkinut aivan uusia salaperäisiä valoilmiöitä, lempinimiltään GHOST (eli haamu) ja sammakot, sekä koonnut kansalaistieteilijöiden revontulihavaintoja eri puolilta maailmaa vuoden 2024 voimakkaiden geomagneettisten myrskyjen ajalta.

FT, avaruusfyysikko Maxime Grandin on Ilmatieteen laitoksen tutkija ja ARCTICS-työryhmän johtaja.
Linkkejä:
Ilmatieteen laitoksen avaruussääsivut
Esitelmä pidetään Kirkkonummen pääkirjasto Fyyrin Mörne-salissa. Katso saapumisohjeet.